Kajaani

Wikipedia

Kajaani Kajana
vaakuna	sijainti
www.kajaani.fi
Sijainti	64°13′30″N, 27°44′00″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kajaanin seutukunta
Perustettu	1651
Kuntaliitokset	Kajaanin mlk (1977) Vuolijoki (2007)
Kokonaispinta-ala	2 264,06 km² 31:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 835,4 km²
– sisävesi	428,66 km²
Väkiluku	38 112 28:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	20,76 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	16,7 %
– 15–64-v.	66,4 %
– yli 64-v.	16,9 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Työttömyysaste	12,6 % (maaliskuu 2008)
Kaupunginjohtaja	Erkki Vähämaa
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2009–2012[6]  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • SDP  • PS  • muut  • Vihr.  • KD	17 10 8 6 4 3 2 1

Kajaani (ruots. Kajana) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Se on Kainuun suurin kaupunki ja maakuntakeskus.

Kajaanin naapurikunnat ovat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä. Vuonna 1651 perustettu Kajaani on Pohjois-Suomen vanhimpia kaupunkeja ja myös yksi Suomen vanhimmista sisämaakaupungeista.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kulttuuri 3 Kaupunginvaltuusto 4 Urheilu ja liikunta 5 Muita tapahtumia 6 Nähtävyyksiä 7 Pinnanmuodot ja maaperä 8 Kajaanilaisia merkkihenkilöitä 8.1 Tunnettuja Kajaanissa syntyneitä 9 Ystävyyskaupungit 10 Yritykset ja liike-elämä 11 Liikenneyhteydet 12 Kirjallisuutta 13 Lähteet 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.

Kaupungin kasvu oli alussa hidasta. Paikan strateginen merkitys oli huomattu jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaninjoen saareen oli alettu rakentaa Kajaanin linnaa Täyssinän rauhan 1595 jälkeen vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Se valmistui lopullisesti 1666. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716. Paikalliset asukkaat hakivat kiviä talojen peruskiviksi, kunnes museovirasto otti rauniot haltuunsa. Alueella on tehty kaivauksia ja korjaustöitä.

Kainuun rajavartioston rajajääkärikomppania lopetti 88 vuotta jatkuneen varusmieskoulutuksen Kajaanissa 1.7.2007. Esikunta jatkaa edelleen toimintaansa kaupungissa. Kainuun Prikaati muodostettiin Kajaaniin 1966, sen jälkeen kun Pohjois-Savon Prikaati Kuopiosta (1962–63) ja Porin Prikaatin Patteristo Niinisalosta (1966) oli siirretty kaupunkiin.

Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta alkaen myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. Toisaalta myös suurten purjelaivojen, joitten runkojen käsittelyn terva käytettiin, aika oli silloin ohi. Vuonna 1907 perustettiin Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö (myöh. Kajaani Oy), joka sittemmin muodostui kaupungin ja koko Kainuun merkittävimmäksi työnantaksi ja kehittäjäksi. Jo aiemmin Kajaanissa vaikutti Herman Renfors, jolla oli uistin- ja perhotehdas Tullikalliolla. Hänen ansiostaan kaupunkiin saapui kalastajia ja matkailijoita jopa Englannista saakka.

Huonokuntoinen maantie etelästä valmistui 1825. Matkantekoa asumattomalla seudulla vaikeuttivat monet vesistöjen ylitykset, laajat suot ja mäet. Veneyhteys Ouluun oli vaarallinen sekä Kajaanin- että Oulujoen suurten koskien takia. Oman lukunsa muodostivat merirosvot, 'Kiveksen veljekset', Oulujärvellä 1800-luvun puolivälissä. Aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteytensä 1904. Yöjunayhteys Helsinkiin ja Turkuun lopetettiin syksyllä 2006. Ensimmäinen Pendolino-juna lähti Kajaanin rautatieasemalta Helsinkiin 7.1.2007 klo 04.00.

Miesseminaari, nyk. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus, perustettiin 1900. Jo Pietari Brahen aikaan toimi Kajaanin linnassa koulu. Kainuun vanhin kansakoulu perustettiin Paltaniemelle (1883), joka silloin kuului Paltamoon. Kajaanin yhteiskoulu, Porvari- ja keskikoulu, aloitti 1895. Nimi muutettiin 1906 lyseoksi. Nykyisin Kajaanin lyseo(os. Urho Kekkosen katu 1) toimii peruskouluna, lukiokoulutus Kajaanissa annetaan Kajaanin lukiossa (os. Vuorikatu 1)

Kaupunginsairaala (yleinen sairaala 1910) sai tuekseen Kainuun keskussairaalan 1969. Pietari Brahen perustama Pohjois-Suomen ensimmäinen sairaala sijaitsi Parkinniemellä 1653 – n. 1680. Leprasairaalasta ei ole säilynyt edes kivijalkaa. Parkinniemen hospitaali oli koko Pohjois-Suomen vanhin sairaala, sillä seuraava sairaala perustettiin vuonna 1687 Ouluun mielisairaita varten.

1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana.Kaupunki on kärsinyt muuttotappiosta 1990-luvun puolivälistä alkaen asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.

Kajaanin naapurikunnat ovat (aakkosjärjestyksessä) Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä.

[muokkaa] Kulttuuri

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2003 Generaattori-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat. Kulttuuriprojektia on jatkanut alkuvuodesta 2007 toimintansa aloittanut kulttuuriosuuskunta G-voima. G-voima on Generaattorin, Routa ry:n, Kajaanin harrastajateatterin sekä paikallisten esittävän ja visuaalisen taiteen ammattilaisten muodostama osuuskunta.

Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna 1957. Se on Kajaanin kaupungin omistama maakunnallinen taideoppilaitos. Opisto on osa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskusta. Oppilaskonsertteja on vuosittain noin 60. Kajaanin tanssin tanssikoulu (entinen Kajaanin Tanssiteatteri) järjestää luovan tanssin ja taidetanssin perusopetusta eri-ikäisille tanssijoille. Taiteita opetetaan myös kansalaisopistossa, Kaukametsän opistossa.

1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyenmusiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat mm Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vieraili mm. Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkaa Kainuun Sotilassoittokunta 1990.

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko, Kainuun Jazzkevät ja Kajaani tanssii.

Kajaanissa on 16 peruskoulua: Hauholan koulu, Kätönlahden koulu, Pietari Brahen koulu, Normaalikoulu, Lyseo, Keskuskoulu, Jormuan koulu, Nakertajan koulu, Kuluntalahden koulu, Kirkkoahon koulu, Lohtajan koulu, Otanmäen koulu, Paltaniemen koulu, Teppanan koulu, Vuottolahden koulu ja Vuolijoen koulu.

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat										äänestys- aktiivisuus
	SKDL Vas.	Kesk.	Kok.	SDP	LKP	SKL KD	SMP PS	Vihr.	sit.	Muut
1976	18	11	9	9	3	1	--				80,4%
1980	16	12	10	9	1	1	2			--	78,6%
1984	15	13	10	8		1	3	1			71,3%
1988	14	15	9	8	--	1	2	2			65,9%
1992	14	13	7	10	--	1	2	3		1a	66,0%
1996	14	17	8	8	--	--	--	3		1b	56,6%
2000	11	19	7	7		1	--	3	3c	--	49,5%
2004	11	18	8	9		1	--	2	2c	--	50,9%
2008	10	17	8	6		1	4	2	3		52,7%
a Kajaanin asukasliiton yhteislista b Kajaani nyt c Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat
Lähteet: Tilastokeskus,[7] Oikeusministeriö[8]

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Kajaanissa on monipuolinen urheilutarjonta. Vimpelinlaakson ulkoilu- ja urheilukeskuksessa on monitoimikenttä muun muassa yleisurheilulle ja jalkapallolle, Kajaanin jäähalli ja tennishalli.^[9] Kajaanin liikuntapuistossa on hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille ja uusi ajanmukainen jalkapallokenttä keinonurmella varustettuna, vieressä on myös uimahalli. Sisälajien harrastajille yksi vaihtoehto on Kajaanihalli.^[10] Omat paikkansa on myös keilaajille^[11] ja golfaajille.^[12] Jalka- ja pesäpalloilijoilla sekä golfaajilla on mahdollisuus talviharjoitteluun Kajaanin pallohallissa.^[13]

Jääkiekossa Kajaania edustaa Kajaanin Hokki, joka voitti Mestiksen vuonna 2007. Pesäpallon lippulaiva Kajaanissa on Kajaanin Pallokerho.^[14] Naisten jalkapallon nykytilaa kuvastaa Kajaanissa 2007 vuoden lopussa perustettu [FC Wimma][1], joka pelaa naisten ykkössarjaa vuonna 2009. Jalkapallossa Kajaanin miesten mainetta ylläpitävät tasapuolisesti AC Kajaani,^[15] FC Tarmo,^[16] Kajaanin Haka, Kajaanin Palloilijat sekä uusimpana tulokkaana Spartak.

Salibandyssa Kajaania edustaa Papas, joka pelaa tällä hetkellä salibandya 1. divarissa. He pelaavat Kajaanin Hallissa. [2]

[muokkaa] Muita tapahtumia

Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma. Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa, vetovastuu vaihtuu kainuulaisten urheiluseurojen välillä vuosittain. Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Kajaaninjoen kulttuurimaisema
  • Kajaanin linnan rauniot (1604)
  • lussitupa 1880 ja tervakanava 1846
  • Kajaaninjoen voimalaitokset (Koivukosken voimalaitos 1943 ja Ämmäkosken voimalaitos 1917)
  • Karolineburgin kartano 1836
• Kajaanin kirkko Jac. Ahrenberg 1896
• Kajaanin ortodoksinen kirkko Ilmari Ahonen 1959
• Vuolijoen kirkko J. Stenbäck 1906
• Paltaniemen maisema-alue
  • Paltaniemen kuvakirkko 1726
  • uusi ja vanha (vainajien varvikko) hautausmaa
  • Keisarintalli (Aleksanteri II vierailun muisto)
  • Eino Leinon talo Hövelö (rekonstruktio Paltaniemen kirkon lähellä 1978)
  • Paltaniemen museotie
  • vanhojen maalaistalojen kunnostetut pihapiirit (KUMARA, Museovirasto, EU, LUMO)
• Raatihuone C.L. Engelin intendentinkonttori 1831
• Kainuun museo
• Kajaanin rautatieasema Gustaf Nyström 1905
• Seminaarialue (alkuperäiset rakennukset Jac. Ahrenberg 1900–1904, nykyinen päärakennus 1930)
• Eino Pitkäsen funkisarkkitehtuuri (esim. Koskikara, Ipatin talo, Taidemuseo ja Keskuskansakoulu)
• Kainulan kansalaisopisto (arkkitehti Alvar Aalto 1956–1957)
• Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus
• Urho Kekkosen koti 1906 ja koulu 1880-l
• Urho Kekkosen muistomerkki Pekka Kauhanen 1990
• Elias Lönnrotin maja
• Pekka Heikkisen leipomo (Suomen parasta puu-uuni ruisleipää)
• Otanmäen kaivosyhteisö 1950-l
• Otanmäen lintuallas
• Talaskankaan luonnonsuojelualue

[muokkaa] Pinnanmuodot ja maaperä

Kajaanin maisemaa hallitsee lännessä Oulujärvi ja idässä Nuasjärvi. Lisäksi etelässä on muutama pienempi järvi (mm Laakajärvi). Pohjoisen ja idän vaarat (mm. Leihu, Lehtovaara) kuuluvat Kainuun liuskevyöhykkeeseen, jonka kvartsiittihuiput uhmaavat aikaa. Eteläistä osaa halkoo Maanselän-Suomenselän vedenjakaja korkeine huippuineen. Läntinen ja lounainen osa on pääasiassa tasaista suomaata.

Hailuodosta Vuokatin pohjoispuolitse aina Ilomantsiin saakka ulottuu viimeisen jääkauden aikana muodostunut pitkittäismoreeni, jonka merkittävimpiä kohteita Oulun läänissä ovat em. Hailuoto, Rokua, Säräisniemi, Manamansalo, Hiukka ja Tipaksen harjut. Harju mutkittelee pääasiassa Kajaanin pohjoisosissa, muodostaen muun muassa Ärjänsaaren, Koutaniemen ja Paltaniemen viljelysalueet sekä Mustikkamäen ja Matinmäen pohjaveden- ja hiekanottoalueet.

Kvartsiittihuippuja ym. kalliopaljastumia, soita ja harjuja lukuun ottamatta maanpintaa peittää moreeni. Sotkamon jääjärven viimeisen purkausuoman kohdalla Kattilamäessä lähes kaikki hieno maa-aines on huuhtoutunut jättäen jäljelle laajan kivikon.

[muokkaa] Kajaanilaisia merkkihenkilöitä

• Juhani Ahava, Vuorineuvos, Kajaani Oy:n viimeinen toimitusjohtaja
• Aarno von Bell, koulunjohtaja, SDPn kansanedustaja 1983-87 ja 1990-95
• Daniel Cajanus, synt. Paltaniemellä joka silloin kuului Paltamoon
• Jarmo Eskelinen, nyrkkeilijä
• Henrik Flöjt, ampumahiihtäjä
• Anne Huotari, Vasemmistoliiton kansanedustaja 1995–2007
• Urho Kaleva Kekkonen, koulu- ja opiskelukaupunki. Tasavallan presidentti
• Arvo Kemppainen, SKDL:n kansanedustaja 1979-1991
• Hannu Kemppainen, entinen Keskustapuolueen kansanedustaja
• Pentti Kettunen, entinen SMP:n kansanedustaja
• Jorma Korhonen, entinen judoka, EM-kulta 1989
• Annikki Koistinen, Suomen Keskustan entinen kansanedustaja
• Väinö Kotilainen, varatuomari, vuorineuvos ja ministeri
• Sakari Kukko, muusikko (mm. Piirpauke-yhtye)
• Jussi Kukkonen, toimittaja ja kirjailija
• Jouko Launonen, entinen pikaluistelija
• Eino Leino, runoilija
• Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja, lääkäri, botanisti, kielentutkija
• Johannes Messenius, Kajaanin linnan vanki
• Raimo Piirainen, SDP:n kansanedustaja 2009-
• Eino Pitkänen, arkkitehti
• Herman Renfors, yrittäjä ja poliitikko
• Einar Reuter, kirjailija, taidekriitikko ja taidemaalari
• Heikki Savolainen, olympiavoittaja, lääkäri
• Leena Suomu, Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä
• Pekka Suorsa, entinen mäkihyppääjä
• Aila Tartia-Jalonen, entinen pikaluistelija
• Ari Tegelberg, jalkapalloilija
• Ville Tikkanen, liikennöitsijä, SDP:n entinen kansanedustaja
• Sakari Valli, opettaja, pappi, Kokoomuksen kansanedustaja 1983-91

[muokkaa] Tunnettuja Kajaanissa syntyneitä

• Helmi Auvinen, o.s. Roos, opettaja, runoilija, sanoittaja
• Petra Frey, näyttelijä
• Paula Haapakoski, entinen kilpasuunnistaja
• Ari Heikkinen, jalkapalloilija
• Henna Heikkinen, Suomen Idols -ohjelman finalisti
• Janne Heikkinen, suomalainen ammattilentopalloilija
• Olli Huttunen, entinen jalkapalloilija, nyk. valmentaja
• Jouko Karjalainen, hiihtäjä ja olympiamitalisti
• Joonas Kemppainen, Jääkiekkoilija, Suomen nuorten maajoukkue.
• Marko Kemppainen, skeet-ampuja ja olympiamitalisti
• Niina Kurkinen, malli ja näyttelijä
• Jorma Kääriäinen, muusikko
• Lauri Lajunen, Oulun yliopiston rehtori
• Marjo Leinonen, laulaja
• Minna Leinonen, vammaisurheiluampuja ja olympiavoittaja
• Laura Malmivaara, näyttelijä
• Tatu Mannberg, muusikko
• Tittamari Marttinen, kirjailija
• Ilkka Y L Matila, elokuvatuottaja
• Juhani Meriläinen, Joensuun kaupunginjohtaja
• Nanna Mikkonen, Suomen Idols -ohjelman tuomari
• Robert Montgomery, siviililainopin ja roomalaisen oikeuden professori
• Anssi Paasi, suomalainen maantieteilijä
• Perttu Sirviö, Suomen Big Brotherin 1. tuotantokauden (2005) voittaja
• Timo Surkka, kirjailija
• Pentti H. Tikkanen, kirjailija, majuri
• Tuija Vuolle, näyttelijä

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Donin Rostov, Venäjä
• Sekehe, Venäjä
• Marquette, Yhdysvallat
• Nyíregyháza, Unkari
• Schwalm-Eder-piiri, Saksa (artikkeli saksaksi)
• Östersund, Ruotsi
• Jiujiang, Kiinan kansantasavalta (artikkeli englanniksi)

[muokkaa] Yritykset ja liike-elämä

Kajaanilaisia yrityksiä ovat esimerkiksi:

• Antti Arola Oy
• Imagon Oy (entinen Kymppineon)
• Kainuun Energia Oy
• Kainuun Etu Oy
• Kainuun Voima Oy
• Kajaani Oy (myöh. UPM-Kymmene Oyj Kajaani), sellutehdas lopetti toimintansa 1982, paperitehdas 2008, saha jatkaa toimintaansa toistaiseksi
• Pohjan Sellu Oy
• Rockseri Oy
• RTG-Yhtiöt
• Sunit Oy
• Suomi-Soffa (entinen Pohjois-Suomen kaluste)
• Suomen RH-yhtiö
• Kainuun Osuusmeijeri, Kajaanin meijeri

[muokkaa] Liikenneyhteydet

• 5E 63 Valtatie 5 (Heinola–Kuopio–Kajaani–Kuusamo–Sodankylä)
• 6 Valtatie 6 (Helsinki–Kouvola–Imatra–Joensuu–Nurmes–Kajaani)
• 22 Valtatie 22 (Kajaani–Oulu)
• 28 Valtatie 28 (Kokkola–Kärsämäki–Kajaani)
• 76 Kantatie 76 (Kajaani–Kuhmo)
• 78 Kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi)
• 89 Kantatie 89 (Kontiomäki–Vartius–Kostamus)

• Rautatieyhteys Iisalmeen (1904) ja Kontiomäelle.

• Lentokentän rakennustyöt Paltaniemellä alkoivat 1939, kenttä avattiin 1956, ensimmäinen terminaali 1959

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Panu Pulma ja Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia:Kajaani 1906-1976. Kajaanin kaupunki, 1994. ISBN 951-800-201-0.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kajaanin kaupungin kotisivut
• Kajaanin Runoviikon kotisivut
• Kajaani Tanssii –tapahtuman kotisivut
• Kajaanin kartta
• Kajaani 1902