1994
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – USA:n, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA astui voimaan.
- 4. tammikuuta – Liettua jätti jäsenhakemuksen NATOlle.
- 16. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
- 17. tammikuuta – Raju maanjäristys Los Angelesissa surmasi 50 ihmistä, noin 3 000 loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.
- 4. helmikuuta – Suomen Asianajajaliitto erotti Kauko Juhantalon jäsenyydestään tämän valtakunnanoikeudessa saaman tuomion vuoksi.
- 4. helmikuuta – Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueille perustettiin Nuuksion kansallispuisto.
- 6. helmikuuta – Martti Ahtisaari valittiin Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
- 7. helmikuuta – Opetusministeri Riitta Uosukainen siirtyi Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi eduskunnan puhemieheksi. Uudeksi opetusministeriksi tuli Uosukaisen avustajana toiminut Olli-Pekka Heinonen.
- 22. helmikuuta – Ahvenanmaa sai oikeuden poiketa EU:n verosäädöksistä siten, että veroton myynti säilyi Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustajalaivoilla.
- 25. helmikuuta – Palkkamurhaaja Ilpo Larha pakeni Helsingin lääninvankilasta.
- 4. maaliskuuta – Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
- 4. maaliskuuta – Risteilyalus Sally Albatross ajoi karille Porkkalan edustalla. Alus saatiin irrotetuksi vasta kuuden viikon kuluttua.
- 13. maaliskuuta – Linuxin versio 1.0 julkaistiin Helsingin yliopistolla.
- 17. maaliskuuta – Lahden 55 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyi vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
- 18. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti kaksi uutta maaherraa. Oikeusministeri Hannele Pokka siirtyi Lapin läänin ja Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio Hämeen läänin maaherraksi.
- 24. maaliskuuta – Kansanedustaja Sulo Aittoniemi erosi SMP:n eduskuntaryhmästä ja liittyi sitoutumattomana Suomen Keskustan eduskuntaryhmään.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 5. huhtikuuta – Kurt Cobain teki itsemurhan ampumalla itseään 20 kaliiperin Remington M11-haulikolla suuhun otettuaan kolminkertaisen yliannostuksen heroiinia. Hänet löydettiin kolme päivää myöhemmin.
- 6. huhtikuuta – Ruandan presidentti Juvénal Habyarimanaa ja Burundin presidentti Cyprien Ntaryamiraa kuljettanut kone ammuttiin alas Kigalissa.
- 7. huhtikuuta – Hutut aloittivat Tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
- 8. huhtikuuta – Kurt Cobain löydettiin kuolleena kotoaan.
- 12. huhtikuuta – Esko Ahon hallituksessa vaihtui kaksi ministeriä. Uudeksi oikeusministeriksi Hannele Pokan tilalle tuli Anneli Jäätteenmäki ja uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi Martti Puran tilalle Mikko Pesälä.
- 17. huhtikuuta – 22-vuotias tykkimies Mika Muranen karkasi Kymen ilmatorjuntarykmentistä varastamansa rynnäkkökiväärin kanssa kotikaupunkiinsa Kotkaan.
- 20. huhtikuuta – Mika Muranen saatiin kiinni, hän surmasi karkumatkansa aikana kolme ihmistä Kotkassa.
- 26. huhtikuuta – Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset monirotuiset vaalit.
- 30. huhtikuuta – Itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja Roland Ratzenberger sai surmansa ajettuaan San Marinon aika-ajoissa päin betoniseinää
- 1. toukokuuta – Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna menehtyi ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
- 6. toukokuuta – Englannin kanaalin alittava Britannian ja Ranskan välinen tunneli avattiin.
- 9. toukokuuta – Nelson Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.
- 27. toukokuuta – Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn palasi Venäjälle 20 maanpaossa viettämänsä vuoden jälkeen.
- 31. toukokuuta – Eduskunta kiristi tupakkalakia. Tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa sisätiloissa, sisällä järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa sekä työpaikkojen asiakastiloissa. Myös nuuskan myynti kiellettiin. Muutokset tulivat voimaan maaliskuun alussa 1995.
- 2. kesäkuuta – Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkoi Helsingissä Kalastajatorpalla.
- 9. kesäkuuta – Walt Disneyn luoma sarjakuvahahmo Aku Ankka täytti 60 vuotta.
- 11. kesäkuuta – Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampui seitsemän ihmistä Falunissa Ruotsissa.
- 12. kesäkuuta – Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhattiin kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytettiin murhista, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
- 12. kesäkuuta – Itävaltalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen EU:n jäseneksi.
