Raahe

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Raahe
Brahestad
vaakuna sijainti
www.raahe.fi
Sijainti 64°41′05″N, 24°28′45″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Perustettu 1649
Kuntaliitokset Saloinen (1973)
Pattijoki (2003)
Pinta-ala 1 399,28 km2
62. suurin 1.1.2008 [1]
– maa 527,68 km2
– sisävesi 8,22 km2
– meri 863,38 km2
Väkiluku 22 526
44. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys 42,69 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero 19,75 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja Kari Karjalainen
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2004 - 2008[4]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
17
11
7
5
3

Raahe (ruots. Brahestad) on Suomen luoteisrannikolla Perämeren rannikolla sijaitseva kaupunki. Raahe sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, Oulun läänissä. Kaupungissa asuu 22 526 ihmistä[2]. Raahe on Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki Oulun jälkeen ja Oulun läänin kolmanneksi suurin kaupunki Oulun ja Kajaanin jälkeen. Alun perin kaupunki perustettiin kaksikielisenä, mutta nykyisin se on virallisesti yksikielinen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Raahen kaupungin perustaja, Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe.
Raahen kaupungin perustaja, Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe.

Raahen kaupungin perusti Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe 5. joulukuuta 1649. Kaupunki nimettiin ensin Saloksi, mutta Pietari Brahe nimesi kaupungin itsensä mukaan Brahestadiksi sen jälkeen, kun hänen valtapiiriinsä siirtyi myös Salon pitäjä vuonna 1652. Myöhemmin nimi muuttui kansan suussa nykyiseen muotoonsa Raahe.[5]

1700-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä käyty suuri Pohjan sota sekä isoviha hävittivät kaupungin lähes kokonaan. Vuonna 1705 kaupungissa oli ollut asukkaita 641, kun rauhan solmimisen jälkeen raahelaisia oli enää 134. Suurin osa kaupungin porvaristosta oli paennut sotaa Ruotsiin. Kaupunki elpyi vähitellen ja kaupankäynti aloitettiin uudelleen, vaikka naapurikaupungit Oulu ja Kokkola vaativat Raahea lakkautettavaksi. Vuonna 1791 Raahe sai tapulikaupunkioikeudet.[5]

1800-luvulla kaupungin talouselämä lähti nousuun, kun merenkulku alkoi Suomessa elpyä. Nousua hidasti kuitenkin ensimmäiseksi 6. lokakuuta 1810[6] sattunut suuri tulipalo, joka tuhosi kolmasosan kaikista kaupungin rakennuksista. Palon jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä kaupunki sai uuden torin, Isotorin (nykyinen Pekkatori), jossa sijaitsee nykyisin myös Pietari Brahen patsas. Seuraavaksi Raahea koetteli vuosina 1854–1856 käyty Krimin sota. Englantilaiset nousivat maihin Raahessa toukokuun lopussa 1854 ja polttivat laivaveistämöt sekä tervahovin ja pikipolttimon. Jäljelle jäi kaupungin 32 laivasta ainoastaan kuusi.[5]

Hyökkäyksestä huolimatta 1800-luvun loppupuoli oli kaupungille kukoistuksen aikaa. Raahessa oli vuosisadan lopulla suuri kauppalaivasto, johon kuului parhaimmillaan 58 kaupungin omaa purjealusta. Vuosina 1867–1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki ja suurin osa sen asukkaista sai elantonsa merenkulusta. Muita tärkeitä elinkeinoja tuolloin olivat tervan, puutavaran ja voin vienti.[5]

1900-luvulla höyrylaivojen yleistyessä kaupankäynti Raahesssa lamaantui ja kaupunki vaipui hiljaiseloon. Viimeiset raahelaiset purjelaivat, Merilokki, Lännetär ja Tiira, rakennettiin vuosina 1919–1920. Vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus sekä satama. Ajalta on säilynyt sanonta, jonka mukaan Raahen kaduilla kulkivat tuolloin ainoastaan lehmät ja semiskat. Raahe tuli toisaalta tällöin tunnetuksi koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta. [5]

Sodan jälkeen raahelaisia lähti muiden suomalaisten tapaan suurin joukoin Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Uuteen nousuun Raahe lähti Rautaruukin terästehtaan perustamisen myötä 1960-luvulla. Saloisten kunta liitettiin Raaheen vuonna 1973, ja uusi Raahe syntyi Raahen kaupungin ja Pattijoen kunnan yhdistymisen myötä vuonna 2003. [5]

[muokkaa] Maantiede

Raahen kokonaispinta-ala on 1 399,28 km2, josta 8,22 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 42,69 asukasta/km2. Kaupungin edustalla sijaitseva suuri saaristo on biodiversiteetiltään rikas. Erityispiirteen Raahen alueen luonnolle antaa maankohoaminen, joka kohottaa merestä uutta maata. [7]

[muokkaa] Ympäristö

Raahen edustalla sijaitsee suuri määrä saaria. Näitä ovat Akkunalauta, Iso-Kraaseli, Kalla, Kello, Konikari, Koninpää, Kumpele, Louekari, Maapauha, Pikku-Kraaseli, Preiskari, Puluvärkki, Rääpäkkä, Rääpäkänriutta, Smitinriutta, Smitti, Tasku, Ulkopauha, Ämmä, Äijä. Suuri osa saaristoa kuuluu Natura-2000 verkostoon. Natura-2000 verkostoon kuuluvat Raahessa myös Pattijoen ja Olkijoen suistojen välinen lintuvesialue sekä kaukana sisämaassa erämaatyyppinen Pitkäisnevan alue, jossa erikoisuutena on kirkasvetinen Pitkäislähde.[7]

Luonnonsuojelulain tehtävistä valtaosa kuuluu Raahessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimivaltaan.[7]

[muokkaa] Ilmasto

Raahen ilmasto on merellinen ja leuto. Merkittävimmät päästöt Raahessa aiheuttaa Rautaruukki Steelin terästehdas sekä kuten usein muissakin kaupungeissa liikenne, energiantuotanto ja kauempaa ilman kautta tuleva kaukokulkeuma.[8]

[muokkaa] Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri

Raahen kirkko ja Pietari Brahen patsas Pekkatorilla.
Raahen kirkko ja Pietari Brahen patsas Pekkatorilla.

Kaupungin asemakaavan on piirtänyt maanmittari Claes Claesson 1600-luvulla. Asemakaava noudatti alun perin suurvalta-ajan ihanteita ja oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on nähtävillä hyvin säilyneessa Vanhan Raahen kaupunginosassa, jonka alue on suojeltua puukaupunkimiljöötä.[5] Keskustan vanhat rakennukset ovat suurelta osin puisia, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten Raahen Yhdyspankin entistä toimitaloa ja Raahen keskuskoulua. [9]

Raahen kirkko on Raahen symboli ja olennainen osa kaupungin ilmettä. Kirkko rakennettiin vuosina 1909–1912, kun entisen puusta rakennettu kirkko oli palanut vuonna 1908. Kirkko edustaa kansallisromantiikkaa. Torni kohoaa 52 metriin ja kirkon sisään mahtuu tuhat henkeä. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna 1972 ja katto uusittiin vuonna 1996.[10]

Toinen kaupungissa hyvin näkyvä rakennus on Raahen tornitalo. 44 metriä korkea tornitalo on rakennettu vuonna 1958 Vesitorniksi, missä käytössä se on edelleen. Lisäksi tornissa on 11 asuinkerrosta. Asuntojen yläpuolella on vesisäiliö, jonka päällä on ravintola ja näköalaterassi sekä kahvila. Rakennuksessa on näköalahissi ja ylimmistä kerroksista avautuu näkymä pitkälle Raahen saaristoon. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1994. [11]

[muokkaa] Kylät ja kaupunginosat

Osaa Raahen kaupunginosista pidetään Raahessa kylinä. Palonkylän ja Saloisten kaupunginosioa ei pidetä Raahessa kylinä kaavoituksellisissa asioissa, mutta kummassakin kaupunginosassa toimii kyläyhdistys. Pattijoki ei ole kaavoituksellisesti kylä eikä siellä ole toimivaa kyläyhdistystä. [12] Raahen kaupunginosia ovat:

[muokkaa] Talous

Raahe sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1791.[5] Vuonna 2007 kaupungin veroprosentti oli 19,75 %.[13] Nykyisin Raahen seutukunta tunnetaan erityisesti teräksen teon, raskaan metallin, merenkulun, konepajojen, tietotekniikka-alojen ja koulutuksen sekä maaseutuelinkeinojen alueena. Raahessa sijaitsee Rautaruukki-yhtiön terästehdas, joka vielä 1980-luvulla tunnettiin pohjoismaiden suurimpana yhtenäisenä tehdaskokonaisuutena. Terästehtaan tuotteita ovat erilaiset teräslevyt, kelat ja rainat sekä konepajateollisuuden puolivalmisteet. Noin 35 000 asukkaan seutukunnan muodostavat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnat.

