Kajaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kajaani
Kajana
Kajaani.vaakuna.svg Kajaani.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti
www.kajaani.fi
Sijainti 64°13′30″N, 27°44′00″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Perustettu 1651
Kuntaliitokset Kajaanin mlk (1977)
Vuolijoki (2007)
Kokonaispinta-ala 2 264,01 km²
33:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 1 835,07 km²
– sisävesi 428,94 km²
Väkiluku 37 986
28:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
– väestötiheys 20,70 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 16,5 %
– 15–64-v. 66,0 %
– yli 64-v. 17,5 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 97,2 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 20 %
114:nneksi suurin 2012 [5]
Työttömyysaste 13,1 % (syyskuu 2009)
Kaupunginjohtaja Jari Tolonen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • muut
 • Vihr.
 • KD
17
10
8
6
4
3
2
1

Kajaani (ruots. Kajana) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa. Se on Kainuun suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Suomen tilastollisen kuntaluokituksen mukaan se on keskiostovoiman pientalovaltainen kaupunkimainen kunta.

Kajaanin naapurikunnat ovat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä. Vuonna 1651 perustettu Kajaani on Pohjois-Suomen vanhimpia kaupunkeja ja myös Suomen neljänneksi vanhin sisämaakaupunki.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin suuriin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa[7].

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Kajaanin historia
Kajaanin linnan raunioita.

Kajaanin seudun asutuksen juuret ovat vuosituhansien takaisessa menneisyydessä.

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta. Toisen maailmansodan aikana Kajaani joutui kokemaan kovia, sillä huomattava osa sen asuinrakennuksista tuhoutui useissa pommituksissa. Myös monet ydinkeskustan liiketalot tuhoutuivat. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana. Kaupunki on kärsinyt muuttotappiosta 1990-luvun puolivälistä alkaen asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.


[muokkaa] Luonto

Kajaanin luonnonmaisemat ovat vaihtelevat, sillä kaupunki sijaitsee Kainuun vaara-alueen ja Suomenselän vaihettumisvyöhykkeellä. Maisemien rungon muodostavat kivilajikoostumukseltaan kirjava kallioperä ja mannerjäätikön aikaiset muodostumat

[muokkaa] Kallioperä

Kallioperältään Kajaanin alue jakaantuu kahteen selväpiirteiseen osaan. Länsiosassa Kajaaninjoen eteläpuolella on laaja yhtenäinen graniittialue. Itä- ja pohjoisosa taas ovat liuskekivien muodostamaa aluetta. Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja Migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia, kiilleliusketta ja fylliittiä. Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti-, gabro- ja amfiboliittiesiintymiä.

[muokkaa] Maaperä

Tärkein kivennäismaalaji Kajaaninkin alueella on luonnollisesti moreeni. Moreenipeitteen paksuus vaihtelee ja se on kohoumien kohdalla ohuempi kuin alavammilla alueilla. Kuitenkin esimerkiksi Kajaanin kaakkoisosissa moreeni esiintyy paikoin drumliinimaisina muodostumina. Myös kumpumoreeneja tavataan Kajaanin eteläosassa. Kohoumien väliset notkelmat, samoin kuin laajemmat tasaiset alueet etenkin kaupungin länsi- ja eteläosissa ovat turvekerrostumien peitossa. Turvemaita on Kajaanin alueen eteläpuolella huomattavasti enemmän kuin pohjoisosassa. Glasifluviaalinen aines esiintyy harvoissa kohdin selväpiirteisinä harjumuodostumina. Yleisimmin sitä esiintyy laajoina tasanteina tai kuoppakenttinä. Kajaanin laajimmat lajittuneiden maalajien esiintymät liittyvät harjujaksoon. Hiekkaesiintymiä on myös mm. Koutalahdessa ja Vuoreslahden perällä. Savimaalajeja on pieninä esiintyminä esimerkiksi Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Kajaaninjoen rannalla.

Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manasalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen – Mustikkamäen alue, Paltaniemi, Koutaniemi ja Ärjänsaari. Pekonkankaan – Salmijärven harjujakso kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suhteellisilta korkeussuhteiltaan pääosa Kajaanin alueesta on loivasti kumpuilevaa, lähinnä kankaremaata. Korkeusvaihtelut kasvavat itään ja pohjoiseen päin ja osassa aluetta avataan vuorimaatakin. Absoluuttinen korkeus kohoaa Oulujärven rannasta kohti itään ja kaakkoa. Kaupungin kaakkoisosassa Karsikkovaaran-Lahnasjärven seudulla keskikorkeus on yli 220 m, koillisosassa keskikorkeus on lähes 200 m. Kajaanin korkein vaara on Sotkamon vastaisella rajalla kohoava Leihunvaara (277 m). Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli 270 metrin. Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Täällä myös on paljon ylävää kumpumaata, mutta alueen korkein kohouma Saaresmäki on vain 229 m.

Kajaaninjoen eteläpuolella, suunnilleen linjan Sarvivaara-Hoikankankaan eteläpuolisella alueella, maasto on poikkeuksellisen kivistä ja huuhtoutunutta. Muinaisen Sotkamon jääjärven purkausuomasto sijaitsi todennäköisesti juuri näillä kohdin. Uomia esiintyy koko Kattilamäen ja Sarvivaaran välisellä alueella ja viimeinen niistä on Sarvivaaran länsipuolella. Sotkamon jääjärven purkautuminen on alkanut n. 200 m nykyiseltä tasolta ja putouskorkeutta silloiselle Itämeren tasolle oli 25m, joten alueella on täytynyt olla mahtavia koskia. Tämä selittää alueen nykyisen maaston kivisyyden ja huuhtoneisuuden.

[muokkaa] Vesistöt

Kajaanin alueen vedet kuuluvat pääasiassa Oulujärven vesistöön. Vain hyvin pieni osa vesistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Kajaaniin kuulu pitkän matkaa Oulujärven rantaa, pohjoisesta Jormuanlahden seudulta etelään aina Kouraniemen eteläpuolelle. Välillä sijaitsee mm. ennen jyrkistä vyöryvistä rannoistaan tunnettu Paltaniemi. Idässä Kajaanin alueeseen kuuluvat Sotkamon reitin länsipäässä Nuasjärvessä olevat Kuluntalahti ja pääosa Rehjanselkää. Kaupungin keskustan läpi virtaa Kajaaninjoki juoksuttaa Sotkamon reittiä pitkin tulevat vedet Oulujärveen. Sotkamoon saakka ulottuvan Nuasjärven vedenpinnan korkeus on 137m ja Oulujärven vedenpinta 122m joten putousta on lyhyellä matkalla lähes 15m. Lännessä huomattavimmat joet ovat Vuolijoki ja Vuottojoki. Kaupungin alueella on myös lukuisia pikku järviä ja – jokia. Suurin osa kaupungin alueen vesistöistä kuuluu Kajaaninjoen valuma-alueeseen, mutta on myös pienempiä jokia tai puroja, jotka purkavat valuma-alueensa suoraan Oulujärveen. Maininnan ansaitsee Kajaanin alueen lounaisosassa sijaitseva Mainuanjoki.

Oulujärven rannalla sijaitsevat Kajaanin harjut ovat tunnettuja korkeista ja jyrkistä törmistään. Tyrsky on kuluttanut harjun rinteisiin jyrkkiä vyörytörmiä Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Ärjänsaaressa. Oulunjärven kallistuessa hiljalleen maankohoamisen myötä kohti kaakkoa järvenpinta on noussut ja kuluttanut rantoja. Paltaniemen vanha hautausmaakin on osittain vyörynyt aaltoihin. Oulujärven säännöstely 1950-luvulta lähtien on kuitenkin melkein keskeyttänyt eroosion ja törmät ovat alkaneet metsittyä.

[muokkaa] Metsät ja suot

Kasvitieteellisesti Kajaani sijoittuu vaihettumisvyöhykkeeseen jossa tavataan sekä pohjoista että eteläistä vaikutusta. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita. Tärkeimmät kasvillisuudet muodot ovat luonnollisesti metsät ja suot. Kajaani kuuluu alueeseen, jossa maa-alasta on suota yli kolmannes. Eteläosan vedenjakajaseuduilla ja länsiosan alavilla mailla suota on jopa yli 60 % maapinta-alasta. Merkittävä osa suoalasta on kuitenkin

Kajaani ilmastodiagrammi
T H M H T K H E S L M J
 
 
19
 
-8
-14
 
 
19
 
-7
-14
 
 
19
 
-1
-10
 
 
16
 
5
-4
 
 
23
 
12
2
 
 
39
 
18
8
 
 
43
 
20
11
 
 
47
 
17
9
 
 
29
 
12
5
 
 
31
 
5
0
 
 
24
 
-2
-6
 
 
21
 
-7
-11
lämpötila celsiusasteina
sademäärä millimetreinä
Lähde: FORECA

samalla luettava metsämaahan.

Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Suhteellisesti suurin osa metsäalasta on tuoreita kangasmetsiä, mutta myös kuivahkoja kankaita on runsaasti. Myös lehtomaisia kankaita, jopa lehtometsiä tavataan kaupungin alueella. Kuivimmilla lajittuneiden maalajien alueilla esiintyy myös ECT-tyypin kuivia kankaita. Kajaanin metsämaista on puolet mäntyvaltaisia. Näitä on paitsi kuivien kankaiden metsät myös varsin kaupungin eteläosassa yleisesti esiintyvät rämeet. Kuusimetsiä on runsaasti ja lehtipuuvaltaisia metsiä noin viisi prosenttia metsäalasta loppujen ollessa puuttomia.

Kajaani kuuluu Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Tutkittujen soiden turvekerrosten keskipaksuudet ovat vaihdelleet 0,5–2,3 metrin välillä. Valtaosa soista on ojitettu. Lännessä entisen Vuolijoen pitäjän alue on runsassoinen. Alueen suurimpia soita ovat Humpinsuo, Kaakkurisuo, Lämpsänneva ja Väyryneva.

[muokkaa] Ilmasto

Vuoden keskilämpötila on Kajaanissa n. +1.1-+2.0°C[8]. Lämpimään kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on n. +15°C[9] ja kylmimmän kuukauden, helmikuun -16 - -18°C[10]. Termisen kasvukauden pituus on Kajaanissa n. 145 vuorokautta. [11] Pysyvän lumipeitteen Kajaani saa keskimäärin 15. marraskuuta ja lumipeite häviää aukeilta mailta 30. huhtikuuta – 10. toukokuuta välisenä aikana. Lumipeitteen syvyys maaliskuussa on keskimäärin 75 cm. [12]


[muokkaa] Kulttuuri

Kajaanin kirkko.

Kajaanissa ilmestyy seitsenpäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat (1918) ja paikallislehdet Koti-Kajaani (1972) ja KotiseutuPlus. Näitten lisäksi lukuisat yhteisöt ja yhdistykset toimittavat omia tiedotuslehtiään, säännöllisimmin ilmestyy Kajaanin luterilaisen seurakunnan Seurakuntalehti (1958).

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty 1980-luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2003 Generaattori-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat. Kulttuuriprojektia on jatkanut alkuvuodesta 2007 toimintansa aloittanut kulttuuriosuuskunta G-voima. G-voima on Generaattorin, Routa ry:n, Kajaanin harrastajateatterin sekä paikallisten esittävän ja visuaalisen taiteen ammattilaisten muodostama osuuskunta.

Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna 1957. Se on Kajaanin kaupungin omistama maakunnallinen taideoppilaitos. Opisto on osa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskusta. Oppilaskonsertteja on vuosittain noin 60. Kajaanin tanssin tanssikoulu (entinen Kajaanin Tanssiteatteri) järjestää luovan tanssin ja taidetanssin perusopetusta eri-ikäisille tanssijoille. Taiteita opetetaan myös kansalaisopistossa, Kaukametsän opistossa.

1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyenmusiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat muun muassa Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vierailivat muun muassa Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raoul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkaa Kainuun Sotilassoittokunta 1990.

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko, Kainuun Jazzkevät ja Kajaani tanssii.

Kajaanissa on 13 peruskoulua: Hauholan koulu, Kätönlahden koulu, Pietari Brahen koulu, Normaalikoulu, Lyseo, Keskuskoulu, Jormuan koulu, Nakertajan koulu, Kuluntalahden koulu, Lohtajan koulu, Otanmäen koulu, Teppanan koulu, ja Vuolijoen koulu.

[muokkaa] Uskonnolliset yhteisöt

Kajaanissa toimii evankelisluterilainen Kajaanin seurakunta[13]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[14] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi rauhanyhdistystä: Kajaanin rauhanyhdistys[15] sekä Vuolijoen rauhanyhdistys[16]. Myös evankelisuutta esiintyy paikkakunnalla[17]. Viidesläisyyttä edustavat Kansanlähetys, jolla toimii paikkakunnalla alueosasto Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry, joka omistaa muun muassa paikkakunnalla kristillisen päiväkodin Pikku Karitsan[18], sekä Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys, joka järjestää Kajaanissa opiskelija-iltoja Kansanlähetyksen tiloissa[19]. Lisäksi Kajaanissa toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö nimeltään Filippus-yhteisö[20].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kajaanin ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on koko Kainuu ja jonka jäsenmäärä oli vuoden 2011 alussa 1830 henkeä[21], helluntaiherätykseen lukeutuva Kajaanin helluntaiseurakunta[22], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Kajaanin Vapaaseurakunta[23], Suomen Baptistikirkon seurakunta[24], Suomen Adventtikirkon Kajaanin Adventtiseurakunta[25] sekä Kajaanin Cityseurakunta[26].

Muita uskontoja edustaa islamilainen Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa, jolla oli vuonna 2009 98 jäsentä ja jonka moskeija sijaitsee Kajaanissa.[27] Myös mormoneilla on oma seurakunta kaupungissa.[28]

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

Pääartikkeli: Kajaanin kaupunginvaltuusto
paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SKDL
Vas.		 Kesk. Kok. SDP LKP SKL
KD		 SMP
PS		 Vihr. sit. Muut
1976 18 11 9 9 3 1 -- 80,4%
1980 16 12 10 9 1 1 2 -- 78,6%
1984 15 13 10 8 1 3 1 71,3%
1988 14 15 9 8 -- 1 2 2 65,9%
1992 14 13 7 10 -- 1 2 3 1a 66,0%
1996 14 17 8 8 -- -- -- 3 1b 56,6%
2000 11 19 7 7 1 -- 3 3c -- 49,5%
2004 11 18 8 9 1 -- 2 2c -- 50,9%
2008 10 17 8 6 1 4 2 3 52,7%
a Kajaanin asukasliiton yhteislista
b Kajaani nyt
c Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat
Lähteet: Tilastokeskus,[29] Oikeusministeriö[30]

[muokkaa] Kaupunginjohtajat

Nykyinen kaupunginjohtaja on Jari Tolonen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Vesa Kaikkonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Arto Okkonen.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Kajaanissa on monipuolinen urheilutarjonta. Vimpelinlaakson ulkoilu- ja urheilukeskuksessa on monitoimikenttä muun muassa yleisurheilulle ja jalkapallolle, Kajaanin jäähalli ja tennishalli.[31] Kajaanin liikuntapuistossa on hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille ja uusi ajanmukainen jalkapallokenttä keinonurmella varustettuna, vieressä on myös uimahalli. Sisälajien harrastajille yksi vaihtoehto on Kajaanihalli.[32] Omat paikkansa on myös keilaajille[33] ja golfaajille.[34] Jalka- ja pesäpalloilijoilla sekä golfaajilla on mahdollisuus talviharjoitteluun Kajaanin pallohallissa.[35]

Jääkiekossa Kajaania edustaa Kajaanin Hokki, joka voitti Mestiksen vuonna 2007. Pesäpallon lippulaiva Kajaanissa on Kajaanin Pallokerho.[36] Naisten jalkapallon nykytilaa kuvastaa Kajaanissa 2007 vuoden lopussa perustettu [FC Wimma][3], joka pelaa naisten ykkössarjaa vuonna 2009. Jalkapallossa Kajaanin miesten mainetta ylläpitävät tasapuolisesti AC Kajaani,[37] FC Tarmo,[38] Kajaanin Haka, Kajaanin Palloilijat sekä uusimpana tulokkaana Spartak[39].

Salibandyssa Kajaania edustaa Papas, joka pelaa tällä hetkellä salibandya 1. divarissa. He pelaavat Kajaanin Hallissa. [4]

Kajaanissa toimii myös Kajaanin Ratsastusseura[40], joka on Nuori Suomi Sinettiseuran ansainnut ratsastusseura. Seura on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi ratsastusseuraksi. KRS:n kanssa yhteistyötä tekee Kuluntalahdessa sijaitseva Kajaanin Hevosharrastekeskus.[41] Kuluntalahdessa onkin upeat hevosharrastusmahdollisuudet; kaksi maneesia, ravirata, kaksi suurta hiekkakenttää, suuri soramurskakenttä maastoratsastusmahdollisuudet sekä pyöröaitauksia.

[muokkaa] Koirapuistot

Kajaanissa on yhteensä viisi aidattua koirapuistoa. Keskustassa Ämmäpuronpuistossa, Onnelassa, Lohtajalla, Kuurnassa ja Laajankankaalla. Puistoja ylläpidetään säännöllisesti kaupungin toimesta.

[muokkaa] Muita tapahtumia

Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma. Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa, vetovastuu vaihtuu kainuulaisten urheiluseurojen välillä vuosittain. Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.

Kajaanin Hevosharrastekeskus ja Kajaanin Ratsastusseura järjestävät yhteistyössä vuosittain Lady Meeting -kouluratsastustapahtuman, jossa yli 18-vuotiaat naiset ratsastavat kouluratsastusohjelmia kuten tavallisissa kouluratsastuskilpailuissa, ainoana erona jokaisen ratsastajan ladymainen asu. Kilpailu kerääkin joka vuosi kilpailijoita muualtakin Suomesta. Lady Meetingin lisäksi KRS ja KHK järjestävät Kainuun Pojjaat -esteratsastuskilpailu, joka on avoin kaikille mies- ja poikaratsastajille.

Syksyllä 2010 Kajaanin Ratsastusseura järjesti hauskan tempauksen Ponikuninkuusravien yhteydessä. Kajaanin raviradalle kerättiin 845 keppihevosratsastajaa, jotka kirmailivat raviradalla 5 minuuttia. Tapahtumalla yritettiin saada eri-ikäisiä ihmisiä liikkumaan uudella tavalla, sekä samalla pokattiin maailmanennätys, joka pääsi myös Guinnesin ennätyskirjaan.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Paltaniemen kuvakirkko.
Eino Leinon talo Paltaniemessä.
Vuolijoen kirkko on Kainuun ainut kivikirkko

[muokkaa] Kajaanilaisia merkkihenkilöitä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Yritykset ja liike-elämä

Kajaanilaisia yrityksiä ovat muun muassa:

[muokkaa] Liikenneyhteydet

[muokkaa] Välimatkoja muihin kuntiin

Matkat laskettu maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

[muokkaa] Lähteet

  • Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  • Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva: Pikkukaupungin unelmia: Kajaani 1906–1976. Kajaani: Kajaanin kaupunki, 1994. ISBN 951-800-201-0.

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 18.2.2009.
  7. ↑ Mediataju Oy: Kajaani – Nälkämaan pääkaupunki 26.4.2007. MTV3.fi – Matkailu. Viitattu 4.9.2010.
  8. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ajan-tilastot
  9. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
  10. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
  11. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi
  12. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
  13. ↑ Kajaanin seurakunta Kajaanin seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  14. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  15. ↑ Kajaanin Rauhanyhdistys ry Kajaanin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
  16. ↑ Vuolijoen Rauhanyhdistys Viitattu 24.6.2011.
  17. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  18. ↑ Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry Kansanlähetys. Viitattu 3.9.2011.
  19. ↑ Kajaanin OPKO OPKO. Viitattu 3.9.2011.
  20. ↑ Filippus-yhteisö Filippus-yhteisö. Viitattu 24.6.2011.
  21. ↑ Kajaanin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.6.2011.
  22. ↑ Kajaanin helluntaiseurakunta Kajaanin helluntaiseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  23. ↑ Kajaanin Vapaaseurakunta Kajaanin Vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  24. ↑ Suomen Baptistikirkko Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.6.2011.
  25. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 24.6.2011.
  26. ↑ Kajaanin Cityseurakunta Kajaanin Cityseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  27. ↑ Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  28. ↑ Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Kajaanin seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Viitattu 24.6.2011.
  29. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2008 (Tilastokeskus 2008)
  30. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
  31. ↑ Kajaanin Tennisseura
  32. ↑ Kajaanihalli
  33. ↑ Keilahalli Kajaani oy
  34. ↑ Kajaanin Golf
  35. ↑ Kajaanin pallohalli
  36. ↑ Kajaanin Pallokerho
  37. ↑ AC Kajaani
  38. ↑ FC Tarmo
  39. ↑ Spartak
  40. ↑ [1]
  41. ↑ [2]
  42. ↑ Matkakeskus: Suunnitteilla oleva Kajaanin matkakeskus Matkakeskus.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajaani.
Kajaani

Kajaanin kaupunginosat: Hetteenmäki | Hoikankangas | Kettu | Komiaho | Kuurna | Lehtikangas | Lohtaja | Nakertaja | Onnela | Puistola | Purola | Teppana | Variskangas |

Kylät: Jormua | Koutaniemi | Kuluntalahti | Lahnasjärvi | Lehtovaara | Linnantaus | Mainua | Murtomäki | Paltaniemi

Vuolijoen suuralue: Itäranta | Kuusiranta | Kytökoski | Käkilahti | Ojanperä | Otanmäki | Saaresmäki | Vuolijoki | Vuottolahti |
Kainuun maakunnan kunnat
Hyrynsalmi - Kajaani - Kuhmo - Paltamo - Puolanka - Ristijärvi - Sotkamo - Suomussalmi - Vaala
Entiset kunnat
Kajaanin mlk - Vuolijoki
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)
1. Helsinki 595 212 7. Jyväskylä 131 993 13. Lappeenranta 72 183 19. Kotka 54 802 25. Rauma 39 836
2. Espoo 252 188 8. Lahti 102 229 14. Hämeenlinna 67 295 20. Mikkeli 48 916 26. Lohja 39 714
3. Tampere 215 144 9. Kuopio 97 411 15. Rovaniemi 60 592 21. Porvoo 48 821 27. Järvenpää 38 941
4. Vantaa 202 962 10. Kouvola 87 633 16. Vaasa 60 391 22. Kokkola 46 564 28. Kajaani 37 986
5. Turku 178 670 11. Pori 83 132 17. Seinäjoki 58 624 23. Hyvinkää 45 512 29. Tuusula 37 587
6. Oulu 143 734 12. Joensuu 73 668 18. Salo 55 265 24. Nurmijärvi 40 318 30. Kirkkonummi 37 193
Suomen lippu Suomen 30 suurinta kuntaa pinta-alan mukaan (2011)
1. Inari 17 333,77 7. Salla 5 872,21 13. Lieksa 4 067,60 19. Kouvola 2 883,30 25. Kajaani 2 264,01
2. Sodankylä 12 415,46 8. Pudasjärvi 5 867,24 14. Kemijärvi 3 931,44 20. Joensuu 2 751,07 26. Siikalatva 2 229,20
3. Enontekiö 8 391,39 9. Suomussalmi 5 857,59 15. Ranua 3 694,82 21. Taivalkoski 2 650,63 27. Ylitornio 2 212,69
4. Kittilä 8 262,67 10. Kuusamo 5 808,92 16. Posio 3 544,95 22. Kolari 2 617,76 28. Mikkeli 2 124,60
5. Rovaniemi 8 016,72 11. Kuhmo 5 456,82 17. Ilomantsi 3 172,69 23. Puolanka 2 598,75 29. Salo 2 061,64
6. Savukoski 6 496,04 12. Utsjoki 5 371,78 18. Sotkamo 2 952,11 24. Kuopio 2 317,24 30. Muonio 2 038,15
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kajaani&oldid=11257788
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä