Kymi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta. Kymi oli myös Kotkassa ilmestynyt sanomalehti.
Kymi
Kymmene
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Kotka
Kymi.vaakuna.svg Kymi.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Kymen lääni
Maakunta Kymenlaakso
Perustettu 1642
– emäpitäjä Pyhtää
Liitetty 1977
– liitoskunnat Kotka
Karhula
Kymi
– syntynyt kunta Kotka
Pinta-ala 167,0 km²
– maa 159,7 km²
Väkiluku 4 954
(1970)
väestötiheys 31,02 as/km²

Kymi (ruots. Kymmene) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa Suomenlahden rannikolla. Kymiin eri aikoina kuuluneet alueet kuuluvat nykyisin pääosin Kotkan kaupunkiin, joka on alun perin erotettu Kymistä. Kunnan keskusta ja kirkonkylä oli Helilä, josta kehittyi myöhemmin myös Karhulan kauppalan keskusta.

Kymistä on erotettu itsenäisiksi Suursaaren kunta (1838, kuului Kymiin vuodesta 1817), Kotkan kaupunki (1879), Haapasaaren kunta (1913) ja Karhulan kauppala (1951). Kymi pakkoliitettiin Kotkaan vuonna 1977 yhdessä Karhulan kauppalan kanssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään seurakuntaan kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1642. Pitäjään liitettiin kaikki Kyminkartanon lampuotiläänin kylät, joista suurin osa sijaitsi Pyhtään puolella, mutta Kolkansaarella olevat kylät Vehkalahden puolella. Vehkalahden puolelta pitäjään liitettiin myös Kymijoen suuhaarojen itäpuolella ja saaristossa sijaitsevia kyliä.

Kymin ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen ja uusi puukirkko päätettiin rakentaa Helilään Kyminkartanon alueen sijasta. Helilään rakennettu puukirkko tuhoutui tulipalossa helmikuussa 1837. Lähes valmistunut uusi puukirkko tuhoutui tuhopoltossa 21. marraskuuta 1843. Keväällä 1847 senaatti hyväksyi intendentinkonttorin piirustukset, joiden mukaan uusi kirkko oli rakennettava kivestä. Kymin harmaakivikirkko rakennettiin vuosina 1848–1850 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Sisäviistoinen ristikirkko oli tullut suosituksi Carl Ludvig Engelin intendenttikaudella.

Kymin kirkko

Kymin Kuutsaloon rakennettiin Suomen ensimmäinen radiomasto. Venäläinen fyysikko Aleksandr Popov suoritti siellä kokeita, jonka jälkeen korkeampi masto rakennettiin Kotkansaarelle.[1]

Kymissä olivat Hallan ja Sunilan tehtaat sekä Kymin yhteiskoulu. Sellutehtaiden kuljetuksia suoritettiin yksityistä kapearaitaista Karhulan–Sunilan rataa pitkin.

Kymin kunnan väkiluku 1939 oli 21 241 ja 1944 20 924. 1950-luvun alussa Kymi oli suurkunta, jonka hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien lainsäädännön mukaan. Vuonna 1951 Kymin teollisuusyhdyskunnista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäjän alkuvaiheessa kuului suoraan Kyminkartanon maihin laaja alue (Hovinsaari, Kotkansaari ja myös Kolkansaaren länsiosia). Sen lisäksi kartanon lampuotiläänin kyliä olivat:

Vehkalahden puolelta Kymiin on liitetty lisäksi:

Pyhtäästä Kymiin liitetty Ahvion kylä (nykyisin Kouvolaa), kuului Kymiin vuoteen 1743 saakka, jolloin Kymijoen tullessa Ruotsin ja Venäjän rajaksi se liitettiin Elimäkeen. Suursaari ja siihen kuulunut Tytärsaari kuuluivat Kymin seurakuntaan 1817–1838.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kymin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Kymin väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
5 030
1890
  
5 584
1900
  
9 781
1910
  
13 539
1920
  
14 050
1930
  
16 532
1940
  
19 882
1950
  
6 496
1960
  
4 332
1970
  
4 938
1975
  
5 145
Lähde: Tilastokeskus.[2]

Vuoden 1880 osalta Kotkan väkiluku on mukana Kymin väkiluvussa. Karhula erotettiin Kymistä 1951, mutta jo vuoden 1950 väkiluku on tilastoitu erikseen. Vuonna 1954 Kymistä liitettiin Kotkaan alue, jossa oli 2 249 asukasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Useita kirjoittajia: Kymin historia 1. Kouvolan kirja- ja kivipaino, 1960.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.