Raahe on vanhastaan merikaupunki. Purjelaivakaudella, 1800-luvun puolivälin jälkeen, raahelaisilla laivanvarustajilla oli Suomen suurin purjelaivasto, joka käsitti parhaimmillaan lähes 60 alusta. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[14]

Raahe on kasvanut metallitalouden myötä siirtolaisuuden nuivettamasta kaupungista Oulun läänin kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Oulun ja Kajaanin jälkeen. Oulun tapaan kaupunki pyrkii nykyisin kehittämään tietotekniikkaosaamista yhteistyössä metallialojen (Steelpolis) ja ICT-alojen (Softpolis) -verkostoon sekä ProMetal -osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien yritysten voimin. [15]

Vuonna 2007 Raahen työpaikkaomavaraisuus oli 114,4 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on noin yksi prosentti, teollisuuden 43 prosenttia, rakennustoiminnan kuusi prosenttia ja kaupan ja muiden palvelujen sekä yhteiskunnallisten palvelujen osuus 50 prosenttia. [16]

[muokkaa] Väestö

Raahen väkiluku oli vuonna 2005 22 408 ihmistä. Asukasluvultaan Raahe on Suomen 44. suurin kaupunki. Asukastiheys on kaupungissa 42,4 asukasta per neliökilometri. Asukasluku ei kasvanut lainkaan vuoden 2007 aikana. Raahen seutukunnassa on asukkaita 35 032.[17] Ruotsinkielisiä asukkaita Raahessa oli vuonna 2007 ainoastaan 27 ja kaupunki onkin virallisesti yksikielinen. Väkiluvun on ennustettu laskevan pikkuhiljaa, ennusteiden mukaan väkiluku on vuonna 2030 20 318 henkeä.

Kaupungin asukkaista alle kuusivuotiaita on 8,7 %, 7-14-vuotiaita 10,3 %, 15-64-vuotiaita 68,6 %, 65-74-vuotiaita 7,2 %, 75-84-vuotiaita 4,0 % ja yli 85-vuotiaita 1,1 %.[18]

[muokkaa] Hallinto ja politiikka

Raahen kaupunginjohtajana toimii Kari Karjalainen ja apulaiskaupunginjohtajana Ilmo Arvela.[19] Raahen kaupunginvaltuusto koostuu 43 jäsenestä ja kaupunginhallitus 11 jäsenestä.[20] Valtuuston suurin puolue kaudella 2005−2008 on Keskusta 16 edustajallaan. Lisäksi valtuustossa ovat Vasemmistoliitto (11), SDP (7), Kokoomus (6) ja Kristillisdemokraatit (3). Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on Antero Aulakoski (kesk.).

[muokkaa] Koulutus

Raahe on tunnettu koulukaupunkina opettajaseminaarin, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun sekä Lybeckerin käsityökoulun ansiosta jo yli sadan vuoden ajan. [5] Vuonna 2005 Raahessa toimi 15 peruskoulua, joissa opiskeli yhteensä 2 611 lasta ja nuorta, sekä kaksi erityiskoulua joissa opiskeli 65 oppilasta.

Muut Raahen oppilaitokset oppilasmäärinen ovat alla olevassa taulukossa[21]:

Oppilaitos Opiskelijamäärä
Raahen lukio 462
Raahen ammattioppilaitos 569
Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 229
Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 416
Oulun seudun ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja liiketalouden yksikkö 802
Raahe-opisto 6154
Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto 1046
Musiikkiopisto 352
Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 403
Ferrea Rautaruukin Teollisuusoppilaitos 70

Raahe-opisto on Raahen kaupungin omistama yleissivistävää opetusta järjestävä oppilaitos jonka toiminta-alueena on Raahen kaupunki, Pyhäjoen kunta ja Vihannin kunta. Kolmen päätoimisen opettajan ja rehtorin lisäksi opistolla toimii noin 114 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa.[22] Oulun ammattikorkeakoulun Raahen yksikkö kouluttaa insinöörejä ja tradenomeja. Lisäksi korkeakoulu järjestää erikoistumisopintoja ja täydennyskoulutusta. Insinööriopiskelijoita on runsaat 600 ja tradenomiopiskelijoita vajaat 300. Yhdessä Oulun tekniikan yksikön kanssa raahen yksikkö on Suomen suurin insinöörejä kouluttava ammattikorkeakoulu. [23]

[muokkaa] Liikenne

Raahen rautatieasema.
Raahen rautatieasema.

Raahe on ollut perustamisestaan saakka merkittävä satamakaupunki. Nykyisin Raahen satama on Suomen kuudenneksi vilkkain satama ja siellä käy vuosittain noin 700 laivaa. Sataman kautta kuljetetaan erilaisia raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia.[24]

Raahen seudun kunnat Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti hoitavat yhteisesti koko seudun joukkoliikenteen. Joukkoliikenne suunnittelussa on otettu huomioon seudun asuinalueiden nuorten ja vanhusten määrä, sekä alueen oppilaitosten ja julkisen puolen rakennusten sijaintipaikat. Paikallisliikennettä ajetaan Raahessa ja seutuliikennettä muissa ympäröivissä kunnissa. Talvisin Raahen seudulla ajetaan noin 110 bussivuoroa ja kesäisin 85. Talvisin lääninhallituksen ostoliikenteen osuus runkoliikenteestä on noin 36 prosenttia ja kesällä noin 53 prosenttia. Joukkoliikenteen käyttämistä varten on mahdollisuus ostaa ladattava kortti.[25]

Raahen rautatieasema poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 1980-luvulla ja lipunmyynti lopetettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin aseman kautta kulkee ainoastaan tavaraliikennettä. Raahen ratapihalla on kolme junaliikenteen käytössä olevaa raidetta ja viisi kuormaus- ja purkausraidetta. [26]

[muokkaa] Kulttuuri

Raahen museo on myös valtakunnallisesti merkittävä kaupungin museo.
Raahen museo on myös valtakunnallisesti merkittävä kaupungin museo.

Raahen kaupungin kulttuuritoimi pyrkii järjestämään monipuolista kulttuuritarjontaa ja tukee rahallisesti kaupungissa toimivia yhdistyksiä, jotka järjestävät omaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimi ylläpitää Galleria sekä vastaa yhdessä Raahe-opiston kanssa lasten taiteen perusopetuksen järjestämisestä kuvataiteen ja käsityön osalta. Lisäksi se antaa tietoa Raahen kulttuuritilaisuuksista sekä jakaa esitteitä tapahtumista, vuokraa kokoustiloja sekä lainaa penkkejä ja tanssilavaa.[27]

Raahen museo on vuonna 1862 Carl Robert Ehrströmin perustama meriaiheinen museo, joka sijaitsee Raahen keskustan tuntumassa Pikkulahden rannalla. Se on myös suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Museo siirtyi 1900-luvun alussa toimimaan nykyiselle paikalleen Raahen tulli- ja pakkahuoneen rakennukseen, joka on valmistunut 1848. Museon esineistön pohjan muodostavat lahjoitukset 1800-luvulta. Esineet liittyvät suurelta osin Raahen kukoistuskauteen purjelaivojen aikakaudella ja ne ovat enimmäkseen kaukomailta alusten miehistöjen tuomia matkamuistoja ja tarve-esineitä. Tunnetuin ja arvokkain museon esineistä on ”Wanha herra”, maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, joka on valmistettu vasikannahasta.[28]

Tapahtumia Raahessa ovat muun muassa Raahen musiikkiviikot, Pekanpäivät, Taiteiden yö, Lasten kulttuuriviikko ja Annanpäivät sekä Sulatto nuortentapahtuma kesäisin. [29]

[muokkaa] Urheilu

Parhaiten Raahe tunnetaan nykyään pesäpallokaupunkina. Pattijoen liityttä Raaheen myös sen urheiluseurat liittyivät kaupunkiin. Niinpä Raahessa toimii pesäpalloseura Pattijoen Urheilijat, jonka edustusjoukkue pelaa miesten Superpesistä. Kaudella 2006 joukkue nappasi SM-hopeaa. Raahen jääkiekkoseura Raahe-Kiekko pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Suomi-sarjassa. Siellä se on pelannut kaikkiaan yhdeksän kautta.[30] Raahen urheilupaikat keskittyvät Koivuluodon urheilupuistoon, jossa jäähalliin mahtuu 1500 katsojaa ja urheilukentälle 2500 katsojaa.[31]

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Raahen ystävyyskaupunkeja ovat[32]:

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
  2. ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.5.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.5.2008.
  3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
  4. ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 19. huhtikuuta 2008.
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 5,8 Raahen kaupunki: Raahen historiasta Viitattu 2.4.2008.
  6. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Ookko kuullu Viitattu 2.4.2008.
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 Raahen kaupunki: Luonnonsuojelu Viitattu 2.4.2008.
  8. ↑ Raahen kaupunki: Ilman laatu Viitattu 2.4.2008.
  9. ↑ Raahe info: Kirkkokatu 20 Viitattu 2.4.2008.
  10. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Raahen kirkko Viitattu 2.4.2008.
  11. ↑ Raahen matkailuoppaat ry: Tornitalo työllisti Viitattu 2.4.2008.
  12. ↑ Raahen kaupunki: Raahen kylät ja asuinalueet Viitattu 2.4.2008.
  13. ↑ Raahen kaupunki: Vuoden 2007 talousarvion tunnuslukuja Viitattu 2.4.2008.
  14. ↑ Raahen satama: Yleistietoa Viitattu 2.4.2008.
  15. ↑ Raahen kaupunki: Raahe tunnetaan oppilaitoksista, merestä ja metallista Viitattu 2.4.2008.
  16. ↑ Raahen kaupunki: Raahesta Viitattu 2.4.2008.
  17. ↑ Raahen kaupunki: Tietoa Raahesta Viitattu 2.4.2008.
  18. ↑ Kunnat.net: Kuntakortti Viitattu 2.4.2008.
  19. ↑ Raahen kaupunki: Virkamiesjohto Viitattu 2.4.2008.
  20. ↑ Raahen kaupunki: Raahen organisaatiokaavio Viitattu 2.4.2008.
  21. ↑ Raahen kaupunki: Raahen oppilaitokset ja koulut 2005 Viitattu 3.4.2008.
  22. ↑ Raahen kaupunki: Raahe opisto Viitattu 3.4.2008.
  23. ↑ Raahen kaupunki: Ammattikorkeakoulutus Viitattu 3.4.2008.
  24. ↑ Raahen satama: Yleistietoa Viitattu 2.4.2008.
  25. ↑ Raahen kaupunki: Joukkoliikennesuunnitelma Viitattu 3.4.2008.
  26. ↑ Raahen kaupunki: Liikenne Viitattu 3.4.2008.
  27. ↑ Raahen kaupunki: Raahen kulttuuri Viitattu 3.4.2008.
  28. ↑ Raahen museo: Yleistietoa Viitattu 3.4.2008.
  29. ↑ Raahen kaupunki: Tapahtumia Viitattu 3.4.2008.
  30. ↑ Jääkiekkokirja 2007-2008
  31. ↑ Koivuluodon urheilupuisto: Yleistietoa Viitattu 3.4.2008.
  32. ↑ Raahen ystävyyskaupungit Viitattu 3.4.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raahe.


Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kestilä - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Piippola - Pudasjärvi - Pulkkila - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Rantsila - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylivieska
Entiset kunnat
Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes
Oulun läänin kunnat
Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Hyrynsalmi - Ii - Kajaani - Kalajoki - Kempele - Kestilä - Kiiminki - Kuhmo - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Paltamo - Piippola - Pudasjärvi - Pulkkila - Puolanka - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Rantsila - Reisjärvi - Ristijärvi - Sievi - Siikajoki - Sotkamo - Suomussalmi - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vaala - Vihanti - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylivieska
Entiset kunnat
Kajaanin mlk - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Vuolijoki
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Raahe
Henkilökohtaiset työkalut