Pyhäjoki

Pyhäjoki
vaakuna	sijainti
www.pyhajoki.fi
Sijainti	64°27′50″N, 024°15′30″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Raahen seutukunta
Perustettu	1865
Pinta-ala ilman merialueita	549,05 km² 182:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	1 365,31 km² 79:nneksi suurin 2012
– maa	542,33 km²
– sisävesi	6,72 km²
– meri	816,26 km²
Väkiluku	3 350 238:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	6,18 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,3 %
– 15–64-v.	61,7 %
– yli 64-v.	20,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,6 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	0,9 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Matti Soronen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • muut  • Vas.  • ITSP  • Kok.	13 4 2 1 1

Tekevän mylly Pyhäjoella

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 350 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,31 km², josta 6,72 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,18 asukasta/km². Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Raahe ja Vihanti.

Pyhäjoella sijaitsee Annalan kotiseutumuseo, ja vuosittain kunnassa järjestetään 134 kilometrin mittainen Pyhäjoki-melonta. Kunnassa toimii yrittäjyyslukio. Joulukuussa 2005 kunnassa järjestettiin ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut. Joulukuussa 2006 ja 2007 Pyhäjoella järjestettiin joulukuusenhaun MM-kilpailut. Pyhäjoen jääkiekkojoukkueen nimi on Pyhäjoen jokikiekko (PJK). Kunnassa ilmestyy joka viikko jaettava ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset.

Fennovoima suunnittelee Suomen kuudennen ydinreaktorin rakentamista Pyhäjoelle, Hanhikiven alueelle. Enintään 1 800 megawatin voimala tuottaa sähköä aikaisintaan vuonna 2020.

Historia

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Rajaniemessä on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.

Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1573. Siihen kuukuivat aluksi myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1586. Sen korvasi C.L. Engelin suunnittelema, vuonna 1844 valmistunut ristikirkko, joka paloi salaman sytyttämänä 1974. Uusi kirkko rakennettiin 1976–1977.

1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. 1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy puuhioma.

Luonto

Pyhäjoki on Pohjanlahden rannikkopitäjä, joka on vähitellen noussut merestä. Kunnan maisemakuva on tasainen.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat kvartsi- granodioriitti. Kunnan keski- eteläosissa on graniittia ja kiilleliusketta ja pohjoisosassa myös amfiboliittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. Savea ja hiesua on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja hiekkakankaita. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon maisemia. Rannikon edustalla on joitakin pieniä saaria ja luotoja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että itäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.

Kunnan päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Muita suurempia jokia ovat Limingoja ja Yppärinjoki. Järviä on muutama mm. Polusjärvi, ja nekin ovat alaltaan pieniä. Suot peittävät kaksi kolmasosaa kunnan pinta-alasta. Suurimpia soita ovat Liminkaneva, Sydänneva ja Karhunneva.

Kyliä

Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri.

Urheiluseuroja

Pyhäjoen Pauhu, Pyhäjoen Wirta, Yppärin Urheilijat, Pyhäjoen Joki-Kiekko

Nähtävyyksiä

• Annalan kotiseutumuseo (Kirkonkylä)
• Etelänkylän isosilta (Etelänkylä)
• Hanhikivi (Parhalahti)
• Tekevän mylly (Yppäri)
• Patsaat:
  • Liekkipatsas (Yppäri)
  • Pauhalla-patsas (Kirkonkylä)

Tunnettuja pyhäjokisia

• Anneli Sauli, näyttelijä
• Karoliina Kudjoi, näyttelijä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjoki Wikimedia Commonsissa
• Pyhäjoen kunnan kotisivut
• Pyhäjoen yrittäjyyslukio
• Pyhäjoen Kuulumiset
• Pyhäjoen joki-kiekon kotisivut
• Pro Hanhikivi yhdistyksen kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki