Kajaani

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kajaani
Kajana

vaakuna

sijainti

www.kajaani.fi
Sijainti 64°13′30″N, 27°44′00″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Perustettu 1651
Kuntaliitokset Kajaanin mlk (1977)
Vuolijoki (2007)
Kokonaispinta-ala 2 264,06 km²
31:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 1 835,4 km²
– sisävesi 428,66 km²
Väkiluku 38 112
28:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 20,76 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 16,7 %
– 15–64-v. 66,4 %
– yli 64-v. 16,9 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 97,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 19 %
242:nneksi suurin 2009 [5]
Työttömyysaste 12,6 % (maaliskuu 2008)
Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • muut
 • Vihr.
 • KD

17
10
8
6
4
3
2
1

Kajaani (ruots. Kajana) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Se on Kainuun suurin kaupunki ja maakuntakeskus.

Kajaanin naapurikunnat ovat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä. Vuonna 1651 perustettu Kajaani on Pohjois-Suomen vanhimpia kaupunkeja ja myös yksi Suomen vanhimmista sisämaakaupungeista.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.

Kaupungin kasvu oli alussa hidasta. Paikan strateginen merkitys oli huomattu jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaninjoen saareen oli alettu rakentaa Kajaanin linnaa Täyssinän rauhan 1595 jälkeen vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Se valmistui lopullisesti 1666. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716. Paikalliset asukkaat hakivat kiviä talojen peruskiviksi, kunnes museovirasto otti rauniot haltuunsa. Alueella on tehty kaivauksia ja korjaustöitä.

Kajaanin linnan raunioita.

Kainuun rajavartioston rajajääkärikomppania lopetti 88 vuotta jatkuneen varusmieskoulutuksen Kajaanissa 1.7.2007. Esikunta jatkaa edelleen toimintaansa kaupungissa. Kainuun Prikaati muodostettiin Kajaaniin 1966, sen jälkeen kun Pohjois-Savon Prikaati Kuopiosta (1962–63) ja Porin Prikaatin Patteristo Niinisalosta (1966) oli siirretty kaupunkiin.

Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta alkaen myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. Toisaalta myös suurten purjelaivojen, joitten runkojen käsittelyn terva käytettiin, aika oli silloin ohi. Vuonna 1907 perustettiin Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö (myöh. Kajaani Oy), joka sittemmin muodostui kaupungin ja koko Kainuun merkittävimmäksi työnantaksi ja kehittäjäksi. Jo aiemmin Kajaanissa vaikutti Herman Renfors, jolla oli uistin- ja perhotehdas Tullikalliolla. Hänen ansiostaan kaupunkiin saapui kalastajia ja matkailijoita jopa Englannista saakka.

Huonokuntoinen maantie etelästä valmistui 1825. Matkantekoa asumattomalla seudulla vaikeuttivat monet vesistöjen ylitykset, laajat suot ja mäet. Veneyhteys Ouluun oli vaarallinen sekä Kajaanin- että Oulujoen suurten koskien takia. Oman lukunsa muodostivat merirosvot, 'Kiveksen veljekset', Oulujärvellä 1800-luvun puolivälissä. Aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteytensä 1904. Yöjunayhteys Helsinkiin ja Turkuun lopetettiin syksyllä 2006. Ensimmäinen Pendolino-juna lähti Kajaanin rautatieasemalta Helsinkiin 7.1.2007 klo 04.00.

Miesseminaari, nyk. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus, perustettiin 1900. Jo Pietari Brahen aikaan toimi Kajaanin linnassa koulu. Kainuun vanhin kansakoulu perustettiin Paltaniemelle (1883), joka silloin kuului Paltamoon. Kajaanin yhteiskoulu, Porvari- ja keskikoulu, aloitti 1895. Nimi muutettiin 1906 lyseoksi. Nykyisin Kajaanin lyseo(os. Urho Kekkosen katu 1) toimii peruskouluna, lukiokoulutus Kajaanissa annetaan Kajaanin lukiossa (os. Vuorikatu 1)

Kaupunginsairaala (yleinen sairaala 1910) sai tuekseen Kainuun keskussairaalan 1969. Pietari Brahen perustama Pohjois-Suomen ensimmäinen sairaala sijaitsi Parkinniemellä 1653 – n. 1680. Leprasairaalasta ei ole säilynyt edes kivijalkaa. Parkinniemen hospitaali oli koko Pohjois-Suomen vanhin sairaala, sillä seuraava sairaala perustettiin vuonna 1687 Ouluun mielisairaita varten.

1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana.Kaupunki on kärsinyt muuttotappiosta 1990-luvun puolivälistä alkaen asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kajaanin naapurikunnat ovat (aakkosjärjestyksessä) Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä.

[muokkaa] Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2003 Generaattori-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat. Kulttuuriprojektia on jatkanut alkuvuodesta 2007 toimintansa aloittanut kulttuuriosuuskunta G-voima. G-voima on Generaattorin, Routa ry:n, Kajaanin harrastajateatterin sekä paikallisten esittävän ja visuaalisen taiteen ammattilaisten muodostama osuuskunta.

Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna 1957. Se on Kajaanin kaupungin omistama maakunnallinen taideoppilaitos. Opisto on osa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskusta. Oppilaskonsertteja on vuosittain noin 60. Kajaanin tanssin tanssikoulu (entinen Kajaanin Tanssiteatteri) järjestää luovan tanssin ja taidetanssin perusopetusta eri-ikäisille tanssijoille. Taiteita opetetaan myös kansalaisopistossa, Kaukametsän opistossa.

1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyenmusiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat mm Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vieraili mm. Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkaa Kainuun Sotilassoittokunta 1990.

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko, Kainuun Jazzkevät ja Kajaani tanssii.

Kajaanissa on 16 peruskoulua: Hauholan koulu, Kätönlahden koulu, Pietari Brahen koulu, Normaalikoulu, Lyseo, Keskuskoulu, Jormuan koulu, Nakertajan koulu, Kuluntalahden koulu, Kirkkoahon koulu, Lohtajan koulu, Otanmäen koulu, Paltaniemen koulu, Teppanan koulu, Vuottolahden koulu ja Vuolijoen koulu.

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SKDL
Vas.
Kesk. Kok. SDP LKP SKL
KD
SMP
PS
Vihr. sit. Muut
1976 18 11 9 9 3 1 -- 80,4%
1980 16 12 10 9 1 1 2 -- 78,6%
1984 15 13 10 8 1 3 1 71,3%
1988 14 15 9 8 -- 1 2 2 65,9%
1992 14 13 7 10 -- 1 2 3 1a 66,0%
1996 14 17 8 8 -- -- -- 3 1b 56,6%
2000 11 19 7 7 1 -- 3 3c -- 49,5%
2004 11 18 8 9 1 -- 2 2c -- 50,9%
2008 10 17 8 6 1 4 2 3 52,7%
a Kajaanin asukasliiton yhteislista
b Kajaani nyt
c Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat
Lähteet: Tilastokeskus,[7] Oikeusministeriö[8]

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Kajaanissa on monipuolinen urheilutarjonta. Vimpelinlaakson ulkoilu- ja urheilukeskuksessa on monitoimikenttä muun muassa yleisurheilulle ja jalkapallolle, Kajaanin jäähalli ja tennishalli.[9] Kajaanin liikuntapuistossa on hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille ja uusi ajanmukainen jalkapallokenttä keinonurmella varustettuna, vieressä on myös uimahalli. Sisälajien harrastajille yksi vaihtoehto on Kajaanihalli.[10] Omat paikkansa on myös keilaajille[11] ja golfaajille.[12] Jalka- ja pesäpalloilijoilla sekä golfaajilla on mahdollisuus talviharjoitteluun Kajaanin pallohallissa.[13]

Jääkiekossa Kajaania edustaa Kajaanin Hokki, joka voitti Mestiksen vuonna 2007. Pesäpallon lippulaiva Kajaanissa on Kajaanin Pallokerho.[14] Naisten jalkapallon nykytilaa kuvastaa Kajaanissa 2007 vuoden lopussa perustettu [FC Wimma][1], joka pelaa naisten ykkössarjaa vuonna 2009. Jalkapallossa Kajaanin miesten mainetta ylläpitävät tasapuolisesti AC Kajaani,[15] FC Tarmo,[16] Kajaanin Haka, Kajaanin Palloilijat sekä uusimpana tulokkaana Spartak.

Salibandyssa Kajaania edustaa Papas, joka pelaa tällä hetkellä salibandya 1. divarissa. He pelaavat Kajaanin Hallissa. [2]

[muokkaa] Muita tapahtumia

Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma. Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa, vetovastuu vaihtuu kainuulaisten urheiluseurojen välillä vuosittain. Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Pinnanmuodot ja maaperä

Kajaanin maisemaa hallitsee lännessä Oulujärvi ja idässä Nuasjärvi. Lisäksi etelässä on muutama pienempi järvi (mm Laakajärvi). Pohjoisen ja idän vaarat (mm. Leihu, Lehtovaara) kuuluvat Kainuun liuskevyöhykkeeseen, jonka kvartsiittihuiput uhmaavat aikaa. Eteläistä osaa halkoo Maanselän-Suomenselän vedenjakaja korkeine huippuineen. Läntinen ja lounainen osa on pääasiassa tasaista suomaata.

Hailuodosta Vuokatin pohjoispuolitse aina Ilomantsiin saakka ulottuu viimeisen jääkauden aikana muodostunut pitkittäismoreeni, jonka merkittävimpiä kohteita Oulun läänissä ovat em. Hailuoto, Rokua, Säräisniemi, Manamansalo, Hiukka ja Tipaksen harjut. Harju mutkittelee pääasiassa Kajaanin pohjoisosissa, muodostaen muun muassa Ärjänsaaren, Koutaniemen ja Paltaniemen viljelysalueet sekä Mustikkamäen ja Matinmäen pohjaveden- ja hiekanottoalueet.

Kvartsiittihuippuja ym. kalliopaljastumia, soita ja harjuja lukuun ottamatta maanpintaa peittää moreeni. Sotkamon jääjärven viimeisen purkausuoman kohdalla Kattilamäessä lähes kaikki hieno maa-aines on huuhtoutunut jättäen jäljelle laajan kivikon.

[muokkaa] Kajaanilaisia merkkihenkilöitä

[muokkaa] Tunnettuja Kajaanissa syntyneitä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Yritykset ja liike-elämä

Kajaanilaisia yrityksiä ovat esimerkiksi:

[muokkaa] Liikenneyhteydet

  • Lentokentän rakennustyöt Paltaniemellä alkoivat 1939, kenttä avattiin 1956, ensimmäinen terminaali 1959

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Panu Pulma ja Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia:Kajaani 1906-1976. Kajaanin kaupunki, 1994. ISBN 951-800-201-0.

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 18.2.2009.
  7. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2008 (Tilastokeskus 2008)
  8. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
  9. Kajaanin Tennisseura
  10. Kajaanihalli
  11. Keilahalli Kajaani oy
  12. Kajaanin Golf
  13. Kajaanin pallohalli
  14. Kajaanin Pallokerho
  15. AC Kajaani
  16. FC Tarmo

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajaani.
Henkilökohtaiset työkalut