Suomen oikeusministeriö

Oikeusministeriö (OM)
Ministeri(t)
– Oikeusministeri	Anna-Maja Henriksson
Kansliapäällikkö	Tiina Astola
Budjetti	0,8 mrd. € (2011)
Osoite	Eteläesplanadi 10 PL 25 00023 Valtioneuvosto
www.om.fi

Oikeusministeriö on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Sen toiminta-ajatus on luoda oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjata hallinnonalaa. Oikeusministeriö on asettanut tavoitteekseen avoimen, aktiivisen ja turvallisen yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministeriön osastot ovat oikeushallinto-osasto (OHO), lainvalmisteluosasto (LAVO) ja kriminaali­poliittinen osasto (KPO) sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä demokratia- ja kieliasioiden yksikkö, hallintoyksikkö (HALY), talousyksikkö (TALY), kansainvälinen yksikkö (KV), sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY), tietohallintoyksikkö (THY) ja viestintäyksikkö (VY) sekä johdon tuki. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Tiina Astola, joka toimi aiemmin ministeriön lainvalmisteluosaston yksityis­oikeuden yksikön lainsäädäntöjohtajana.

Oikeusministeriön päärakennus sijaitsee Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Siinä toimivat oikeusministeri, kansliapäällikkö, lainvalmisteluosasto, hallintoyksikkö, talousyksikkö, viestintäyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö ja tietohallintoyksikkö. Kasarmikatu 42:n toimitalossa sijaitsevat oikeushallinto-osasto sekä demokratia- ja kieliasioiden yksikkö. Mannerheimintie 4:n toimitalossa sijaitsee kriminaalipoliittinen osasto.

Oikeusministeriön historiaa

Oikeusministeriön edeltäjä oli Suomen senaatin oikeustoimituskunta, joka perustettiin jo vuonna 1892. Vuonna 1918, pian Suomen 1917 itsenäistymisen jälkeen, senaatin nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja toimitus­kuntien nimet ministeriöiksi. Asetus oikeusministeriöstä annettiin vuonna 1922, ja sen mukaan ministeriössä oli kaksi osastoa: lainsäädäntö- ja oikeushallintoasiain osasto sekä vankeinhoitoasiainosasto.

Vuonna 1960 lainsäädäntö- ja oikeushallintoasiain osasto jaettiin kahtia oikeushallinto-osastoksi (OHO) ja lainsäädäntöosastoksi, joista jälkimmäisen nimi muutettiin vuonna 1978 lainvalmisteluosastoksi (LAVO). Vuonna 1986 oikeushallinto-osasto jaettiin kahtia yleiseksi osastoksi ja oikeushallinto-osastoksi. Vuonna 2001 vankeinhoito-osasto lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin kriminaalipoliittinen osasto sekä rikosseuraamusvirasto. Vuonna 2002 irrotettiin osastoista tietohallinnon vastuualue. Nimi muutettiin tammikuussa 2006 tietohallintoyksiköksi, kun Hämeenlinnan tietotekniikkakeskus irtautui siitä itsenäisenä virastona toimivaksi oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseksi (OTTK).

Huhtikuussa 2005 lakkautettiin yleinen osasto ja sen tilalle perustettiin hallintoyksikkö ja talousyksikkö. Oikeusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut siirrettiin huhtikuussa 2006 oikeushallinnon palvelukeskukseen (OPK), joka sijaitsee myös Hämeenlinnassa.

Oikeushallinto-osasto

Vastuu oikeudenhoitoon liittyvien oikeushallintoasioiden valmistelusta ja toteuttamisesta kuuluu oikeusministeriön oikeushallinto-osastolle. Osaston toimenkuvat koostuvat lainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä, erilaisten hallinnollisten toimenpiteiden toteuttamisesta sekä oikeushallinnonalan henkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Oikeushallinto-osastoa johtaa osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen.

Lainvalmisteluosasto

Lakien valmistelu oikeusministeriössä keskittyy valtaosin ministeriön lainvalmisteluosastolle. Lainvalmisteluosasto on ministeriön kolmesta osastosta suurin. Osastolla työskentelee noin 70 oikeusministeriön lainvalmistelutoimialan oikeudellista asiantuntijaa.

Oikeusministeriön asema lainvalmisteluasioissa on merkittävä, koska sille kuuluu lainvalmistelu perustuslain ja muun valtiosäännön sekä yleisen hallinto-oikeuden alalla samoin kuin yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeudellista asemaa koskevissa suhteissa, kuten perhe- ja perintöoikeudessa, sopimus­oikeudessa, kuluttajan­suojassa, vahingonkorvausoikeudessa ja yhtiöoikeudessa. Oikeusministeriö valmistelee edus­kunnalle annettavat lakiesitykset myös ulosotto-, konkurssi- ja velkajärjestelylainsäädännön sekä rikos­oikeuden ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön alalla.

Lainvalmisteluosasto pyrkii myös parantamaan lainvalmistelun laatua niin koko valtioneuvostossa kuin EU- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälinen yhteistyö liittyy yhä kiinteämmin eri oikeusalojen säädösvalmisteluun. Lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä tarkastetaan eri ministeriöissä valmistellut lakiehdotukset ja pääosa asetusehdotuksista. Lainvalmisteluosastoa johtaa osastopäällikkö, ylijohtaja Pekka Nurmi.

Kriminaalipoliittinen osasto

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuden seuranta ja arviointi. Osasto vastaa myös rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä, kuten rikoksentorjuntastrategioiden kehittämisestä, kansallisen rikoksentorjuntaohjelman seuraamisesta, edistämisestä ja arvioimisesta sekä rikoksentorjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tehtävänä on myös rangaistusten täytäntöönpanon, kriminaali­huollon ja vankeinhoidon strateginen ohjaus sekä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön valmistelu. Vapausrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaa Rikosseuraamuslaitos.

Osaston tehtävänä on myös rikosseuraamusalan strateginen ohjaus. Lisäksi osaston tehtäviin kuuluu syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus sekä muut oikeusministeriössä käsiteltävät syyttäjälaitosta koskevat asiat. Kriminaalipoliittista osastoa johtaa osastopäällikkö, ylijohtaja Jarmo Littunen.

Osastoihin kuulumattomat yksiköt

Ministeriön osastoihin kuulumattomien yksiköiden tehtävät ja palvelut ovat ministeriön toimintojen tukemiseen keskittyneitä. Tästä huolimatta esimerkiksi talous- ja hallintoyksikkö ovat paljon muutakin kuin pelkästään tukitoiminto yksikköjä.

Hallintoyksikön (Haly) tehtäviin kuuluu mm. ministeriön hallinnon ja organisaation kehittäminen, armahdusanomusten esittely tasavallan presidentille sekä saamelais-asiat. Hallintoyksikön henkilöstövastuualue kehittää oikeusministeriön henkilöstötoimea ja sitä kautta pyrkii vaikuttamaan ministeriön houkuttelevuuteen valtion työpaikkana. Hallintoyksikön johtajana toimii hallintojohtaja Olli Muttilainen.

Talousyksikkö (Taly) huolehtii hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä seuranta- ja raportointimenettelystä. Yksikkö huolehtii myös tiliviraston maksuliikkeestä, kirjan­pidosta ja muusta laskenta­toimesta ja niiden kehittämisestä. Toimintaympäristön strategistuminen ja osastojen ja yksiköiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat lisänneet kehittämis- ja suunnittelutyön osuutta talousyksikön tehtävistä. Talous­yksikön johtajana toimii talousjohtaja Harri Mäkinen.

Tietohallintoyksikkö (THY) vastaa hallinnonalan tietohallinnon yleisistä linjoista, yhteisistä tietohallintohankkeista ja sille kuuluu mm. tietohallintostrategian valmistelu ja ylläpito. Lisäksi yksikkö vastaa hallinnonalan tietohallinnon yhteisten palvelujen kehittämisestä, tieto­tekniikan ostopalveluja koskevien puitesopimusten valmistelusta sekä tietotekniikkakeskuksen palvelujen laadun ja tehokkuuden seurannasta. Yksikköä johtaa tietohallintojohtaja Max Hamberg.

Viestintäyksikkö (VY) vastaa oikeusministeriön ulkoisesta viestinnästä sekä sen kehittämisestä. Yksikkö osallistuu myös oikeusministeriön hallinnonalan ja sisäisen viestinnän kehittämiseen yhdessä hallintoyksikön tietopalvelun kanssa. Viestintäyksiköllä on päävastuu oikeusministeriön kotisivujen sisällöstä ja sen kehittämisestä. Viestintäyksikköä johtaa viestintäjohtaja Pirkko Kauppinen.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY) on erillinen suoraan kansliapäällikön alainen yksikkö, jonka tehtäväalueena on koko hallinnonalan sisäinen tarkastus. Se siis arvioi organisaatioyksiköiden sekä tehtäväkokonaisuuksien tehokkuutta, tuloksellisuutta, säädösten ja sisäisten sääntöjen noudattamista sekä toimintaa koskevan tietopohjan asianmukaisuutta. Yksikkö raportoi havannoistaan suoraan kansliapäällikölle. STY on oikeusministeriön yksiköistä pienin, ja sitä johtaa tarkastusjohtaja Kaisa Sistonen.

Aiheesta muualla

• Oikeusministeriön kotisivu
• Oikeuslaitoksen kotisivut
• Oikeusministeriön julkaisut

Suomen ministeriöt

Valtioneuvoston kanslia | Ulkoasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sisäasiainministeriö | Puolustusministeriö | Valtiovarainministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö | Maa- ja metsätalousministeriö | Liikenne- ja viestintäministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Ympäristöministeriö