Haapavesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Haapavesi
Haapavesi.vaakuna.svg Haapavesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.haapavesi.fi
Sijainti 64°08′15″N, 025°22′00″EKoordinaatit: 64°08′15″N, 025°22′00″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Perustettu 1866
– kaupungiksi 1996
Kokonaispinta-ala 1 086,11 km²
105:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 049,77 km²
– sisävesi 36,34 km²
Väkiluku 7 235
141:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 6,89 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,5 %
– 15–64-v. 61,4 %
– yli 64-v. 18,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,8 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • muut

18
3
3
1
1
1

Haapavesi (entinen nimiselvennä Haapajärvi[6][7]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Kaupungissa asuu 7 235 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 086,11 km2, josta 36,34 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,89 asukasta/km2. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.

Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, joka tunnetaan erityisesti valmistamastaan Oltermanni-juustosta.[8] Haapaveden Eskolanniemessä sijaitsee myös maailman toistaiseksi suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Youtubessa suosittu nuorisokomediaryhmä Justimusfilms on kotoisin Haapavedeltä.


Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta..[7]

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.[7]

Haapaveden vanha kirkko.

Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.[7]

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.[7]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Haapaveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 351
1985
  
7 782
1990
  
8 190
1995
  
8 349
2000
  
7 983
2005
  
7 680
2010
  
7 418
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus- ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvarstigarnodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.[7]

Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevina maaston on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä. Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla parhaimmillaan n. 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.[7]

Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut, Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta noin 30 prosenttia. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.[7]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2008 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:

puolue valtuutetut äänet
lukumäärä lukumäärä osuus
Keskusta 17 1 974 55,3 %
Vasemmistoliitto 4 462 13,0 %
Perussuomalaiset 2 335 9,4 %
Kokoomus 2 283 7,9 %
Vapaat Vaikuttajat Yhteislista 2 244 6,8 %
SDP 0 115 3,2 %
Vihreät 0 100 2,8 %
Kristillisdemokraatit 0 54 1,5 %
Yhteensä 27 3567 100 %
Lähde: Yle.fi | Vaalien 2008 tulospalvelu – Oulu – Haapavesi[10]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Haapaveden kansalaisopisto, Haapaveden opisto ja Haapaveden lukio.

Ala-asteita Haapavedellä on useita. Melkein joka kyläkunnalla on oma koulu. Haapaveden keskustassa olevia kouluja ovat Mäkirinteen koulu ja Hyttikallion koulu. Molemmissa kyseisissä kouluissa on usea sata oppilasta ja lisäksi henkilökunta ja opettajat. Haapaveden yläaste sijaistee Mäkirinteen koulun lähellä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Ollilanperä, Rytkynkylä, Salmenniemi, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Vattukylä.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanteleen voiman turvevoimalaitos Haapaveden Eskolanniemessä.

Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat BM Haapavesi Oy, Oy Darekon Ltd, Hasa, Agronic Oy, Siparila Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio.

Haapaveden teknologiakylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapaveden Teknologiakylä Oy on vuonna 1989 perustettu elinkeinojen kehittämisyhtiö. Se on yhteisö, jonka tehtävänä on tukea ja helpottaa yrittämisen arkea tuottamalla ja ylläpitämällä erilaisia toimitilaratkaisuja ja -teknologioita sekä tarjoamalla monipuolisia asiantuntijapalveluja. Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee 25 yritystä ja 7 Haapaveden kaupungin yksikköä, joissa työskentelee noin 100 henkilöä.

Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella vaikuttava yrityshautomo Verso, joka palvelee yritystoimintaa suunnittelevien henkilöiden ja tuoreiden yritysten lisäksi alueen yrittäjiä elinkeinoasioissa.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimpiin kaupunkeihin:

Rautatieasemille:

Lentoasemille:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 3.1.2013.
  6. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  7. a b c d e f g h Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Valio Haapavesi valmistaa suomalaisten suosikkijuuston Maito ja Me-lehti. 7/2005. Viitattu 21.1.2010.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu Yleisradio Oy. Viitattu 26.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haapavesi.