Vakuutusoikeus
Vakuutusoikeus (VakO) (ruots. försäkringsdomstolen) on Suomessa toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Sen istuntopaikka on Helsingissä Lönnrotinkadulla ja toimialueena koko maa.
Vakuutusoikeus käsittelee työeläkeasioita, kansaneläkeasioita, työtapaturma-asioita, työttömyysturva-asioita, sotilasvamma-asioita, rikosvahinkoasioita, asumistukiasioita, opintotukiasioita, vammaistukiasioita, kuntoutusasioita, lapsen hoitotukiasioita ja eläkkeensaajan hoitotukiasioita. Näissä asioissa vakuutusoikeus on ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Vakuutusoikeus ei käsittele yksityisvakuutusasioita kuten auto- ja kotivakuutuksia tai yritysten vakuutuksia.
Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisinä muutoksenhakuasteina toimivilta lautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta.
Asian ratkaisevat vakuutusoikeudessa ylituomari, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit kulloisessakin ratkaisukokoonpanossa. Käsittelyyn osallistuvat myös esittelijät sekä sivutoimiset lääkärijäsenet ja muut asiantuntijajäsenet.
Vakuutusoikeuden palveluksessa työskentelee päätoimisesti noin 105 henkilöä, mm. ylituomari, kolme laamannia, 25 vakuutusoikeustuomaria, kolme asessoria ja 27 vakuutusoikeussihteeriä. Lisäksi on yhdeksän sivutoimista lääkärijäsentä. Asiantuntijajäseniä ja heidän varajäseniään on yhteensä noin sata.
Vakuutusoikeuden päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla, eli se on alallaan ylin oikeusaste. Poikkeuksen muodostavat eräät tapaturma-asiat, joissa voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Vakuutusoikeus perustettiin vuonna 1942 lailla vakuutusoikeudesta (907/1942). Sen edeltäjä oli vakuutusneuvosto.[1][2]
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ry: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton vuosikirja 1942 (PDF) (Sivu 7) 1943. Helsinki: SAK ry. Viitattu 1.2.2012.
- ↑ Laki 907/1942
