Suomen oikeusministeriö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oikeusministeriö (OM)
px150
Ministeri(t)
– Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Kansliapäällikkö Tiina Astola
Budjetti 0,87 mrd. € (2013)
Osoite Eteläesplanadi 10
PL 25
00023 Valtioneuvosto
www.oikeusministerio.fi

Oikeusministeriö (OM[1]) on yksi Suomen kahdestatoista valtioneuvoston alaisuudessa toimivasta ministeriöstä. Sen toiminta-ajatus on luoda oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjata hallinnonalaa. Oikeusministeriö on asettanut tavoitteekseen avoimen, aktiivisen ja turvallisen yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö vastaa Suomessa myös vaalien järjestämisestä.

Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille.

Oikeusministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa johtaa oikeusministeri. Ministeriä avustavat kansliapäällikkö sekä ministeriön johtoryhmä, johon kuuluvat ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden johtajat. Nykyinen oikeusministeri on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministeriön osastot ovat oikeushallinto-osasto (OHO), lainvalmisteluosasto (LAVO) ja kriminaali­poliittinen osasto (KPO) sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö (DKY), hallintoyksikkö (HALY), talousyksikkö (TALY), sisäisen tarkastuksen yksikkö (STY), tietohallintoyksikkö (THY) ja viestintäyksikkö (VY) sekä johdon tuki. Oikeusministeriön kansliapäällikkönä toimii Tiina Astola.

Oikeusministeriön päärakennus sijaitsee Helsingissä Eteläesplanadi 10:ssä. Siinä toimivat oikeusministeri, kansliapäällikkö, lainvalmisteluosasto, hallintoyksikkö, talousyksikkö, viestintäyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö ja tietohallintoyksikkö. Kasarmikatu 42:n toimitalossa sijaitsevat oikeushallinto-osasto sekä demokratia- ja kieliasioiden yksikkö. Mannerheimintie 4:n toimitalossa sijaitsee kriminaalipoliittinen osasto.

Oikeusministeriön historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön aiempi tunnus

Oikeusministeriö perustettiin vuonna 1918 heti Suomen itsenäistyttyä. Sen edeltäjänä toimi vuodesta 1892 senaatin talousosaston oikeustoimituskunta. Vuonna 1919 oikeusministeriöön yhdistettiin painoasiain ylihallitus ja vuonna 1922 vankeinhoitohallitus sekä lainvalmistelukunta.

Suomen oikeudellisella elämällä on vuosisataiset perinteet. Lainkäyttö- ja tuomioistuinjärjestelmä sai alkunsa Ruotsin vallan aikana (1100-luvulta vuoteen 1809) ja kehittyi edelleen Suomen ollessa Venäjään liitetty autonominen suuriruhtinaskunta (1809–1917).

Oikeushallinto-osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriö vastaa oikeudenhoidon yleisestä järjestämisestä ja kehittämisestä. Tämä tapahtuu lainsäädännöllä ja erilaisilla hallinnollisilla toimenpiteillä. Valtioneuvostossa oikeudenhoitoon kuuluvat asiat esittelee oikeusministeri.

Vastuu oikeudenhoitoon liittyvien oikeushallintoasioiden valmistelusta ja toteuttamisesta kuuluu oikeusministeriön oikeushallinto-osastolle. Osasto huolehtii tuomioistuinten, ulosottoyksiköiden sekä valtion oikeusaputoimistojen toimintaedellytyksistä. Osasto vastaa myös niiden toiminnan kehittämisestä.

Muita tärkeitä toimintoja ovat mm. työnantaja- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, tehtäväalueen toimitiloihin, vuokrasopimuksiin ja tulosohjaukseen liittyvät tehtävät sekä virastojen henkilöstökoulutus.

Lainvalmisteluosasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston tehtävänä on edistää oikeusministeriön tavoitteiden ja toiminta-ajatuksen toteutumista lainsäädännön keinoin. Lainvalmistelu on yksi ministeriön päätehtävistä.

Ministeriön ja osaston omien hankkeiden lisäksi lainvalmisteluosasto osallistuu merkittävässä määrin muiden ministeriöiden hankkeiden valmisteluun sekä ministeriöiden lainvalmistelun yleiseen kehittämiseen, ohjaamiseen ja neuvontaan. Yksi tärkeä toimintamuoto on lausuntojen antaminen muiden ministeriöiden säädösehdotuksista. Eurooppaoikeudellista neuvontaa ja laintarkastusta varten on omat yksikkönsä.

Lainvalmistelijat vastaavat hankkeiden koko elinkaaresta hankkeen esivalmistelusta aina uudistuksen toimeenpanovaiheeseen liittyvään koulutukseen ja seurantaan asti. Kansallisten hankkeiden lisäksi huomattavan osan osaston työpanoksesta vie EU:n piirissä tapahtuva lainsäädäntöyhteistyö samoin kuin muu kansainvälinen yhteistyö.

Kriminaalipoliittinen osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriminaalipoliittisen osaston tehtävänä on kriminaalipolitiikan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuden seuranta ja arviointi.

Osasto vastaa myös rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä, kuten rikoksentorjuntastrategioiden kehittämisestä, kansallisen rikoksentorjuntaohjelman seuraamisesta, edistämisestä ja arvioimisesta sekä rikoksentorjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä.

Tehtävänä on myös rangaistusten täytäntöönpanon ja rikosseuraamuslaitoksen strateginen ohjaus sekä rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön valmistelu. Rikosseuraamuslaitoksen käytännön toiminnan ohjauksesta vastaa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö.

Osaston tehtäviin kuuluu myös syyttäjälaitosta koskeva resurssiohjaus sekä muut oikeusministeriössä käsiteltävät syyttäjälaitosta koskevat asiat.

Osastoihin kuulumattomat yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö huolehtii vaali- ja muiden osallistumisoikeuksien toteutumisen samoin kuin kansalaisvaikuttamisen yleisten edellytysten edistämisestä ja seurannasta. Yksikkö vastaa myös valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä sekä vaalitietojärjestelmästä ja vaalivalmiuden ylläpidosta. Yksikkö hoitaa myös oikeusministeriölle puoluelaissa säädettyjä tehtäviä.

Yksikön tehtäviin kuuluvat myös kielellisten oikeuksien toteutumisen edistäminen ja seuranta sekä kielilaissa oikeusministeriölle säädetyt tehtävät.

Hallintoyksikkö vastaa ministeriön hallinnon ja organisaation kehittämisestä sekä monista ministeriön hallintoa tukevista tehtävistä ja palveluista. Yksikkö vastaa myös ministeriön palkkasopimuksista, henkilöstön kehittämisestä, muusta henkilöstöhallinnosta sekä yleisestä hallinnosta.

Hallintoyksikkö hoitaa armonanomusten esittelyn tasavallan presidentille sekä vastaa avioitumisoikeutta koskevista asioista. Yksikön tehtäviin kuuluvat myös saamelaisasioiden yhteensovittaminen ja Finlex-säädöstietopankista vastaaminen sekä Suomen säädöskokoelman julkaiseminen.

Talousyksikön tehtävänä on vastata hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta, hallinnonalan hankintatoimen ohjauksesta ja kehittämisestä sekä seuranta- ja raportointimenettelyistä.

Talousyksikkö kehittää johtamista ja suunnittelua tukevaa talousraportointia ja sen ohjausta. Talousyksikkö vastaa hallinnonalan palvelukeskuksen tulosohjauksesta.

Tietohallintoyksikkö vastaa hallinnonalan tietohallinnon yleisistä linjoista, yhteisistä tietohallintohankkeista ja sille kuuluu mm. tietohallintostrategian valmistelu ja ylläpito. Lisäksi yksikkö vastaa hallinnonalan tietohallinnon yhteisten palvelujen kehittämisestä, tietotekniikan ostopalveluja koskevien puitesopimusten valmistelusta sekä tietotekniikkakeskuksen palvelujen laadun ja tehokkuuden seurannasta.

Viestintäyksikkö vastaa ministeriön ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä. Yksikkö osallistuu myös oikeusministeriön hallinnonalan ja sisäisen viestinnän kehittämiseen. Viestinnän tehtävänä on tukea oikeusministeriön toimintaa sekä edistää oikeuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Viestintäyksiköllä on päävastuu oikeusministeriön verkkosivuston www.oikeusministerio.fi sisällöstä ja sen kehittämisestä.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö tuottaa toimintaa tarkastamalla ja arvioimalla hallinnonalan sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä koskevaa tietoa, edistää neuvomalla ja ohjaamalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen kehittämistä ja huolehtii hallinnonalan sisäisen tarkastuksen yhteensovittamisesta ja muusta sisäisen tarkastuksen yhteistyöstä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]