- 14. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Carl Barks saapui Suomeen juhlistamaan Aku Ankan 60-vuotispäivää. Barks vieraili samoissa merkeissä useissa muissakin Euroopan maissa.
- 16. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi törkeän rattijuopumuksen promillerajan alentamisen 1,5:stä 1,2:een.
- 20. kesäkuuta – Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänelle ei nimitetty seuraajaa. Kankaanniemi oli vastustanut Suomen EU-jäsenyyttä.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 2. heinäkuuta – Albanian viimeinen kommunistijohtaja Ramiz Alia tuomittiin yhdeksän vuoden vankeuteen vallan väärinkäytöstä ja noin 50 000 markan korvauksiin valtion varojen kavaltamisesta.
- 8. heinäkuuta – Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuoli sydänkohtaukseen.
- 15. heinäkuuta – Tohtori Keijo Korhonen ilmoitti jättävänsä Kainuun Sanomien päätoimittajan tehtävät ja siirtyvänsä Yhdysvaltoihin Tucsonin yliopiston vierailevaksi professoriksi. Korhonen oli ollut Suomen Kansan Itsenäisyysrintaman presidenttiehdokkaana helmikuun presidentinvaaleissa ja näkyvimpiä Suomen EU-jäsenyyden vastustajia.
- 16.–22. heinäkuuta – Suuresta komeetasta Shoemaker-Levy 9:stä hajonneet kappaleet törmäsivät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
- 17. heinäkuuta – Brasilia voitti Jalkapallon maailmanmestaruuden.
- 25. heinäkuuta – Israel ja Jordania antoivat Washingtonin julistuksen, joka päätti maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. Rauhansopimus allekirjoitettiin 26. lokakuuta.
- 31. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman, joka antoi Yhdysvaltain johtamalle liittoutumalle oikeudet ryhtyä "kaikkiin tarpeellisiin toimiin" (käytännössä aseellisiin) demokratian palauttamiseksi Haitiin.
- 5. elokuuta – Tuhannet kuubalaiset osoittivat mieltään presidentti Fidel Castroa vastaan maan pääkaupungissa Havannassa. Castro syytti Yhdysvaltoja mielenosoitusten lietsomisesta.
- 15. elokuuta – Terroristi "Shakaali" (Ilich Ramirez Sanchez) pidätettiin Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
- 31. elokuuta – Viimeiset venäläiset sotajoukot poistuivat Virosta, Latviasta ja Saksasta.
- 8. syyskuuta – 132 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Pittsburghissa Yhdysvalloissa Boeing 737 -koneen pudottua.
- 19. syyskuuta – Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäytti sotilasjuntan ja palautti valtaan demokraattisesti valitun presidentti Jean-Bertrand Aristiden.
- 28. syyskuuta – Autolautta Estonia upposi Itämerellä.
- 28.–29. syyskuuta – Torpin panttivankikriisi Norjan Sandefjordissa.
- 30. syyskuuta – Hesperian puistossa Helsingissä paljastettiin presidentti Risto Rytin muistomerkki. Kuvanveistäjä Veikko Myllerin teos oli jo etukäteen herättänyt runsaasti keskustelua.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 6. lokakuuta – Kotkan käräjäoikeus tuomitsi Mika Murasen elinkautiseen vankeuteen kolmesta murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä ja kolmesta tapon yrityksestä, sekä 850 000 markan korvauksiin.
- 16. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta sai 56,9 % äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
- 17. lokakuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip aloittivat kolmipäiväisen, historialliseksi luonnehditun valtiovierailun Venäjälle. Kyseessä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu maassa tsaarinvallan kaatumisen jälkeen 1917.
- 21. lokakuuta – USA ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupasi jäädyttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorinsa. Vastineeksi USA lupasi toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesireaktoria Pohjois-Koreaan. USA perusti vuonna 1995 KEDO-nimisen kansainvälisen järjestön täytäntöönpanemaan sopimusta.
- 29. lokakuuta 26-vuotias mies tulitti kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.
- 3. marraskuuta – Red Hat Linux 1.0 julkaistiin.
- 13. marraskuuta – Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyi kyllä-äänten voittoon 52,2 % - 46,8 %, tyhjää äänesti n. 1 %.
- 28. marraskuuta – Norjan EU-kansanäänestyksessä enemmistö vastusti unioniin liittymistä.
- 29. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustaja Vesa Laukkasen eroanomuksen. Laukkanen oli perustellut anomustaan omantunnonsyillä, jotka estivät häntä toimimasta eduskunnassa.
