Suomen Pankki
Sivulta puuttuu Koordinaatit:
Suomen Pankki on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ). Suomen pankin pääkonttori sijaitsee Kruununhaassa Snellmaninkadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Unioninkadun rajaamalla tontilla. Suomen Pankin perusti vuonna 1811 keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivien esityksestä Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Pankki siirrettiin Helsinkiin 1819.[1][2] Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, joskin toimintansa alkuvaiheissa sillä ei juuri ollut keskuspankin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Keskuspankin piirteitä toivat vuoden 1840 raharealisaatio, Suomen markan ottaminen käyttöön 1860–1865 ja liikepankkien perustaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on EU:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta euroalueella ja Suomessa. Pyrkimyksenä on tukea myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakauden tavoitetta vaarantamatta.[3] Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla, ja sitä valvovat eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut.[4]
Suomen Pankin pääjohtaja on Erkki Liikanen,[5] joka nimitettiin pääjohtajaksi edellisen pääjohtajan Matti Vanhalan jäätyä työkyvyttömyyseläkkeelle huhtikuussa 2004.
Sisällysluettelo |
Suomen Pankin tehtävät [muokkaa]
Nykyisen, vuonna 1998 annetun lain mukaan Suomen» Pankin tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa.
Suomen Pankin tehtävänä on myös:
- huolehtia osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta;
- huolehtia osaltaan valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta;
- huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen;
- huolehtia toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.[6]
Kansallisilla keskuspankeilla on myös EKPJ:n ulkopuolisia tehtäviä. Suomen Pankilla on ainoana euroalueen keskuspankkina siirtymätalouksien tutkimuslaitos. Suomen Pankilla on myös yleisölle auki oleva Rahamuseo Snellmaninkadulla lähellä Senaatintoria.[7] Suomen Pankki on tunnettu myös toimialaansa kuuluvasta julkaisutoiminnasta, joka käsittää sekä tieteellisiä että yleistajuisia kirjoituksia, mm. Euro & Talous -lehden (aik. Markka & Talous).[8] Lisäksi pankki hoitaa yhteyksiä moniin kansainvälisiin järjestöihin.
Pankin yhteydessä itsenäisenä viranomaisena toimii Finanssivalvonta (Fiva).[9] Finanssivalvonta on uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jolle pääosin siirtyivät 1.1.2009 alkaen entisten Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.[8]
Suomen Pankin pääjohtajat [muokkaa]
| nimi | virassa |
|---|---|
| Claes Johan Sacklén | 1812–1816 |
| Carl Johan Idman | 1817–1820 |
| Otto Herman Lode | 1820–1827 |
| Johan Gustaf Winter | 1827–1841 |
| Carl Wilhelm Trapp | 1841–1853 |
| Axel Ludvig Bom | 1853–1856 |
| Alex Federley | 1853–1854 |
| Robert Trapp | 1854–1856 |
| Frans Ivar Edelheim | 1856–1858 |
| Wilhelm Blidberg | 1858–1861 |
| Carl Isak Björkman | 1862–1866 |
| Victor von Haartman | 1866–1870 |
| August Florin | 1870–1875 |
| Gustaf Samuel von Troil | 1875–1884 |
| Alfred Charpentier | 1884–1897 |
| Theodor Wegelius | 1898–1906 |
| Clas Herman von Collan | 1907–1918 |
| Otto Stenroth | 1918–1923 |
| August Ramsay | 1923–1924 |
| Risto Ryti | 1924–1943, 1944–1945 |
| Jukka Rangell | 1943–1944 (vt. 1940–1943) |
| Sakari Tuomioja | 1945–1955 |
| Rainer von Fieandt | 1955–1957 |
| Klaus Waris | 1957–1967 |
| Mauno Koivisto | 1968–1982 |
| Ahti Karjalainen | 1982–1983 |
| Rolf Kullberg | 1983–1992 |
| Sirkka Hämäläinen | 1992–1998 |
| Matti Vanhala | 1998–2004 |
| Erkki Liikanen | 2004 alkaen |
Historia [muokkaa]
Suomen Pankkiin kuului aikaisemmin useita haarakonttoreita, jotka sijaitsivat Joensuussa, Jyväskylässä, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta osa 1. Keisarin kassasta keskuspankiksi. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24271-0.
- Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta osa 2. Parlamentin pankki. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-24272-7.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pieni tietosanakirja, 4. osa, s. 234, art = Suomen Pankki. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Suomen Pankin historia Viitattu 4.12.2010.
- ↑ Laki Suomen Pankista (214/1998), 1 §
- ↑ Suomen perustuslaki, 91 §
- ↑ Johtokunta Suomen Pankki
- ↑ Laki Suomen pankista, 3 §
- ↑ Suomen Pankin rahamuseo
- ↑ a b Euro & talous Suomen Pankki
- ↑ Laki Finanssivalvonnasta (878/2008)
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Pankki Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
