Haapavesi
Tätä sivua ei ole |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.haapavesi.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Haapaveden-Siikalatvan seutukunta |
| Perustettu | 1866 |
| – kaupungiksi | 1996 |
| Kokonaispinta-ala | 1 086,15 km² 103:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 1 049,74 km² |
| – sisävesi | 36,41 km² |
| Väkiluku | 7 395 143:nneksi suurin 30.11.2011 [2] |
| – väestötiheys | 7,04 as/km² (30.11.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 20,7 % |
| – 15–64-v. | 62,0 % |
| – yli 64-v. | 17,2 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 99,0 % |
| – muut | 0,9 % |
| Kunnallisvero | 20,75 % 39:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jouko Luukkonen |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • Vas. • Per. • Kok. • muut |
17 4 2 2 2 |
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi[7]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 395 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 086,15 km2, josta 36,41 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 7,04 asukasta/km2. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Siikalatva, Vihanti ja Ylivieska.
Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, joka tunnetaan erityisesti valmistamastaan Oltermanni-juustosta.[8] Haapaveden Eskolanniemessä sijaitsee myös maailman toistaiseksi suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti.
Haapaveden väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1994 8 366 asukasta, minkä jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut melkein 1000 asukkaalla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta..[9]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[9]
Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[9]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[9]
[muokkaa] Luonto
Haapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvarstigarnodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.[9]
Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevina maaston on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä. Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla parhaimmillaan n. 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.[9]
Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut, Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta n. 30%. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.[9]
[muokkaa] Hallinto
Kunnallisvaaleissa 2008 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:
| puolue | valtuutetut | äänet | |
| lukumäärä | lukumäärä | osuus | |
| Keskusta | 17 | 1 974 | 55,3 % |
| Vasemmistoliitto | 4 | 462 | 13,0 % |
| Perussuomalaiset | 2 | 335 | 9,4 % |
| Kokoomus | 2 | 283 | 7,9 % |
| Vapaat Vaikuttajat Yhteislista | 2 | 244 | 6,8 % |
| SDP | 0 | 115 | 3,2 % |
| Vihreät | 0 | 100 | 2,8 % |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 54 | 1,5 % |
| Yhteensä | 27 | 3567 | 100 % |
| Lähde: Yle.fi | Vaalien 2008 tulospalvelu - Oulu - Haapavesi[10] | |||
[muokkaa] Koulutus
Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Haapaveden kansalaisopisto, Haapaveden opisto ja Haapaveden lukio.
[muokkaa] Kylät
Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Rytkynkylä, Salmenniemi, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Vattukylä.
[muokkaa] Suurimmat työnantajat
Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat Oy Darekon Ltd, Hasa, Agronic Oy, Siparila Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio.
[muokkaa] Haapaveden teknologiakylä
Haapaveden Teknologiakylä Oy on vuonna 1989 perustettu elinkeinojen kehittämisyhtiö. Se on yhteisö, jonka tehtävänä on tukea ja helpottaa yrittämisen arkea tuottamalla ja ylläpitämällä erilaisia toimitilaratkaisuja ja –teknologioita sekä tarjoamalla monipuolisia asiantuntijapalveluja. Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee 25 yritystä ja 7 Haapaveden kaupungin yksikköä, joissa työskentelee noin 100 henkilöä.
Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella vaikuttava yrityshautomo Verso, joka palvelee yritystoimintaa suunnittelevien henkilöiden ja tuoreiden yritysten lisäksi alueen yrittäjiä elinkeinoasioissa.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
[muokkaa] Etäisyyksiä
Helsinkiin 516 kilometriä
Jyväskylään 246 kilometriä
Ouluun 121 kilometriä
Tampereelle 389 kilometriä
Turkuun 533 kilometriä
Oulaisiin 35 kilometriä
Ylivieskaan 45 kilometriä
Nivalaan 33 kilometriä
Oulunsaloon 120 kilometriä
Kokkolaan 140 kilometriä
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu Yleisradio Oy. Viitattu 26.1.2009.
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
- ↑ Valio Haapavesi valmistaa suomalaisten suosikkijuuston Maito ja Me-lehti. 7/2005. Viitattu 21.1.2010.
- ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu Yleisradio Oy. Viitattu 26.1.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Haapaveden kaupungin kotisivut
- Haapavesi Folk -kansanmusiikkifestivaalit
- Haapaveden Teknologiakylä
- Haapaveden opiston kotisivut
- Haapavesi-lehden kotisivut
| Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska |
| Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki |
