Juva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa Savossa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Juva

vaakuna

sijainti

Juvan kunnanvirasto.
Juvan kunnanvirasto.
Sijainti 61°53′50″N, 027°51′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Kuntanumero 178
Hallinnollinen keskus Juvan kirkonkylä
Perustettu 1868 (1442)[1]
Kuntaliitokset Osa Anttolaan (1923)
Kokonaispinta-ala 1 345,69 km²
84:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 163,19 km²
– sisävesi 182,50 km²
Väkiluku 5 731
157:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
– väestötiheys 4,93 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 52,1 %
– yli 64-v. 36,5 %
Äidinkieli 2022 [5]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Mervi Simoska
Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen[7]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Elisa Hänninen[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • PS
 • Vihr.
13
5
5
2
1
1
www.juva.fi

Juva (vanh. ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 731 henkilöä,[3] ja sen pinta-ala on 1 345,69 km², josta 182,50 km² on sisävesiä.[2] Väestötiheys on 4,9 asukasta/km².

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juva sijaitsee Etelä-Savossa, 43 kilometrin päässä Mikkelistä.[10]

Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Entisiä naapurikuntia ovat Mikkeliin liitetyt Anttola, Haukivuori ja Mikkelin maalaiskunta sekä Pieksämäkeen liitetty Virtasalmi.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahola, Auvila, Haikarila, Hampunjoki, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kankaankylä,Karkeamaa, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtonen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pakinmaa, Pekurila, Poikola, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. Keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen. Keskiajalta on muistona myös Remojärven kappelin kalmistoalue.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Juva perustettaessa Heikin-päivänä 19.01.1442 uloittui etelässä nykyiseen Mikkeli, lännessä Rautalammen pitäjään ja pohjoissa rajana oli nykyisessä Iisalmessa oleva Koljonvirta niminen joki sekä idässä rajana oli Kyrönsalmi jonka saareen rakennettiin juvalaisten maanviljelijöiden pelloilta kerätyistä kivistä Olavinlinna 1475 - 1485. Juvasta onkin myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Savonlinna, Iisalmi, Kuopio, Pieksämäki, 1578 Rantasalmi ja 1631 Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Juvalla sijaitsee 17 kartanoa[11]. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Turun piispa Maunu Tavast antoi pitäjäseurakunnalle itsenäisyyden Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

Juvalaisia perinneruokia ovat ryynimakkara ja ohraryynirieska.[12]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juvan kunnanjohtaja on Mervi Simoska.[13] Kautena 2021–2025 Juvan kunnanvaltuuston paikkajako on seuraava:[9]

  • Keskusta: 13 paikkaa
  • SDP: 5 paikkaa
  • Kokoomus: 5 paikkaa
  • Kristillisdemokraatit: 2 paikkaa
  • Perussuomalaiset: 1 paikka
  • Vihreät: 1 paikka.

Juvalla vaikuttaa myös yhdeksänjäseninen kunnanhallitus, jonka puheenjohtaja on Jaakko Hänninen.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juva on leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia panostanut erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on 362 aktiivimaatilaa. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä paikkakunnalla katsottiin tarpeelliseksi panostaa lähinnä maanviljelyyn ja teollisuutta vieroksuttiin, minkä takia useat paikkakunnalle asettumista suunnitelleet teollisuusyritykset menivät toisaalle. 1970-luvulla alettiin teollisuuden ja yritysten merkitystä ymmärtää, ja Juvalle tuli kirjapaino ja huonekalutehtaita. Maataloustuotteiden jatkojalostukseen perustuneet yritykset ovat syntyneet lähinnä kunnan avustuksella, jolloin niiden toiminta ei ole perustunut markkinaehtoisuuteen. Niiden elinkaari on voinut jäädä lyhyeksi verrattuna muiden toimialojen yrittäjäriskillä perustettuihin yrityksiin. Kunnallisissa luottamustehtävissä on toiminut aiemmin paljon maanviljelijöitä, mistä johtuen kunta panostikin elinkeinopolitiikassa pääasiassa alkutuontoon. Nykyisin Juvan kunta pyrkii monipuolistamaan elinkeinorakennettaan, tukemaan nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä menestyä, sekä luomaan työpaikkoja valtatie 5:n ja valtatie 14:sta eritasoristeysalueelle Vehmaaseen. Sinne on kaavoitettu runsaasti uusia liike- ja teollisuustontteja uusien työpaikkoja sekä palveluja tarjoavien yritysten sijoittumiseksi alueelle molemmin puolin risteysaluetta.

Hatsolassa toimi 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy, jonka toiminta lakkasi 2000-luvulla. Nyttemmmin on valtatie 5:n perusparannuksen yhteydessä Hatsolan kohdalle kaavoitettu uusi eritasoliittymä, jonka läheisyyteen on mahdollista kaavoittaa tontteja mahdollisen uuden yritystoiminnan tarpeisiin.

Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen luomumaatalouden tutkimiseen erikoistunut toimipiste, mutta vuonna 2006 toimipiste siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Partalan Kuninkaankartanossa toimii nykyisin Tilaus-Ravintola, majoituspalveluja tarjoava yritys sekä Suomen Tryffelikasvatuksen tutkimuskeskus. Alueelle on perustettu tutkimuskeskuksen tryffeli-tammipuisto.

Juvalla toimi vuoden 2007 loppuun saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, joka toimi kunnan rahoittamassa ja rakennuttamassa rakennuksessa Vehmaan alueella vuokralaisena ja kunnassa oli muutamia kalkkunankasvattajia. Nykyisin tässä rakennuksessa toimii luomu- ja valmisruoka-annoksia tuottava Kruunun-herkku ruokatehdas.

Kunnan suurin teollinen työnantaja oli WSOY:n kirjapaino, joka ajautui konkurssiin 2018. Nykyisin näissä tiloissa valmistaa ja tuotekehittää aurinkopaneleja valmistava Valoe Oy.

Muista teollisuusyrityksistä merkittävin oli tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico, jonka toiminta kunnan omistamissa tiloissa loppui vuonna 2020. Näissä tiloissa käynnistyy uudelleen tuoresalatteja valmistava teollinen valmistus syksyllä 2023 kun uuden toimijan Famifarm Oy:n muutostyöt valmistuvat.

Juvalla on ollut menneinä vuosikymmeninä useita huonekalutehtaita ja puusepänteollisuutta. Näitä perinteitä jatkaa Juvan Vehmaan Puulaakson suurissa teollisuushallin tiloissa huonekalutehdas Sisuwood/Is-vet Oy ja Viitakoskella idyllisessä koskimaisemassa mittatilaustyönä korkealuokkaisia puisia ovia ja lasiväliseiniä aina 1950-luvulta alkaen valmistanut Viitakosken Puu Oy.

Jo ennen Mikkeli - Juva valtatie 5:n perusparantamista siirtyi Mikkelin puolelta Juvalle nyt uudessa valtatie 5:n Siikakosken eritasoristeyksessä sijaitseva suosittu Kahvio ja lounas ravintola sekä Kotileipomo Siiskonen.

Paikallisista asioista uutisoi kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juvan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 9 025
1985
  
 8 800
1990
  
 8 435
1995
  
 8 172
2000
  
 7 671
2005
  
 7 369
2010
  
 6 962
2015
  
 6 548
2020
  
 6 086
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Juvalla oli 6 334 asukasta, joista 3 223 asui taajamassa, 3 053 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juvan taajama-aste on 51,4 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Juvan kirkonkylä.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juvan ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Juvan seurakunta.[18]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Juvalla toimii Juvan helluntaiseurakunta.[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juvan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juvan harmaakivikirkko

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on Juvan harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) kirkkopuistoineen. Gottlundin tuvassa K. A. Gottlund perimä­tiedon mukaan laulatti juvalaisia, kun hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815–1816. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi.[21] Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä Jukajärven ja Salajärven välisellä kannaksella. Kannasta on käytetty muun muassa puolustuslinnakkeena, kun Curt von Stedingkin johdolla kannakselle rakennettiin vallitus Kustaan sodassa.[22]

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa. Juvan museon perusnäyttely puolestaan on ”Lehmä ja me”. Pattoin perintötalo, Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Muistomerkkejä Juvalla on kirkkopuistikon lisäksi Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly ja alueella toimivat myös kahvila sekä kesäteatteri. Vehmaan kartanon pihapiirissä toimii englantilaistyyppinen teehuone TeaHouse of Wehmais, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi teepaikaksi.[23]

Juvan Hiidenmaalla sijaitsevat Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Eläinmatkailua voi harjoittaa susipuisto Wolf Parkissa tai koskikalastaa Rävykoskella.

Juvalla sijaitsevat laskettelukeskus Hasa sekä kylpylä Sampola. Oravareitti on 57 kilometrin pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Paikkakunnalla on leirintä­alue Juva Camping. Vihreän Kullan retkeilyreitti kulkee Juvan, Sulkavan, Ranta­salmen, Joroisten ja Puumalan alueella, ja siellä on 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Kisa, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 5 ohittaa Juvan kirkonkylän alle 3 kilometrin päässä. Siellä siitä erkanee Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan johtava valtatie 14, joka kulkee Juvan kirkonkylän läpi.

Valtatie 5:n Mikkeli-Juva perusparannustyön osuus otettiin käyttöön lokakuussa 2021, jolloin aiemmin talvisin vaaralliseksi todettu kaksikaistaisesta tie muuttui sujuvaksi sekä turvalliseksi nelikaistaiseksi valtatieksi lyhentäen Mikkeli-Juva ajomatkan noin 30 minuutiksi. Lopullisesti tie valmistui kesällä 2022

Linja-autoasema sijaitsee Juvan kirkonkylällä. Sieltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Ouluun. Juvan pikavuoropysäkkejä ovat valtatie 5:llä Vehmaan tienhaara sekä Loukion ja Inkilän tienhaara ja valtatie 14:llä Paatela. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yöpikavuoro, joka pysähtyy Juvan kirkonkylän sijasta Vehmaan tienhaarassa. Viikonloppuisin Helsingistä Savonlinnaan liikennöi kaksi yöpikavuoroa Juvan kirkonkylän kautta.

Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 40 kilometrin päässä Mikkelissä ja 50 kilometrin päässä Mikkelin Haukivuorella sekä 50 kilometrin päässä Varkaudessa.

Lähin lentoasema on noin 30 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema.

Koulutus- ja kulttuuripalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juvalla perusopetusta annetaan Hatsolan ja Paatelan kouluissa sekä Juvan yhtenäiskoulussa. Kaikissa kouluissa annetaan myös esiopetusta. Aiemmin toimineet Kirkonkylän koulu, Kuosmalan koulu ja perusopetuksen luokat 7–9 yhdistyivät yhtenäiskouluksi lukuvuoden 2020 alussa.[24] Toisen asteen koulutusta Juvalla tarjoavat Juvan lukio[25] sekä Järvi-Saimaan kansalaisopisto[26]. Etelä-Savon ammattiopistolla oli toimipiste Juvalla vuoteen 2017 saakka[27].

Juvan kirjaston rakennus.

Vuonna 1850 alkunsa saanut Juvan kirjasto toimii itsenäisenä kunnankirjastona. Kirjastoauto on yhteinen Joroisten ja Rantasalmen Toenperän kirjaston kanssa.[28][29]

Seutukunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juva kuului ennen vuotta 2009 Juvan seutukuntaan Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan kanssa. Vuoden alussa Juva, Joroinen ja Rantasalmi liitettiin Pieksämäen seutukuntaan, sillä Pieksämäki ei voinut yksin muodostaa seutukuntaa. Tuolloin Puumala liitettiin Mikkelin seutukuntaan. Vuonna 2011 Rantasalmi liittyi Savonlinnan seutukuntaan. Vuonna 2021 Joroinen liittyi Varkauden seutukuntaan, jolloin Pieksämäen seutukuntaan jäi enää Pieksämäki ja Juva.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juva Rokkaa, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, harrastejalkapalloturnaus Leka-Cup ja Juvan mestaruus -pilkkikisat.

Ystävyyskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja juvalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Arkistoitu 7.9.2007. Viitattu 7.11.2007.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kunnanhallitus johtaa toimintaa Juvan kunta. Viitattu 6.10.2021.
  8. ↑ Valtuuston kokoonpano valtuustokaudella 2021-2025 Juvan kunta. Viitattu 6.10.2021.
  9. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Juva Oikeusministeriö. Viitattu 6.10.2021.
  10. ↑ Sijainti kartalla Juva. Viitattu 16.1.2018.
  11. ↑ Herrasväen asuinpaikat - Eteläsavon kartanot ja kartanoiksi kutsutut kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 15.4.2021.
  12. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  13. ↑ Kunnanjohtaja Mervi Simoska: Äänestämällä vaikutat myös omaan elämääsi Juvan kunta. Viitattu 23.5.2023.
  14. ↑ Kunnanhallitus Juvan kunta. Viitattu 23.5.2023.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Gottlundin tupa Turisti-info. Viitattu 17.1.2018.
  22. ↑ Heikki Laukkanen: Curt von Stedingk ja Stedingkin vallit Juvan kulttuurisivut. Viitattu 24.8.2021.
  23. ↑ TeaHouse of Wehmais on vuoden 2015 paras teepaikka Länsi-Savo. Viitattu 23.5.2023.
  24. ↑ Perusopetus Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  25. ↑ Juvan lukio Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  26. ↑ Mukavaa tekemistä kansalaisopistossa Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  27. ↑ Esedu tekee comebackin Juvalle lähihoitajakoulutuksen merkeissä Juvan Lehti. Viitattu 14.7.2022.
  28. ↑ Toenperän kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Viitattu 7.11.2019.
  29. ↑ Juvan kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Arkistoitu 6.11.2019. Viitattu 7.11.2019.
  30. ↑ www.kuntaportaali.org: Ystävyyskunnat maakunnittain 2009 (xls) kuntaportaali.org. Viitattu 8.3.2011. [vanhentunut linkki]
  31. ↑ Niskanen, Ville: Esports-selostaminen tempaisi mennessään - Juvalainen Aleksi Takkinen selostaa suositun tietokonepelin otteluita studiostaan Juvan lehti. 26.2.2022. Viitattu 23.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juva&oldid=22348554”