Joensuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Joensuu
Joensuu.vaakuna.svg Joensuu.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
www.joensuu.fi
Sijainti 62°36′00″N, 29°45′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1848
Kuntaliitokset Pielisensuu (1954)
Kiihtelysvaara (2005)
Tuupovaara (2005)
Eno (2009)
Pyhäselkä (2009)
Kokonaispinta-ala 2 751,07 km²
24:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 2 381,76 km²
– sisävesi 369,31 km²
Väkiluku 73 668
12:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 30,93 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 68,1 %
– yli 64-v. 17,0 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vihr.
 • Vas.
 • PS
 • KD
19
14
12
6
3
3
2
Näkymä Joensuun keskustasta Kauppa- ja Koskikatujen risteyksestä länteen päin pitkin Koskikatua.
Joensuun lippu

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pielisjoen suulla, Pohjois-Karjalan maakunnassa. Joensuu on asukasluvultaan Itä-Suomen alueen toiseksi suurin kaupunki. Joensuun kaupungin alueella asuu noin 74 000 ihmistä. Joensuun naapurikunnat ovat Ilomantsi, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi.

Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, jossa oli 2011-05-3131. toukokuuta 2011 122 978 asukasta.[7] Seutukuntaan kuuluvat nykyisin myös Ilomantsin, Juuan, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Näistä Ilomantsi ei ole mukana Joensuun seudun seutuyhteistyössä. Euroopan metsäinstituutti sijaitsee kaupungissa.

Syksyllä 2008 Joensuun kaupunki sai oman lippunsa, jonka on suunnitellut Leea Wasenius. Se perustuu kaupungin vaakunaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede ja kaupunkikuva

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.

Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km².

[muokkaa] Kaupunkikuva

Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessä arkkitehti Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussa Kaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).

Gyldénin asemakaavan säilyneitä periaatteita ovat:

  • Rantakadun Pielisjoen rantaviivaa mahdollisimman tarkasti noudattava linjaus,
  • Rantakadun ja rantaviivan väliin jäävä vaihtelevan levyinen puistovyöhyke,
  • kahden kirkkotontin osoittaminen kumpareilta niin luterilaiselle kuin ortodoksiselle kirkolle,
  • kirkkoja yhdistävä Kirkkokadun puistoakseli
  • Siltakadun asema poikittaisena puistokatuna
  • torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia

Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi. Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä tänä päivänäkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevat Eliel Saarisen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettu kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisen lyseon kortteli (nykyisin taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhan ruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksi Joensuun yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin 4-jakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.

Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-etelä-suuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaa funktionalismin ihannetta.

2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.

Joensuu oli vuoteen 1954 pieni Pielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpaileva agraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kuten Utra, Sirkkala ja Penttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolella Bertel Jungin laatimalla Niinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustui Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiin tyyppitaloihin.

Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella. Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamalla lähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovat seutuistumisen myötä laajentuneet.

Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovat Pielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekä Mehtimäen ja Linnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelle Mehtimäen viereen on luotu Joensuun yliopiston yliopistokampus.

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.

Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.

Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsema Rantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaalea Noljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Suurimmissa kaupunginosissa ovat erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.

Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus ja osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.

[muokkaa] Väestö

Katso myös artikkeli Joensuun historia

Joensuun väkiluvun kehitys

Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Kasvu oli ennen toista maailmansotaa hidasta, mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan. 1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinen Itä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy 1.1.2005 tapahtuneella kuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut "vanhan kaupungin" ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.

[muokkaa] Taajamat

Joensuun kaupungissa on 12 taajamaa.[8]

Taajama Asukasluku (31.12.2009)
Joensuu 52 768
Reijola 2 569
Eno 2 182
Hammaslahti 1 625
Uimaharju 1 325
Kiihtelysvaara 689
Tuupovaara 628
Heinävaara 529
Louhioja 312
Kovero 220
Ukkola 219
Suhmura 208

Lisäksi Kulhon taajaman asukkaista 147 asuu Joensuun puolella. Kulhon taajamassa on yhteensä 653 asukasta. Kulho sijaitsee pääosin Kontiolahden kunnan alueella.

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Niinivaaran vanhoja kerrostaloja.

Joensuussa järjestettiin vuoden 1995 asuntomessut Marjalan kaupunginosassa. Messujen erityisteema oli esteetön ympäristö.

Joensuussa on Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo vuodelta 1913. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjastotalo.

Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja Metsäntutkimuslaitoksen Metla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui, Tiedepuisto on saanut saa lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007 uusi lyseon peruskoulun koulurakennus. Kauppakeskus Iso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia esimerkiksi Kauppakeskus Metropolia ja Centrumia, on uusittu. Ison Myyn ja Metropolin välillä olevan kadun yllä kulkee silta, joka yhdistää kauppakeskukset.

[muokkaa] Kaupunginosat

Pääartikkeli: Joensuun kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

Niinivaaralle kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena
Rantakylälle tunnusomaisia ovat betoniset elementtitalot.
  • I Kaupunginosa
  • II Kaupunginosa
  • III Kaupunginosa
  • IV Kaupunginosa
  • Niinivaara (5)
  • Otsola (6)
  • Kanervala (7)
  • Käpykangas (8)
  • Siihtala (9)
  • Mutala (10)
  • Marjala (22)
  • Iiksenvaara (23)
  • Karhunmäki (24)
  • Ketunpesät (25)
  • Iiksenniitty (26)

Kuntaliitoksen jälkeen muodostettiin liitosalueiden asemakaavoitetuista taajamista uusia kaupunginosia:

[muokkaa] Kylät

Joensuun kävelykatu

[muokkaa] Ilmasto

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Joensuun lentoasemalla Liperissä onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 [9].

Joensuun kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -8 -7 -1 6 13 19 21 18 12 5 -1 -6 Ø 5,9
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -12 -13 -8 -3 3 9 12 10 6 1 -5 -10 Ø -0,8
Keskilämpötila (°C) -9 -9 -5 1 7 12 16 14 8 2 -1 -6 Ø 2,5
Sadanta (mm) 37 29 32 35 36 61 75 84 65 59 54 45 Σ 612
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8
-12
-7
-13
-1
-8
6
-3
13
3
19
9
21
12
18
10
12
6
5
1
-1
-5
-6
-10
S
a
d
a
n
t
a		 37
29
32
35
36
61
75
84
65
59
54
45


Lähde: MSN Weather

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Ratapihan alusta Penttilästä on Joensuun rautatieasemalle hieman yli kilometri.

Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki-Tampere-Turku) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä, mutta sitä pitkin kuljetetaan puutavaraa. Yöjunat Joensuuhun lakkautettiin syyskuussa 2006. Linja-auton yöpikavuoro Helsingin ja Joensuun välillä Kotkan ja Lappeenrannan kautta on säilynyt ja liikennöi päivittäin.

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin.

Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.

Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:

  • VT 6 Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
  • VT 9 Kuopion ja Sortavalan suunnista
  • VT 23 Varkauden suunnasta
  • KT 74 Ilomantsin suunnasta

[muokkaa] Välimatkat maanteitse

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Joensuun historia
Joensuun Kuhasalon kalliokaiverrus.

Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja.selvennä Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan eli pitkän vihan aikana.

Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

Joensuu pitää yllä Sortavalan kulttuuriperintöä.

[muokkaa] Hallinto

Eliel Saarisen suunnittelema Joensuun kaupungintalo muistuttaa hänen suunnittelemiaan Lahden kaupungintaloa ja Helsingin päärautatieasemaa.

Joensuun kaupunkia on syksystä 2010 lähtien johtanut Raision entinen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen [10]. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen.

Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2009–2011 toimii Matti Väistö (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Seppo Eskelinen (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Välitalo (kok.). [11] Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon kansainvälisten asiain toimikunta ja katunimitoimikunta.

Näkymä Pielisjoen ylittävältä Suvantosillalta. Kuvassa näkyvät muun muassa kaupungintalo ja ravintolalaiva.
paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.		 Kesk. LKP SKL
KD		 SMP
PS		 Vihr. Muut
1976 17 15 7 4 4 3 1 -- 73,8%
1980 19 15 5 6 2 3 1 -- 73,2%
1984 20 15 5 7 2 2 66,7%
1988 20 14 2 7 1 4 1 1 1a 64,0%
1992 22 11 3 6 3 2 4 66,6%
1996 20 13 2 9 2 -- 5 -- 54,9%
2000 20 11 2 9 4 5 -- 47,6%
2004 18 12 3 11 3 -- 4 -- 51,6%
2008 19 12 3 14 2 3 6 -- 54,1%
a Demokraattinen Vaihtoehto[12]
Lähteet: Tilastokeskus,[13] Oikeusministeriö[14]

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2009-2011 toimii entinen europarlamentaarikko Riitta Myller (sd.), 1. varapuheenjohtajana Pertti Ahtiainen (kesk.) ja 2. varapuheenjohtajana kansanedustaja Pekka Ravi (kok.). [15]

Keskussairaala Penttilästä nähtynä.

Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:

  • Koulutuslautakunta
  • Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
  • Pelastuslautakunta
  • Peruspalvelulautakunta
  • Tekninen lautakunta
  • Ympäristölautakunta

Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00 %. Joensuun nuorisovaltuusto (Nuva), joka koostuu 20 varsinaisesta jäsenestä ja 16 varajäsenestä. Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa. Puheenjohtajana toimii Ilari Nevalainen, I varapuheenjohtajana Anniina Havukainen ja II varapuheenjohtajana Petja Vuojärvi. Nuorisovaltuustolla on omat puheoikeudelliset edustajansa ja heidän varaedustajansa kaupungin lautakunnissa. Nuva järjestää myös aktiivisesti erilaisia, pääasiassa nuorille suunnattuja tapahtumia.

