Pyhäjoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Pyhäjoen kuntaa. Muista merkityksistä katso Pyhäjoki (täsmennyssivu).
Pyhäjoki
Pyhäjoki.vaakuna.svg Pyhäjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pyhajoki.fi
Sijainti 64°27′50″N, 024°15′30″EKoordinaatit: 64°27′50″N, 024°15′30″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Raahen seutukunta
Perustettu 1865
Pinta-ala ilman merialueita 549,05 km²
178:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 1 365,31 km²
80:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 542,33 km²
– sisävesi 6,72 km²
– meri 816,26 km²
Väkiluku 3 302
225:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 6,09 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 59,2 %
– yli 64-v. 22,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,25 %
188:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Matti Soronen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • muut
 • Vas.
 • ITSP
 • Kok.

13
4
2
1
1
Tekevän mylly Pyhäjoella

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kuntien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 3 302 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 365,31 km2, josta 6,72 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,09 asukasta/km2. Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.

Kunnassa toimii yrittäjyyslukio. Kunnassa ilmestyy joka viikko jaettava ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset.

Fennovoima suunnittelee Suomen kuudennen ydinreaktorin rakentamista Pyhäjoelle, Hanhikiven alueelle. Enintään 1 800 megawatin[6] voimala tuottaa sähköä aikaisintaan vuonna 2020.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.[8]

Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1573. Siihen kuuluivat aluksi myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1586. Sen korvasi C.L. Engelin suunnittelema, vuonna 1844 valmistunut ristikirkko, joka paloi salaman sytyttämänä 1974. Uusi kirkko rakennettiin 19761977.[8]

1600-luvun puolivälissä oli Pyhäjoen kylässä jo 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 16951697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodan aikana 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. 1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pyhäjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 591
1985
  
3 694
1990
  
3 765
1995
  
3 875
2000
  
3 617
2005
  
3 478
2010
  
3 393
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoki on Pohjanlahden rannikkopitäjä, joka on vähitellen noussut merestä. Kunnan maisemakuva on tasainen.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat kvartsi- granodioriitti. Kunnan keski- eteläosissa on graniittia ja kiilleliusketta ja pohjoisosassa myös amfiboliittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. Savea ja hiesua on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja hiekkakankaita. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon maisemia. Rannikon edustalla on joitakin pieniä saaria ja luotoja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että itäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.[8]

Kunnan päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Muita suurempia jokia ovat Limingoja ja Yppärinjoki. Järviä on muutama mm. Polusjärvi, ja nekin ovat alaltaan pieniä. Suot peittävät kaksi kolmasosaa kunnan pinta-alasta. Suurimpia soita ovat Liminkaneva, Sydänneva ja Karhunneva.[8]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittain kunnassa järjestetään 134 kilometrin mittainen Pyhäjoki-melonta. Joulukuussa 2005 kunnassa järjestettiin ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut. Joulukuussa 2006 ja 2007 järjestettiin joulukuusenhaun MM-kilpailut. Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat järjestetään Yppärin kylässä kesäkuussa 2014.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhäjoen Pauhu, Pyhäjoen Wirta, Yppärin Urheilijat, Pyhäjoen Joki-Kiekko

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja pyhäjokisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 28.3.2009.
  6. Pitkänen, Markku: Suomen kuudennen ydinreaktorin rakentaa joko Areva tai Toshiba YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  7. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  8. a b c d e Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]