Juva

Wikipedia

Juva (ruots. Jockas)
vaakuna	sijainti
www.juva.fi
Sijainti	61°53′50″N, 27°51′25″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Juvan seutukunta
Perustettu	1868[1]
Pinta-ala	1 345,82 km2 68. suurin 1.1.2008 [2]
– maa	1 164,28 km2
– sisävesi	181,54 km2
Väkiluku	7 180 156. suurin 30.4.2008 [3]
– väestötiheys	6,17 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [4]
Kunnanjohtaja	Heikki Laukkanen

Juva (aik. Jukainen, ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä.

Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava.

Sisällysluettelo 1 Elinkeinoelämä 2 Historia 3 Nähtävyyksiä 4 Kulkuyhteydet 5 Tapahtumia 6 Tunnettuja juvalaisia 7 Kyliä 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Juva on vielä leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia pyrkinyt panostamaan erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on aktiivimaatiloja 362. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta noin 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta.

Hatsolassa toimii 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimipiste, joka oli erikoistunut luonnonmukaisen maatalouden tutkimukseen: vuonna 2006 MTT:n toiminnot siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimii vielä 31.12.2007 saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, ja kunnassa on useita kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja on WS Bookwell Oy:n kirjatehdas. Muista teollisuusyrityksistä mainittakoon tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico Oy, vaatevalmistaja Jocca Oy ja huonekalutehdas Sisuwood Oy.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956. Sanomalehdistä Juvalla luetaan eniten Länsi-Savoa, jolla on Juvalla myös aluetoimitus. Jonkin verran Juvalla tilataan myös Itä-Savoa, Savon Sanomia ja Helsingin Sanomia sekä sosiaalidemokraattista, viikoittain ilmestyvää Vapaus-lehteä.

[muokkaa] Historia

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle jo luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Pitäjäseurakunta itsenäistyi Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442 Turun piispa Maunu Tavast II:n toimesta. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) ja kirkkopuisto, Vanha hautausmaa ja Tuulimylly. Gottlundin Tupa, perimätiedon mukaan K. A. Gottlund laulatti täällä juvalaisia, hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815-16. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi. Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä.

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kyläkirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa, Juvan museon uusi perusnäyttely puolestaan on "Lehmä ja me". Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly. Rapion Mylly ja Rapion Myllyteatteri ovat Juvan vetovoimaisimpia matkailunähtävyyksiä. Butiken på Landet -kauppa Wehmaan Kartanon vanhassa tallissa on myös nähtävyys, hevosten tilalla on omaperäinen vaatekauppa.

Juvan Hiidenmaalla Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Susipuisto Wolf Parkissa nähtävänä koirasusia. Rävykoskella koskikalstusta.

Laskettelukeskus Hasa palvelee talvisaikaan hiihtäjiä ja laskettelijoita. Monitoimihalli Sampola kirkonkylällä. Oravareitti, 57 km:n pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Juva Camping**** leirintäalue. Vihreän Kullan retkeilyreitti Juvan, Sulkavan, Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan alueella, 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

[muokkaa] Kulkuyhteydet

Juvan läpi kulkee valtatie 5 vain muutaman kilometrin päästä Juvan kirkonkylästä. Juvan kirkonkylän läpi kulkee Savonlinnaan vievä valtatie 14. Lähin lentokenttä sijaitsee Joroisissa.

[muokkaa] Tapahtumia

Puustock-festarit, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Juva Hotellin Tähti-illat, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, Pesisottelut, Leka-Cup ja Juvan mestaruuspilkkikisat.

[muokkaa] Tunnettuja juvalaisia

• Carl Henrik Alopaeus, piispa
• Carl Axel Gottlund, kielitieteilijä ja kansanperinteen kerääjä
• Leo Harmaja, taloustieteilijä
• Kalevi Hämäläinen, hiihtäjä
• Saku Kapanen, pesäpalloilija
• Reijo Karhinen, OP-Pohjolan pääjohtaja
• Heikki Kilpeläinen, oopperalaulaja
• Raili Kostia, oopperalaulaja
• Luonteri Surf, rock-yhtye
• Inka Nousiainen, kirjailija
• Arndt Pekurinen, pasifisti
• Tapani Puranen, muusikko
• Aija Puurtinen, muusikko
• Ruoska, metalliyhtye
• Martti Talvela, oopperalaulaja
• Seppo Suuronen, ravivalmentaja
• Pauliina Hukkanen,näyttelijä
• Heikki Teittinen,laulupedagogi

[muokkaa] Kyliä

Ahola, Auvila, Haikarila, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Nuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Viitattu 7.11.2007.
2. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
3. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
4. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Juvan kunnan kotisivu

• Säätila Juvalla