Mikkeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikkeli
S:t Michel
Mikkeli.vaakuna.svg Mikkeli.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.mikkeli.fi
Sijainti 61°41′15″N, 27°16′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1838
Kuntaliitokset Anttola (2001)
Mikkelin mlk (2001)
Haukivuori (2007)
Kokonaispinta-ala 2 124,60 km²
39:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 1 699,68 km²
– sisävesi 424,92 km²
Väkiluku 48 952
20:nneksi suurin 31.1.2012 [2]
väestötiheys 28,80 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 65,2 %
– yli 64-v. 19,6 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 97,4 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 19,5 %
221:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • PS
 • KD

18
17
14
5
3
2
Savilahden kivisakasti, Mikkelin ja Savon historiallisen maakunnan vanhin säilynyt rakennus.

Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki ja kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.

Kaupungissa asuu 48 952 henkilöä[2], ja sen pinta-ala on 2 124,60 km², josta 424,92 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 28,8 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan entinen kuntakeskus, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Pieksämäki, Puumala ja Ristiina.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtaja on Kimmo Mikander (kok.).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000-2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet vuoksen puhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle.[7] Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret.

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.

Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.

Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549.

Nuijasodassa (1596-1597) surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa 1597.

Kustaa III:n sodassa (1788-1790) käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.

Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939-1940, 1941-1944 ja 1944-1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta.

Mikkeli on ainoa suomalainen paikkakunta, jolle on myönnetty Vapaudenristi - 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen - vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta ja yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi, johon liitettiin Haukivuori

[muokkaa] Poliittiset voimasuhteet

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. LKP Kesk. SKDL
Vas.
SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 16 13 6 3 3 2 -- -- 74,9%
1980 17 15 3 3 3 2 -- 74,5%
1984 20 19 6 2 2 2 68,4%
1988 18 19 1 6 2 2 1 2 62,8%
1992 19 15 -- 6 1 2 1 7 64,3%
1996 18 16 7 1 2 1 6 -- 55,1%
2000 18 15 17 1 2 -- 6 52,5%
2004 21 15 16 1 2 -- 4 56,6%
2008 18 17 14 -- 2 3 5 -- 62,6%
Lähteet: Tilastokeskus[8], Oikeusministeriö[9]

Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuului vaaleihin 2008 asti poikkeuksellisesti 80 valtuutettua. Haukivuoren liityttyä Mikkeliin kuntien valtuustot yhdistettiin. Valtuuston puheenjohtajana toimii kokoomuksen Olli Nepponen. Sen paikkajako oli:

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Arto Seppälä. Hallitukseen kuuluu 13 jäsentä:

[muokkaa] Mikkelin kaupunginosat

Mikkelin kaupunkialue ja kaupunginvaltuuston vuoden 1951 päätöksen mukaiset kaupunginosat
Mikkeliä vuodelta 1989. Taustalla Mikkelin tuomiokirkko.

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue käsittää seuraavat kaupunginosat:

  • VIII Rokkala
  • IX Lähemäki
  • X Tuppurala
  • XI Urpola
  • XII Laajalampi
  • XIII Pitkäjärvi
  • XIV Lehmuskylä
  • XV Pursiala
  • XVI Kenkäveronniemi
  • XVII Rouhiala
  • XVIII Riutta
  • XIX Peitsari
  • XX Tusku

[muokkaa] Kylät

Mikkeliin (pl. Anttola ja Haukivuori) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Siekkilä.

[muokkaa] Vapaa-ajan asutus

Suomen kunnista Mikkelissä on seitsemänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 5 700 kpl.[10]

[muokkaa] Keskustauudistus

Vuosina 2008-2011 Mikkelissä tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muunmuassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella, täysin uusi tori ja pysäköintilaitos torin alle, uusi matkakeskus ja kävelykeskusta. Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %.

Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2010.

[muokkaa] Koulutus

Mikkelissä peruskouluja on 33, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on vain yksi: Mikkelin lukio. Mikkelin lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin lyseon lukion aikuislinja. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusta tarjoavat Vanamon koulun yksiköt.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan muun muassa Etelä-Savon ammattiopistossa.

[muokkaa] Mikkeliläisiä urheiluseuroja

  • Anttolan Urheilijat
  • Anttola Shakers (salibandy)
  • Harjumaan Kajastus Ry (perustettu 1928)
  • Hatsina (salibandy)
  • Haukivuoren Kisailijat
  • Hiirolan Haka
  • Mikkelin Jukurit (jääkiekko)
  • Kalvitsan Urheilijat
  • Kachi-Kan (kamppailulajit)
  • Mikkelin Ampujat
  • Mikkelin Uimaseura
  • Mikkelin Urheiluautoilijat
  • Mikkelin Urheilusukeltajat
  • Mikkelin Urheilutanssijat Ry (kilpatanssi)
  • Navi (suunnistus)
  • Otavan Urheilijat-39
  • Otavan Viesti
  • Porrassalmen Urheilijat -62
  • Rämälän Ryhti
  • Sairilan Ratsastajat
  • Sairilan Sisu
  • Savilahden Urheilijat (jalkapallo)

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat graafisen teollisuuden, elintarviketeollisuuden, puunjalostuksen ja sairaalatekstiilien aloilla.

Kaupungin lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, lihanjalostaja Järvi-Suomen Portti, syväpaino Helprint Oy, elektroniikkaa ja teollisuuden pinnoitteita valmistava Savcor Group, parketista ja kaiuttimista tunnettu Olavi Räsänen sekä sairaalatarvikkeita tekevä Mölnlycke Health Care.

Muita huomattavia työllistäjiä ovat Savonlinja, Länsi-Savo, Ahlstrom Glassfibre, Mikkelin Puhelin ja Ristiinan Pelloksessa sijaitseva UPM:n vaneritehdas.

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).

Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy.

Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnasa ei ole varusmieskoulutusta.

[muokkaa] Kulttuurielämä

Mikkelissä toimii kunnallisena laitoksina teatteri ja orkesteri. Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat, syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisäksi kansalaisopiston yhteydessä toimii elokuvakerho.

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

Mikkelin torin laidalla toimiva Mikkelin Valokuvakeskus järjestää vuosittain useita korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Valtionarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyinä matkakeskuksessa. Ilman junanvaihtoa Mikkelistä pääsee Helsinkiin sekä Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Yöjunia ei matkustajakäyttöön ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessä kulkee yöpikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun välillä sekä viikonloppuisin Mikkelistä Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan välillä pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksiä lyhyempiä. Suora vakiovuoro liikennöi Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä lähes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa.

Kaupungissa on myös lentoasema, josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

[muokkaa] Etäisyyksiä maanteitse

Naapurikuntiin

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Uskontohistoriaa

[muokkaa] Lähde

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  7. Internetix/Mikkeli-seura/Heikki Myyryläinen 1998: Kivikautiset löydöt Mikkeli.fi Viitattu 18.6.2011.
  8. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  9. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
  10. Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikkeli.
Näkymä Savilahdelta Mikkelin keskustaan. Kuva vuodelta 2004.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä