Suomen maakunnat
Maakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historiallisia maakuntia että vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistämällä perustettuja nykymaakuntia tai näitä edeltäneitä, rajoiltaan osin epäselviä epävirallisia nykymaakuntia.
Sisällysluettelo |
Historialliset maakunnat [muokkaa]
- Pääartikkeli: Suomen historialliset maakunnat.
Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Tämän jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.
Nykymaakuntien muodostuminen [muokkaa]
Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.
Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[1] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erotettiin tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liitettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta erotettiin Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liitettiin jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.
Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994 [muokkaa]
Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[2] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[3] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia oli Suomessa 19.
Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.
Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 17 maakunnassa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.
Maakunnilla on erilaisia tunnuksia kuten vaakunoita (joillain maakunnilla myös lippuja) sekä nimikkoeläimiä, -kasveja ja -kiviä. Näiden lisäksi maakunnilla on maakuntalauluja ja myös esimerkiksi maakuntaruokia.
| maakunta |
maakuntakeskus |
asukas- luku[4] (31.1.2012) |
as.luvun ennuste 2030 (2009)[5] |
maapinta- ala[6] (km²) |
väestö- tiheys (as./km²) (2012) |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maarianhamina | 28 361 | 1 552,38 | 18,3 | |||
| Lappeenranta | 133 249 | 5 612,82 | 23,7 | |||
| Seinäjoki | 193 735 | 13 443,76 | 14,4 | |||
| Mikkeli | 153 715 | 13 977,34 | 11 | |||
| Kajaani | 81 232 | 21 501,14 | 3,78 | |||
| Hämeenlinna | 175 253 | 5 199,76 | 33,7 | |||
| Kokkola | 68 504 | 5 018,54 | 13,7 | |||
| Jyväskylä | 274 409 | 16 703,97 | 16,4 | |||
| Kouvola | 181 775 | 5 147,78 | 35,3 | |||
| Rovaniemi | 183 318 | 92 661,60 | 1,98 | |||
| Tampere | 491 743 | 12 446,25 | 39,5 | |||
| Vaasa | 179 140 | 7 750,08 | 23,1 | |||
| Joensuu | 165 869 | 17 762,59 | 9,34 | |||
| Oulu | 397 964 | 35 507,45 | 11,2 | |||
| Kuopio | 248 143 | 16 768,48 | 14,8 | |||
| Lahti | 202 204 | 5 124,63 | 39,5 | |||
| Pori | 226 537 | 7 957,11 | 28,5 | |||
| Helsinki | 1 550 362 | 9 096,36 | 170 | |||
| Turku | 467 245 | 10 660,73 | 43,8 |
Entiset maakunnat [muokkaa]
Kuten maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen rajoissa ennen vuotta 1994, myös maakuntien rajoissa vuoden 1994 jälkeen on tapahtunut vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esim. kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan. Myös yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liittyi osaksi Uudenmaan maakuntaa.
| maakunta |
olemassa |
maakuntakeskus |
asukas- luku (31.10.2010) |
maapinta- ala, km² (2010) |
väestö- tiheys (as./km²) |
|---|---|---|---|---|---|
| 1998–2010 | Porvoo | 94 353 | 2 701,84 | 34,9 |
Maakuntien tunnukset [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset
Suomen maakunnnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muasssa maakuntakivet ja maakuntajärvet.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
- ↑ Väestön ennakkotilasto, tammikuu 2012 31.1.2012. Tilastokeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009 - 2040 Tilastokeskus.
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen maakunnat Wikimedia Commonsissa- Maakuntien liittojen kotisivut.
- Maakuntien väkiluvut ja väestöennusteet — PX-Web-tietokannat, Tilastokeskus.
Sivulta puuttuu