- 30. marraskuuta – Entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen sai ensimmäisenä naisena ministerin arvonimen.
- 8. joulukuuta – Kirjailija Eeva Joenpelto sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Tuomari Müller, hieno mies.
- 11. joulukuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin määräsi joukot Tšetšeniaan.
- 19. joulukuuta – Meksikon peson päästäminen kellumaan johti talouskriisiin. Peson arvo romahti dollarisuhteesta 3:1 suhteeseen 10:1. USA pelasti lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
- 29. joulukuuta – Kansa-yhtiöt päätettiin hakea konkurssiin.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Tammikuu – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein perustettiin.
- Helmikuu – Ennätysmäisen voimakas kylmyysaalto iski Yhdysvaltoihin. Ainakin 140 ihmistä menehtyi erilaisista kovaan pakkaseen ja runsaaseen lumentuloon liittyneistä syistä.
- Helmikuu – Helsingin suurpommituksista tuli kuluneeksi 50 vuotta.
- Helmikuu – Riitta Uosukainen valittiin Eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi.
- Maaliskuu – Oikeisto voitti Italian parlamenttivaalit. Yhtenä voittajista oli Silvio Berlusconi.
- Kesäkuu – Pakollinen auton käyttövero otettiin Suomessa käyttöön toistaiseksi pysyvästi.
- Elokuu – Helsingissä järjestettiin yleisurheilun EM-kisat.
- Elokuu – Yhdysvalloissa Saugertiesin kaupungissa järjestettiin legendaarisen Woodstock 1969 -konsertin muistolle Woodstock 1994 -konsertti.
- Elokuu – Maanjäristys Algeriassa vaati 171 uhria.
- Elokuu – Kahdentoista hengen joukko teki Helsingissä benji-hypyn maailmanennätyksen suorittamalla yhteishypyn saman köyden varassa.
- Elokuu – Vantaan Pyhän Laurin kirkko vietti 500-vuotisjuhlia.
- Elokuu – Sauli Niinistö valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi.
- Elokuu – Konsta Hietanen voitti Tenavatähti-kilpailun.
- Lokakuu – 48 Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydettiin kuolleena Sveitsissä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
- Lokakuu – Norjassa kaksi kuusivuotiasta poikaa pahoinpiteli viisivuotiaan tytön tajuttomaksi. Tyttö paleltui kuoliaaksi. Tapahtuma synnytti Norjassa keskustelun TV-väkivallasta. Poikien iän vuoksi tapauksessa ei ryhdytty oikeustoimiin vaan tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten käsiteltäväksi.
- Lokakuu – Äärioikeistolainen Vapauspuolue menestyi Itävallan parlamenttivaaleissa.
- Marraskuu – Michael Schumacherista tuli ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
- Marraskuu – Eduskunta hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden. Jaa-ääniä annettiin 152, 45:ttä Ei-ääntä vastaan, tyhjää äänesti yksi ja yksi äänestäjä oli poissa.
- Marraskuu – Puolueet valitsivat Suomen ensimmäiset 16 edustajaa EU-parlamenttiin.
- Joulukuu – Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuoli neljä ja loukkaantui 21. Ampujat aloittivat tulituksen, kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon.
- Joulukuu – Air Francen matkustajakoneen kaappaus päättyi tulitaisteluun Marseillen lentokentällä, kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen. Kaikki neljä kaapparia kuolivat ja lisäksi 13 matkustajaa, kolme miehistön jäsentä ja yhdeksän poliisia loukkaantui.
- MS-DOSin viimeinen versio 6.22 julkaistiin.
- Dingon ensilevytyksestä oli kulunut kymmenen vuotta, jonka kunniaksi julkaistiin albumi uusia kappaleita. Kesän jälkeen Dingo jäi jälleen telakalle.
[muokkaa] Syntyneitä
- 23. helmikuuta – Dakota Fanning, näyttelijätär
[muokkaa] Kuolleita
- 14. tammikuuta – Agnar Mykle, norjalainen kirjailija
- 23. tammikuuta – Eila Pennanen, suomalainen kirjailija
- 7. helmikuuta – Witold Lutoslawski, puolalainen säveltäjä
- 8. helmikuuta – Valde Nevalainen, suomalainen poliitikko, pääjohtaja
- 11. helmikuuta – Greta Skogster-Lehtinen, suomalainen tekstiilitaiteilija
- 18. helmikuuta – Aku-Kimmo Ripatti, suomalainen kirjailija
- 26. helmikuuta – Bill Hicks, amerikkalainen stand-up-koomikko
- 6. maaliskuuta – Melina Mercouri, kreikkalainen näyttelijä, Kreikan kulttuuriministeri
- 9. maaliskuuta – Charles Bukowski, kirjailija ja runoilija
- 23. maaliskuuta – Giulietta Masina, italialainen näyttelijä
- 28. maaliskuuta – Eugene Ionesco, romanialais-ranskalainen kirjailija
- 31. maaliskuuta – John Candy, näyttelijä
- 1. huhtikuuta – Iris Uurto, suomalainen kirjailija
- 5. huhtikuuta – Kurt Cobain, muusikko ("Nirvana", itsemurha)
- 12. huhtikuuta – Elissa Aalto, suomalainen arkkitehti
- 13. huhtikuuta – Yrjö Blomstedt, suomalainen historiantutkija
- 13. huhtikuuta – Mika Tiivola, suomalainen lakimies, pankinjohtaja
- 20. huhtikuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi
- 22. huhtikuuta – Richard Nixon, Yhdysvaltain 37. presidentti
- 30. huhtikuuta – Roland Ratzenberger, Formula 1 -kuljettaja
- 30. huhtikuuta – Richard Scarry, yhdysvaltalainen lastenkirjailija
- 1. toukokuuta – Ayrton Senna, brasilialainen kilpa-ajaja
- 9. toukokuuta – Unto Koistinen, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko
- 13. toukokuuta – Usko Kemppi, suomalainen säveltäjä ja kirjailija
- 19. toukokuuta – Jacques Ellul, ranskalainen teknologian filosofi ja teologi
- 19. toukokuuta – Jacqueline Kennedy, Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn puoliso
- 23. toukokuuta – George de Godzinsky, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1914)
- 29. toukokuuta – Erich Honecker, Itä-Saksan entinen johtaja (maanpaossa Chilessä)
- 14. kesäkuuta – Henry Mancini, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 17. kesäkuuta – Tauno Yliruusi, suomalainen kirjailija
- 20. kesäkuuta – Vieno Simonen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 8. heinäkuuta – Kim Il Sung, Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja
- 25. heinäkuuta – Onni Gideon Tervonen, suomalainen viihdetaiteilija
- 29. heinäkuuta – Urpo Harva, suomalainen filosofi ja aikuiskasvatuksen professori
- 2. elokuuta – Kelpo Gröndahl, suomalainen painija ja kansanedustaja
- 3. elokuuta – Sulo Penttilä, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
- 13. elokuuta – Manfred Wörner, saksalainen NATOn pääsihteeri
- 14. elokuuta – Elias Canetti, bulgarialaissyntyinen Nobel-kirjailija
- 18. elokuuta – Richard Synge, brittiläinen Nobel-biokemisti
- 19. elokuuta – Linus Pauling, kemisti, Nobelin palkinto kemiassa 1954 ja rauhanpalkinto 1962
- 19. elokuuta – Otto-Iivari Meurman, suomalainen arkkitehti ja asemakaavaopin professori (s. 1890)
- 4. syyskuuta – Harri Nevanlinna, suomalainen lääkäri, professori
- 5. syyskuuta – Aimo Mustonen, suomalainen säveltäjä
- 6. syyskuuta – James Clavell, yhdysvaltalainen kirjailija
- 16. syyskuuta – Irma Karvikko, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 17. syyskuuta – Sir Karl Popper, itävaltalais-englantilainen filosofi
- 30. syyskuuta – André Lwoff, ranskalainen Nobel-mikrobiologi
- 8. lokakuuta – Matti Bergström, suomalainen muusikko
- 15. lokakuuta – Urpo Lahtinen, suomalainen lehdenkustantaja
- 20. lokakuuta – Matti Ruokola, suomalainen lääkäri ja poliitikko, pääjohtaja
- 29. lokakuuta – Jalmari Kivenheimo, suomalainen olympiavoimistelija (s. 1889)
- 20. lokakuuta – Burt Lancaster, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 12. marraskuuta – Wilma Rudolph, yhdysvaltalainen pikajuoksija
- 13. joulukuuta – Dean Rusk, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 13. joulukuuta – Antoine Pinay, Ranskan pääministeri (s. 1891)
- 17. joulukuuta – Leena Siukonen-Penttilä, suomalainen viulisti
- 18. joulukuuta – Klaus Waris, suomalainen pankinjohtaja, yliopiston kansleri
- 22. joulukuuta – Atte Pakkanen, suomalainen poliitikko
- 24. joulukuuta – John Osborne, englantilainen kirjailija

