Aluehallintovirasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aluehallintovirasto[1] (lyh. avi, ruots. regionförvaltningsverk, lyh. rfv) hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan. Sen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat; työsuojelu; ympäristöluvat; pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi. Aluehallintovirastoja on seitsemän, joista yhdeksi rinnastetaan myös Ahvenanmaan valtionvirasto.

Aluehallintovirastot perustettiin 1.1.2010 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. Ne korvasivat aikaisemmat lääninhallitukset.


Aluehallintovirasto
toimialueen muodostavat maakunnat
Pää-
toimipaikka
Muu
toimipaikka
Aluehallintovirastot.2010.svg
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa
Hämeenlinna Helsinki, Kouvola
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Mikkeli Kuopio, Joensuu
Lapin aluehallintovirasto
Lappi
Rovaniemi
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Satakunta, Varsinais-Suomi
Turku Maarianhamina (työsuojelu)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa
Vaasa Tampere, Jyväskylä
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa
Oulu
Ahvenanmaan valtionvirasto
Ahvenanmaa
Maarianhamina

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallituksen asetus aluehallintovirastoista sai osakseen arvostelua muun muassa siksi, että aluehallintovirastojen nimet ovat epäjohdonmukaisia ja vievät harhaan. Julkisuudessa ihmeteltiin myös sitä, ettei uudistusta tehtäessä ollut haettu asiantuntija-apua esimerkiksi nimistönhuoltajilta ja -tutkijoilta eikä heidän apuaan otettu huomioon, kun sitä tarjottiin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lait ja asetukset aluehallintovirastoista ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista Valtiovarainministeriö
  2. Lappalainen, Hanna & Sorjonen, Marja-Leena & Vilkuna, Maria (toim.): Kielellä on merkitystä: Näkökulmia kielipolitiikkaan, s. 9. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 160. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010. ISBN 978-952-222-170-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]