[muokkaa] Kuntaliitokset ja liitossuunnitelmat

Pielisensuu yhdistyi Joensuuhun 1954. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara yhdistyivät Joensuuhun vuonna 2005 ja Eno ja Pyhäselkä 1. tammikuuta 2009.

Joensuun kaupunginhallitus on esittänyt 13.11.2006 Enon, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunut Joensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy, metsäkoneita valmistava John Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, METLA:ssa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.

Työpaikat toimialoittain (2002):

  • Yhteiskunnalliset palvelut 40,6 %
  • Teollisuus 15,8 %
  • Kauppa, majoitus- ja ravintolatoiminta 15,7 %
  • Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 12,1 %
  • Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,5 %
  • Rakentaminen 5,2 %
  • Tuntematon 1,3 %
  • Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,1 %
  • Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 0,6 %
  • Kaivostoiminta ja louhinta 0,1 %

Joensuun työttömyysaste oli 31.1.2007 14,5 %[16] Suurimmat työnantajat 2006: Joensuun kaupunki (4 409 työntekijää), Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (2 220), Joensuun yliopisto (1244), Abloy Oy (800), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (537), Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (512), VR-yhtiöt (430), Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj (317) ja Schauman Wood Oy (292.

[muokkaa] Koulutus

Joensuun seudun kansalaisopiston päätoimipaikka, entinen Joensuun yhteiskoulu

Joensuussa toimivat korkeakoulut ovat Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella opiskelee n. 7 700 opiskelijaa ja ammattikorkeakoulussa n. 4 000 - näistä osa tosin koulujen muissa kaupungeissa olevissa sivupisteissä.

Eri alojen ammatillista koulutusta tarjoavat Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Joensuu Tekniikka ja kulttuuri ja Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Joensuu Palvelut, sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Lisäksi Joensuun konservatorio tarjoaa musiikillista koulutusta.

Joensuun kaupungin ylläpitämiä oppilaitoksia on perusasteella kaikkiaan 18. Näistä alakouluja on 12 (muun muassa Nepenmäen koulu), yläkouluja 3 ja yhtenäiskouluja 3.

Lukioita on viisi: Joensuun lyseon lukio, Joensuun Niinivaaran lukio, Joensuun normaalikoulun lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio sekä Itä-Suomen koulun lukio.

Joensuun kaupunki ylläpitää myös Joensuun seudun kansalaisopistoa.

Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista.

[muokkaa] Kulttuuri

Näkymä Joensuun keskustassa taidemuseolta kaupungintalolle päin.
Joensuun keskustaa

Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.

Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä.

Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset. Joensuun yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.

Joensuussa ilmestyy seitsemänpäiväinen sanomalehti Karjalainen sekä kerran viikossa ilmestyvä Viikko-Pohjois-Karjala. Lisäksi kaupungissa ilmestyy kahdesti viikossa ilmaisjakelulehti Karjalan Heili.

Joensuun seutukirjasto palvelee myös Pohjois-Karjalan maakuntakirjastona.

[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja

Pääartikkeli: Luettelo Joensuun kulttuuritapahtumista

Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia ovat Ilosaarirock, Ilovaarirock, Popkatu, kansanmusiikkifestivaali Hippa, Joensuun musiikkitalvi, Joensuun kirjallisuustapahtuma, dokumenttielokuvafestivaali Viscult, rockelokuvafestivaali Rokumentti, Häivähdys Venäjää, Yksin sateessa -tanssitapahtuma, Joensuun Gospel-festivaalit ja Joen yö. Kaupungissa järjestettiin vuosina 1981–1997 Joensuun laulujuhlat -niminen tapahtuma, joka kaatui sen tuottamaan taloudelliseen tappioon. Heinäkuun 2.-3 pv. 2010 Joensuun laulurinteelle rakennetaan itäisen Suomen suurin kesäteatteriesitys Onnen kerjäläiset -Jaakko Teppo musikaalin tiimoilta.

Joensuussa toimii kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja ajanmukainen, vuonna 2005 avattu elokuvakeskus Tapio. Tärkeimmät kulttuuritilaisuuksien tapahtumapaikat ovat Laulurinne, kaupunginteatteri, Joensuu-areena, Carelia-sali, konservatorio, Karjalantalo, Ilosaaren lava, tori, elokuvakeskus Tapio, Pakkahuone, Taidekeskus Ahjo sekä kirkot.

