Juva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Juva on myös sukunimi.
Juva
Juva.vaakuna.svg Juva.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.juva.fi
Sijainti 61°53′50″N, 27°51′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Perustettu 1868 (1442)[1]
Kokonaispinta-ala 1 345,55 km²
81:nneksi suurin 2012 [2]
– maa 1 163,24 km²
– sisävesi 182,31 km²
Väkiluku 6 911
150:nneksi suurin 31.1.2012 [3]
väestötiheys 5,94 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma 2010 [4]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 60,1 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2010 [5]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 19,75 %
168:nneksi suurin 2012 [6]
Kunnanjohtaja Heikki Laukkanen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD

16
6
4
1

Juva (aik. Jukainen,[8] vanh. ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 911 henkilöä,[3] ja sen pinta-ala on 1 345,55 km², josta 182,31 km² on sisävesiä.[2] Väestötiheys on 5,9 asukasta/km². Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Talous

Juva on leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia panostanut erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on 362 aktiivimaatilaa. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta.

Hatsolassa toimii 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen luomumaatalouden tutkimiseen erikoistunut toimipiste: vuonna 2006 toimipiste siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimi vuoden 2007 loppuun saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, ja kunnassa on useita kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja on WSOY:n kirjapaino. Muista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico, vaatevalmistaja Jocca ja huonekalutehdas Sisuwood.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.

Juvalla toimii osa Etelä-Savon ammattiopistosta.[9].

[muokkaa] Historia

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle jo luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen. Keskiajalta on muistona myös Remojärven kappelin kalmistoalue.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Pitäjäseurakunta itsenäistyi Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442 Turun piispa Maunu Tavastin toimesta. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Juvan harmaakivikirkko

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on Juvan harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) ja kirkkopuisto, Vanha hautausmaa ja Tuulimylly. Siellä on myös Gottlundin Tupa, jossa K. A. Gottlund perimä­tiedon mukaan laulatti juvalaisia, kun hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815–16. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi. Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä.

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kyläkirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa, Juvan museon uusi perusnäyttely puolestaan on "Lehmä ja me". Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly. Rapion Mylly ja Rapion Myllyteatteri ovat Juvan vetovoimaisimpia matkailunähtävyyksiä. Butiken på Landet -kauppa Wehmaan Kartanon vanhassa tallissa on myös nähtävyys, hevosten tilalla on omaperäinen vaatekauppa.

Juvan Hiidenmaalla Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Susipuisto Wolf Parkissa nähtävänä koirasusia. Rävykoskella koskikalstusta.

Laskettelukeskus Hasa palvelee talvisaikaan hiihtäjiä ja laskettelijoita. Monitoimihalli Sampola kirkonkylällä. Oravareitti on 57 kilometrin pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Paikkakunnalla on leirintä­alue Juva Camping. Vihreän Kullan retkeilyreitti kulkee Juvan, Sulkavan, Ranta­salmen, Joroisten ja Puumalan alueella, ja siellä on 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 5 ohittaa Juvan kirkonkylän vain muutaman kilometrin päässä. Siellä siitä erkanee Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan johtava valtatie 14, joka kulkee Juvan kirkonkylän läpi.

Linja-autoasema sijaitsee Juvan kirkonkylässä. Sieltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Ouluun. Juvan pikavuoropysäkkejä ovat valtatie 5:llä Vehmaan tienhaara sekä Loukion ja Inkilän tienhaara ja valtatie 14:lla Paatela. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yöpikavuoro, joka pysähtyy Juvan kirkonkylän sijasta Vehmaan tienhaarassa. Viikonloppuisin Helsingistä Savonlinnaan liikennöi kaksi yöpikavuoroa Juvan kirkonkylän kautta.

Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 40 kilometrin päässä Mikkelissä ja 50 kilometrin päässä Mikkelin Haukivuoressa.

Lähin lentoasema on noin 30 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema.

[muokkaa] Seutukunta

Juva oli ennen vuotta 2009 Juvan seutukunnassa Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan kanssa. Vuoden alussa Juva, Joroinen ja Rantasalmi liitettiin Pieksämäen seutukuntaan, sillä Pieksämäki ei voinut yksin muodostaa seutukuntaa. Tuolloin Puumala liitettiin Mikkelin seutukuntaan.

[muokkaa] Tapahtumia

Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, Pesäpallo-ottelut, Leka-Cup ja Juvan mestaruuspilkkikisat.

[muokkaa] Ystävyyskunta

[muokkaa] Tunnettuja juvalaisia

[muokkaa] Kyliä

Ahola, Auvila, Haikarila, Hampunjoki, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kankaankylä, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pakinmaa, Pekurila, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Toivio, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

[muokkaa] Lähteet

  1. Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Viitattu 7.11.2007.
  2. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  3. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
  4. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  5. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  7. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  8. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  9. http://www.esedu.fi
  10. www.kuntaportaali.org: Ystävyyskunnat maakunnittain 2009 (xls) Viitattu 08.03.2011. fi

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä