Kansanäänestys

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansanäänestys (Referendum) on päätöksentekomenetelmä, jossa lakia säätävä laitos, yleensä kansanedustuslaitos kokonaisuudessaan tai sen alempi kamari säätää lain, jonka mukaan käsiteltävänä oleva ehdotus saa lainvoiman, mikäli se hyväksytään kansanäänestyksessä.

Venäjällä vuoden 1978 Neuvostoliiton perustuslaista riippuvainen Venäjän sosialistisen liittotasavallan perustuslaki lakkautettiin kansanäänestämällä yksinkertaisella enemmistöllä uudesta perustuslaista, joka lakkautti neuvostoaikaisen normiston.

Sveitsissä kansanäänestyksillä on pitkät perinteet ja niillä määrätään sitovasti hallitusta ja kansanedustuslaitosta.

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa kansanäänestysten määrä on lisääntynyt: vuodesta 1991 alkaneen 15 vuoden jakson aikana niitä on järjestetty yksin Euroopassa yli 300 kappaletta. [1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Neuvoa-antava kansanäänestys

Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole kansanäänestys, vaan mielipidetiedustelu, jolla perustellaan edustuksellisen demokratian muotoja noudattava päätöksenteko.

Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä Suomessa on pidetty kahdesti: 1931 järjestettiin äänestys kieltolain lakkauttamisesta ja 16. lokakuuta 1994 Euroopan unioniin liittymisestä. Lisäksi Suomessa on järjestetty lukuisia paikallisia kansanäänestyksiä esimerkiksi kuntaliitoksista.

2005 ensin Ranskassa ja sitten Alankomaissa järjestettiin Euroopan unionin perustuslakisopimuksen hyväksymisestä neuvoa-antavat kansanäänestykset, joiden tulosten jälkeen kansanedustuslaitokset pysäyttivät asian käsittelyn toistaiseksi.

[muokkaa] Kritiikki

Usein suoran demokratian ajatus on liitetty jonkinlaiseen vähemmistön diktatuuriin uhkaan. Vedotaan myös siihen, ettei löydy tarpeeksi yksiselitteistä kysymystä, joka voitaisiin ratkaista kansanäänestyksellä. Edelleen historiasta tunnetaan esimerkkejä niin sanotusta bonapartismista, jossa vallanpitäjä on pyrkinyt kansan ja kansanäänestysten avulla syrjäyttämään edustuksellisen demokratian. [2]

Kansanäänestysten kalleuteenkin on kiinnitetty huomiota ja pelätty niiden usein toistuessaan aiheuttavan "vaaliväsymystä".

[muokkaa] Kirjallisuus

  • Rolf Büchi : Kohti osallistuvaa demokratiaa. Kansanäänestykset demokratian välineenä.. LIKE: Helsinki 2006

[muokkaa] Viitteet

  1. http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=47&vps=25&arvostelu=1282
  2. http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=47&vps=25&arvostelu=1282
Henkilökohtaiset työkalut