[muokkaa] Kulttuurihenkilöitä

Joensuussa asuvia kulttuurihenkilöitä ovat muun muassa:

[muokkaa] Pyhäkköjä

Joensuun evankelis-luterilainen pääkirkko tunnetaan terävistä torneistaan. Etualalla Pielisjoen rantaa ja matkustajasatama. Kuvattu Suvantosillalta.

Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.

Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, Joensuun kirkko. Pääkirkko edustaa uusgotiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Pielisensuun kirkko Niinivaaralla, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.

Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksikirkko; Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.

Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.

Kirjallisuutta: Jumalan maja ihmisten keskellä: Joensuun evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkot ja kappelit. 2003.

Näkymä Ilosaaresta Joensuun suurimmalle sillalle Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

[muokkaa] Urheiluseuratoiminta

Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettu Joensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miesten koripallojoukkue on menestynyt viime vuosina SM-tasolla saavuttaen 2000-luvulla kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.

Suunnistusseura Kalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassa Tiomilan 1983 ja Jukolan viestin 2004 ja 2005 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.

Salibandyseura Josba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Jääkiekossa Jokipojat pelaa miesten Mestiksessä. Nimellä JoKP eli Joensuun Kiekko-Pojat joukkue oli SM-liigassa kausina 1989–1990 ja 1991–1992, sekä liigaa edeltäneessä SM-sarjassa 1971–1972.

Lentopallossa miesten seura Mutalan Riento ja naisten seura Joensuun Prihat pelaavat 1-sarjassa. Riennon huippupelaajia ovat olleet muun muassa Jimmy Hernandez ja serbialainen hakkuri Bojan Gluvajić.

Pesäpallossa Joensuun Maila pelaa miesten Superpesiksessä. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla.

Miesten jalkapalloseuroista Jippo pelaa miesten ykkösessä.

Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.

[muokkaa] Menestyneitä urheilijoita 1990- ja 2000-luvulla

[muokkaa] Liikuntapaikkoja

Mehtimäen urheilukeskus

Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessä Mehtimäen alueella, yliopiston välittömässä läheisyydessä.

Monitoimihalli Joensuu-areena on Suomen suurin puurakennus, joka toimii Joensuun Katajan miesten SM-koripallojoukkueen ja Josban SM-tason salibandyjoukkueiden kotihallina (rakennettu 2003, 7000 istumapaikkaa). Halli on nopeasti muunneltavissa muun muassa eri lajien samanaikaisille harjoitteluvuoroille.

Areenan vieressä oleva Joensuun jäähalli toimii Jokipoikien kotihallina (5040 katsomopaikkaa).

Joensuun uimahallit ovat Mehtimäellä sijaitseva Vesikko ja Rantakylän uimahalli.

Palloilulajien toimintaa on tarjolla kaupallisesti toimivassa Palloilukeitaassa (tennis, squash, sulkapallo ja keilailu).

[muokkaa] Ystävyyskaupunkitoiminta

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:

[muokkaa] Tutustumiskohteita

Pohjois-Karjalan keskussairaala sijaitsee vaaran laella, ja näkyy siksi kauas. Kuva Penttilästä.
Joensuun taidemuseo keskuskujalta päin.

Muuta vierailijoita kiinnostavaa:

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. ↑ Väestön ennakkotilasto, toukokuu 2011 31.5.2011. Tilastokeskus. Viitattu 1.7.2011.
  8. ↑ http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
  9. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaikkien+aikojen+lämpöennätys+on+nyt+372+astetta/1135258900242
  10. ↑ [1]
  11. ↑ Kaupunginhallituksen toiminnan esittely
  12. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 80–81.
  13. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  14. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
  15. ↑ Valtuuston toiminnan esittely
  16. ↑ Tilastotietoja Joensuusta Viitattu 12.10.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuu.
Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat
Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo
Entiset kunnat
Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)
1. Helsinki 595 212 7. Jyväskylä 131 993 13. Lappeenranta 72 183 19. Kotka 54 802 25. Rauma 39 836
2. Espoo 252 188 8. Lahti 102 229 14. Hämeenlinna 67 295 20. Mikkeli 48 916 26. Lohja 39 714
3. Tampere 215 144 9. Kuopio 97 411 15. Rovaniemi 60 592 21. Porvoo 48 821 27. Järvenpää 38 941
4. Vantaa 202 962 10. Kouvola 87 633 16. Vaasa 60 391 22. Kokkola 46 564 28. Kajaani 37 986
5. Turku 178 670 11. Pori 83 132 17. Seinäjoki 58 624 23. Hyvinkää 45 512 29. Tuusula 37 587
6. Oulu 143 734 12. Joensuu 73 668 18. Salo 55 265 24. Nurmijärvi 40 318 30. Kirkkonummi 37 193
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joensuu&oldid=11135836
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä