Mäntyharju
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.mantyharju.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Perustettu | 1595 |
| Kokonaispinta-ala | 1 210,99 km² 95:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 981,76 km² |
| – sisävesi | 229,23 km² |
| Väkiluku | 6 388 159:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 6,51 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,1 % |
| – 15–64-v. | 60,4 % |
| – yli 64-v. | 26,6 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 168:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Jussi Teittinen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • muut • KD |
8 7 7 4 1 |
Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 388 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 210,99 km2, josta 229,23 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,51 asukasta/km2. Mäntyharju on Suomen suosituimpia mökkikuntia.
Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Pertunmaa, Ristiina, Savitaipale ja Suomenniemi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
1500-luvulla kolmen maakunnan rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.
Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.
Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä." Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Virallisesti saman valtakunnan osana koko kunta oli seuraavan kerran vasta 1812, kun se liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1929, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.
[muokkaa] Koulutus
Luokkien 1–6 opetusta annetaan Kyttälän ja Kirkonkylän, luokkien 0–6 opetusta Leppäniemen, Toivolan ja Varpasen kouluilla. Kuntakeskuksessa sijaitsee luokkien 7–9 opetusta antava koulu ja lukio. Lukion peruskorjaus alkoi vuonna 2007 ja valmistui vuoden 2008 heinäkuussa.
Mäntyharjulla toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.
[muokkaa] Elinkeinoelämä
Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Sinex Oy , Woikoski Oy ja Exel Oyj.
[muokkaa] Kulttuurielämä
Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.
Mäntyharjulla järjestetään myös maankuulut markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina.
Mäntyharjulla järjestetään kesäisin SOI suvessa -festivaali. Myös taidekeskus Salmela järjestää kesäisin konsertteja.
Lawatanssit järjestetään Tiilikkalassa, jossa soi vaihtoehtomusiikin tähtiä.
[muokkaa] Harrastus- ja liikunta-aktiviteetteja
Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten aerobic, hiihto, pesäpallo ja salibandy.
Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.
Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.
[muokkaa] Kylät
Ahvenisto, Anettu, Enonlahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Huopola, Hyyrylä, Hölttä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinni, Kirkonkylä, Koirakivi, Korpilahti, Kousa, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Partsinmaa, Poitsiniemi, Pyhäkoski, Pärnämäki, Saviniemi, Särkemäki, Tiilikkala, Toivola, Valtola, Vanonen, Varpanen.
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata. Pendolinoja lukuunottamatta matkustajajunat pysähtyvät Mäntyharjun asemalla. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.
Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.
[muokkaa] Tunnettuja henkilöjä
- Anssi Viskari (aikuisviihdetaiteilija)
- Antti Jaatinen (jääkiekkoilija)
- Ari Vihavainen (ralliautoilija)
- Edward Vesala (jazzrumpali, säveltäjä ja yhtyeenjohtaja)
- Jani Paasonen (ralliautoilija)
- Jari Mattila (endurokuljettaja)
- Jari Puhakka (säveltäjä)
- Jarkko Särkkä (ralliautoilija)
- Kake Randelin (laulaja)
- Nestor Huoponen (kanttori-urkuri ja maanviljelijä)
- Ritva Sarkola (toimittaja ja rikoskirjailija)
- Sami Heinikainen (pesäpalloilija)
- Taavi Hahl (kuoronjohtaja ja tenorilaulaja)
[muokkaa] Nähtävyydet
Mäntyharjun nähtävyyksiä
- Mäntyharjun kirkko
- Taidekeskus Salmela
- Iso-Pappilan museoalue
- Vihantasalmen puusilta
- Repovesi
- Voikoski
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mäntyharjun virallinen kotisivu
- Taidekeskus Salmelan kotisivu
- Mäntyharjun Reissupolku ry:n kotisivut
- Mäntyharjun Virkistys ry:n kotisivut
- MäntyPörssi - Mäntyharjun ja Pertunmaan oma ilmoita-ilmaiseksi palvelu
| Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Kerimäki - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Punkaharju - Puumala - Rantasalmi - Ristiina - Savonlinna - Sulkava |
| Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Kangaslampi - Mikkelin maalaiskunta - Jäppilä - Pieksänmaa - Pieksämäen maalaiskunta - Savonranta - Sääminki - Virtasalmi |
