Mikkeli

Mikkeli S:t Michel
vaakuna	sijainti
www.mikkeli.fi
Sijainti	61°41′15″N, 27°16′25″E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Perustettu	1838
Kuntaliitokset	Anttola (2001) Mikkelin mlk (2001) Haukivuori (2007) Ristiina (2013) Suomenniemi (2013)
Kokonaispinta-ala	3 229,56 km² 20:nneksi suurin 2013
– maa	2 549,07 km²
– sisävesi	680,49 km²
Väkiluku	54 520 20:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	21,39 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	15,0 %
– 15–64-v.	64,8 %
– yli 64-v.	20,3 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	97,3 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	2,6 %
Kunnallisvero	19,75 % 193:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Kimmo Mikander
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • PS  • KD	18 17 14 5 3 2

Savilahden kivisakasti, Mikkelin ja Savon historiallisen maakunnan vanhin säilynyt rakennus.

Mikkeli (ruots. S:t Michel) on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla Etelä-Savon maakunnassa.

Kaupungissa asuu 54 520 henkilöä, ja sen pinta-ala on 3 229,56 km², josta 680,49 km² on vesistöjä. Järviä ja lampia kaupungissa on noin 700. Väestötiheys on 21,4 asukasta/km². Keskustaajaman ja siihen välittömästi liittyvien Rantakylän ja Moisio-Tuukkalan alueiden ulkopuolella tiheämmin asuttuja alueita ovat Anttolan ja Ristiinan entiset kuntakeskukset, Otavan taajama ja Haukivuoren Asemankylä.

Mikkelin naapurikunnat ovat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala ja Savitaipale.

Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla. Kaupungin itäosien järvet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Lännessä kaupunki tavoittaa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluvan Puulaveden. Pohjoispuolella kaupunki ulottuu Kyyvedelle, joka laskee Puulaveteen.

Mikkelin kaupunginjohtaja on Kimmo Mikander (kok.).

Historiaa

Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Mikkelin seudulla ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000-2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. On arveltu, että kaikkein vanhimmat asuinpaikat ovat hävinneet vuoksen puhkeamisesta lähteneen tulvaveden alle. Arkeologisia kaivauksia seudulla on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret.

Vanhimmat kirjalliset maininnat nykyisen Mikkelin seudun asutuksesta ovat vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhansopimuksesta, jolla Savilahden pogosta (novgorodilainen kirkko- ja hallintopitäjä) siirtyi Novgorodin hallinnasta Ruotsille. Nimen Mikkeli paikkakunta on saanut arkkienkeli Mikaelin mukaan viimeistään 1500-luvun alussa.

Saksalaissiirtokunnan jäseniä muutti Tarsalanjärven rannalle vuonna 1540, silloiseen Vesulahden (Visulahden) pitäjään.

Mikael Agricola kävi tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549.

Nuijasodassa (1596-1597) surmattiin yli 200 talonpoikaiskapinallista nuijamiestä Mikkelin pitäjän pappilassa Kenkäverossa 1597.

Kustaa III:n sodassa (1788-1790) käytiin vuonna 1789 muutamia kilometrejä Mikkelin kirkonkylästä etelään Porrassalmen taistelu, jossa ruotsalaiset (suomalaiset) saivat torjuntavoiton ylivoimaisista venäläisistä.

Mikkeli sai kaupunginoikeudet 1838 Venäjän keisari Nikolai I:ltä. Vuonna 1831 perustetun Mikkelin läänin lääninhallitus siirtyi Heinolasta Mikkeliin 1843.

Sisällissodassa (1918) Mikkeli oli yksi paikkakunnista, joilta hallituksen, Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten toimintaa johdettiin. Toisen maailmansodan aikana talvi-, jatko- ja Lapin sodassa (1939-1940, 1941-1944 ja 1944-1945) Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin ja sodanjohto istui vuonna 1902 valmistuneessa Mikkelin keskuskansakoulussa, nykyinen Päämajakoulu (vuodesta 1992), jonka tiloista erotettu Päämajamuseo avattiin 1989. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana. Jatkosodan aikana Mikkelissä toimi myös natsi-Saksan armeijan joukkojen yhteysesikunta Nord. Sodan jälkeen Mikkeliin sijoitettiin siirtoväkeä Raudusta.

Mikkeli on ainoa suomalainen paikkakunta, jolle on myönnetty Vapaudenristi - 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen - vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta jokaisessa itsenäisen Suomen ajan neljässä sodassa. Kaupungin saamaa kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna, jonka yläosassa on kaksi ristikkäistä marsalkansauvaa niin ikään päämajakaupunkina toimimisen muistoksi.

Elokuussa 1986 Mikkelin torin laidalla räjähti poliisin piiritystilanteessa auto, jolla edellisenä päivänä Kansallis-Osake-Pankin konttorin Helsingin Jakomäessä ryöstänyt mies oli paennut. Räjähdyksessä saivat surmansa pankkiryöstäjä ja yksi tämän kolmesta panttivangista. Tapahtumasarja tunnetaan Mikkelin panttivankidraamana.

Lääniuudistuksessa 1997 Mikkelistä tuli Itä-Suomen läänin pääkaupunki ja läänien lakkauduttua Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikka vuonna 2010.

Mikkeli, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta ja yhdistyivät vuonna 2001 uudeksi Mikkelin kaupungiksi. Haukivuori liittyi Mikkeliin 2007, ja vuonna 2013 Mikkeliin liittyivät myös Ristiina ja Suomenniemi.

Poliittiset voimasuhteet

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat									äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	LKP	Kesk.	SKDL Vas.	SKL KD	SMP PS	Vihr.	Muut
1976	16	13	6	3	3	2	--		--	74,9%
1980	17	15	3	3	3	2	--			74,5%
1984	20	19		6	2	2	2			68,4%
1988	18	19	1	6	2	2	1	2		62,8%
1992	19	15	--	6	1	2	1	7		64,3%
1996	18	16		7	1	2	1	6	--	55,1%
2000	18	15		17	1	2	--	6		52,5%
2004	21	15		16	1	2	--	4		56,6%
2008	18	17		14	--	2	3	5	--	62,6%
2012	15	14		16	--	3	7	4	--	58,7%
Lähteet: Tilastokeskus, Oikeusministeriö

Mikkelin kaupunginvaltuustoon kuului vaaleihin 2008 asti poikkeuksellisesti 80 valtuutettua. Haukivuoren liityttyä Mikkeliin kuntien valtuustot yhdistettiin. Valtuuston puheenjohtajana toimii kokoomuksen Olli Nepponen. Sen paikkajako oli:

• keskusta 29
• SDP 28
• kokoomus 16
• vihreät 4
• kristillisdemokraatit 2
• vasemmistoliitto 1

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on SDP:n Arto Seppälä. Hallitukseen kuuluu 13 jäsentä:

• SDP 5
• keskusta 4
• kokoomus 3
• vihreät 1

Mikkelin kaupunginosat

Mikkelin kaupunkialue ja kaupunginvaltuuston vuoden 1951 päätöksen mukaiset kaupunginosat

Mikkeliä vuodelta 1989. Taustalla Mikkelin tuomiokirkko.

Vielä toisen maailmansodan jälkeen Mikkelin kaupungin alue oli jaettu virallisesti kahteenkymmeneen numeroituun kaupunginosaan. Pelkkien numeroiden käyttö tässä yhteydessä hankaloitti hallinnollista käytäntöä, joten kaupunginvaltuusto teki vuonna 1951 päätöksen kaupunginosien, torien, puistojen ja aukeamien sekä eräiden erillisten alueiden ja vesistöjen nimien vahvistamisesta. Tämän vahvistuksen mukaisesti Mikkelin varsinainen kaupunkialue käsittää seuraavat kaupunginosat:

I Savilahti II Maunuksela (keskusta) III Kalevankangas IV Kaukola V Nuijamies VI Kirjala VII Emola

VIII Rokkala IX Lähemäki X Tuppurala XI Urpola XII Laajalampi XIII Pitkäjärvi XIV Lehmuskylä XV Pursiala XVI Kenkäveronniemi XVII Rouhiala XVIII Riutta XIX Peitsari XX Tusku

Kylät

Mikkeliin (pl. Anttola, Haukivuori, Ristiina ja Suomenniemi) kuuluu seuraavia kyliä: Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti , Helppanala, Hietanen, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Launiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Otava, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Siekkilä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Mikkelin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			52 505
1985			53 800
1990			54 404
1995			55 563
2000			55 222
2005			54 728
2010			54 455
Lähde: Tilastokeskus.

Vapaa-ajan asutus

Suomen kunnista Mikkelissä on seitsemänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 5 700 kpl.

Keskustauudistus

Vuosina 2008-2011 Mikkelissä tehtiin mittava keskustan uudistaminen. Keskustaan rakennettiin muunmuassa kaksi suurta kauppakeskusta, Akseli ja Stella, täysin uusi tori ja pysäköintilaitos torin alle, uusi matkakeskus ja kävelykeskusta. Uudistus maksoi noin 153 miljoonaa euroa, josta Mikkelin kaupunki maksoi 10 %.

Palkinnot: Uudesta keskustasta valittiin Vuoden kaupunkikeskusta 2012 ja Akselista valittiin Vuoden kauppakeskus 2010.

Koulutus

Mikkelissä peruskouluja on 33, joissa on yhteensä 5 070 oppilasta. Lukioita Mikkelissä on vain yksi: Mikkelin lukio. Mikkelin lyseon lukion yhteydessä toimii myös Mikkelin lyseon lukion aikuislinja. Otavassa toimii internaattina ja nettilukiona opetusta tarjoava Otavan opisto. Mikael-koulussa tarjotaan kuulovammaisille esi-, perus- ja lukio-opetusta. Erityisopetusta tarjoavat Vanamon koulun yksiköt.

Korkeakouluopetusta Mikkelissä antavat Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Lisäksi Helsingin yliopistolla, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja Itä-Suomen yliopistolla on toimipisteet Mikkelissä. Kaupungissa toimii myös Helsingin yliopiston mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Yhdessä ne muodostavat Mikkelin yliopistokeskuksen. Aikuiskoulutusta tarjotaan muun muassa Etelä-Savon ammattiopistossa.

Teknologiakeskus

Miktech Oy, innovaatio- ja teknologiakeskus, edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Etelä-Savossa.

Miktech Oy tarjoaa erilaisia yrityskehityspalveluita erikokoisten yritysten tarpeisiin. Palveluiden avulla asiakasyritys saa konkreettista hyötyä liiketoimintansa kehittämiseen, analysointiin ja kansainvälistämiseen.

Yrityskehityspalvelut tarjoavat kattavan asiantuntijaverkoston asiakasyritysten käyttöön asiakasyritykselle kustannustehokkaalla tavalla. Miktech organisoi myös yritysklusterihankkeita, joiden tavoitteena on mm. kehittää yritysten välistä yhteistyötä, kansainvälistymismahdollisuuksia ja toiminnan kehittämistä.

Miktech toimii pääasiassa Etelä-Savon alueella. Miktechin koordinoimien hankkeiden toimialue voi kuitenkin olla laajempi. Itäsuomalaisten ja kansallisten hankkeiden lisäksi Miktech toimii eräillä painopistealoillaan myös kansainvälisesti.

Mikkeliläisiä urheiluseuroja

Anttolan Urheilijat Anttola Shakers (salibandy) Harjumaan Kajastus Ry (perustettu 1928) Hatsina (salibandy) Haukivuoren Kisailijat Hiirolan Haka Mikkelin Jukurit (jääkiekko) Kalvitsan Urheilijat Kachi-Kan (kamppailulajit) Mikkelin Ampujat Mikkelin Golf

Mikkelin Judo Mikkelin Hiihtäjät Mikkelin Kampparit (jääpallo) Mikkelin Kissat (jalkapallo) Mikkelin Luistelijat Mikkelin Melojat Mikkelin Palloilijat (jalkapallo) Mikkelin Kilpa-Veikot (yleisurheilu) Mikkelin Passarit (lentopallo) Mikkelin Soutajat Mikkelin Uimaseura

Mikkelin Urheiluautoilijat Mikkelin Urheilusukeltajat Mikkelin Urheilutanssijat Ry (kilpatanssi) MH alppi ry (alppihiihto) Navi (suunnistus) Otavan Urheilijat-39 Otavan Viesti Porrassalmen Urheilijat -62 Rämälän Ryhti Sairilan Ratsastajat Sairilan Sisu Savilahden Urheilijat (jalkapallo) St. Michel Bouncers (am. jalkapallo) Tuskun Körmyt

Elinkeinoelämä

Mikkelin suurimmat teolliset työnantajat toimivat graafisen teollisuuden, elintarviketeollisuuden, puunjalostuksen ja sairaalatekstiilien aloilla.

Kaupungin lisäksi Mikkelin suurimmat työnantajat ovat osuuskauppa Suur-Savo, lihanjalostaja Järvi-Suomen Portti, syväpaino Helprint Oy, elektroniikkaa ja teollisuuden pinnoitteita valmistava Savcor Group, parketista ja kaiuttimista tunnettu Olavi Räsänen sekä sairaalatarvikkeita tekevä Mölnlycke Health Care.

Muita huomattavia työllistäjiä ovat Savonlinja, Länsi-Savo, Ahlstrom Glassfibre, Mikkelin Puhelin ja Ristiinan Pelloksessa sijaitseva UPM:n vaneritehdas.

Kaupungissa toimii myös Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA).

Mikkelin elinkeinoelämän kehittämisestä vastaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy.

Mikkelissä toimii myös Karkialammen varuskunnassa valtatie 13:n itäpuolella sijaitseva puolustusvoimiin kuuluva Maavoimien esikunta. Varuskunnasa ei ole varusmieskoulutusta.

Kulttuurielämä

Mikkelissä toimii kunnallisena laitoksina teatteri ja orkesteri. Mikkelin taidemuseossa järjestetään säännöllisten näyttelyjen lisäksi kolmivuosittain kuvitustriennaali. Taidemuseon lisäksi kaupunki ylläpitää Päämajamuseota ja kulttuurihistoriaan keskittyvää Suur-Savon museota.

Kaupungissa järjestetään kesäisin klassiseen musiikkiin keskittyvät Mikkelin musiikkijuhlat ja Etelä-Savon isoin rockfestivaali, Jurassic Rock, syksyisin Mikkelin balettijuhlat sekä talvella harrastajateattereille tarkoitetut Työväen näyttämöpäivät.

Kaupungissa toimii säännöllisesti kaksi kaupallista elokuvateatteria, Kinolinna ja Ritz. Lisäksi kansalaisopiston yhteydessä toimii elokuvakerho.

Mikkelin keskustan tuntumassa, vanhalla kasarmialueella toimii yksityisen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo.

Mikkelin torin laidalla toimiva Mikkelin Valokuvakeskus järjestää vuosittain useita korkeatasoisia valokuvanäyttelyitä.

Kaupungissa toimii Mikkelin maakunta-arkisto, joka on yksi seitsemästä Valtionarkiston alaisesta laitoksesta. Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään muun muassa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kirkonkirjoja.

Liikenneyhteydet

Mikkelin rautatieasema.

Mikkeli sijaitsee valtateiden 5, 13 ja 15 sekä kantateiden 62 ja 72 risteyksessä Savon radan varrella.

Paikkakunnan rautatie- ja linja-autoasemat toimivat yhdistettyinä matkakeskuksessa. Ilman junanvaihtoa Mikkelistä pääsee Helsinkiin sekä Kajaanin ja Oulun kautta Rovaniemelle. Yöjunia ei matkustajakäyttöön ole tarjolla. Linja-autojen kaukoliikenteessä kulkee yöpikavuoroja Helsingin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun välillä sekä viikonloppuisin Mikkelistä Savonlinnaan. Mikkelin ja Lappeenrannan välillä pikavuorojen matka-ajat ovat junayhteyksiä lyhyempiä. Suora vakiovuoro liikennöi Mikkelin, Puumalan ja Imatran välillä lähes samassa ajassa nopeimpien Mikkeli-Imatra -junayhteyksien kanssa.

Kaupungissa on myös lentoasema, josta oli vuoteen 2005 saakka yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Mikkelin satama sijaitsee Saimaan rannalla. Sillä on nykypäivänä vain matkailukäyttöä laivareitin ahtauden vuoksi. Aikaisemmin satama on ollut myös matkustaja- ja rahtiliikenteen käytössä.

Etäisyyksiä maanteitse

Naapurikuntiin

• Pieksämäki 79 km
• Hirvensalmi 34 km
• Juva 44 km
• Kangasniemi 52 km
• Puumala 62 km
• Ristiina 20 km

Muualle

• Helsinki 230 km
• Tampere 257 km
• Turku 389 km
• Lappeenranta 106 km

Ystävyyskaupungit

• Borås (Ruotsi)
• Molde (Norja)
• Vejle (Tanska)
• Békéscsaba (Unkari)
• Luga (Venäjä)

Uskontohistoriaa

• Novgorodin ortodoksinen kirkollinen vaikutus alkaa noin 1220-luvulla.
• Vanhimmat toistaiseksi löydetyt kristinuskoon liittyvät esineet on ajoitettu vuoden 1300 tienoille.
• Savilahden pogosta liitettiin vuonna 1323 katoliseen Ruotsin valtioon.
• Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi vuonna 1527 ja alkoi evankelisluterilainen aika.
• Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella 1549
• Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897.
• Pyhän suurmarttyyri Georgios Voittajan kreikkalaiskatolinen kirkko valmistui vuonna 1906 ja purettiin 1958.
• Mikkelin pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1958.

Lähteet

• Saksalaissiirtokunta

Aiheesta muualla

• Mikkelin kaupungin kotisivu
• Mikkelin sääennuste, Ilmatieteen laitos
• Suomi24:n Mikkeli-keskustelu
• Mikkelin yliopistokeskus
• Elinkeinoelämän keskusarkisto
• Päämajakoulu
• Mikkelin museot
• Mikkelinseudun karttapaikka
• Mikkelin Seudun Matkailupalvelu

Näkymä Savilahdelta Mikkelin keskustaan. Kuva vuodelta 2004.

Etelä-Savon maakunnan kunnat

Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Puumala - Rantasalmi - Savonlinna - Sulkava

Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Jäppilä - Kangaslampi - Kerimäki - Mikkelin maalaiskunta - Pieksänmaa - Pieksämäen maalaiskunta - Punkaharju - Ristiina - Savonranta - Sääminki - Virtasalmi

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. tammikuuta 2013)

1. Helsinki	605 022	7. Jyväskylä	133 557	13. Lappeenranta	72 400	19. Salo	54 845	25. Nurmijärvi	40 750
2. Espoo	257 195	8. Kuopio	105 236	14. Hämeenlinna	67 556	20. Mikkeli	54 520	26. Rauma	39 853
3. Tampere	217 603	9. Lahti	103 073	15. Vaasa	65 771	21. Porvoo	49 109	27. Järvenpää	39 633
4. Vantaa	205 479	10. Kouvola	87 346	16. Rovaniemi	60 887	22. Lohja	47 515	28. Kajaani	37 978
5. Oulu	191 050	11. Pori	83 272	17. Seinäjoki	59 628	23. Kokkola	46 809	29. Tuusula	37 958
6. Turku	180 350	12. Joensuu	74 146	18. Kotka	54 887	24. Hyvinkää	45 649	30. Kirkkonummi	37 628