Haapavesi

Haapavesi
vaakuna	sijainti
www.haapavesi.fi
Sijainti	64°08′15″N, 25°22′00″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Haapaveden-Siikalatvan seutukunta
Perustettu	1866
– kaupungiksi	1996
Kokonaispinta-ala	1 086,11 km² 105:nneksi suurin 2013
– maa	1 049,77 km²
– sisävesi	36,34 km²
Väkiluku	7 296 141:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	6,95 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	20,7 %
– 15–64-v.	61,8 %
– yli 64-v.	17,4 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,8 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	20,75 % 64:nneksi suurin 2013
Kaupunginjohtaja	Jouko Luukkonen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2013–2016  • Kesk.  • PS  • Vas.  • Kok.  • SDP  • muut	18 3 3 1 1 1

Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä. Kaupungissa asuu 7 296 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 086,11 km², josta 36,34 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,95 asukasta/km². Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska.

Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, joka tunnetaan erityisesti valmistamastaan Oltermanni-juustosta. Haapaveden Eskolanniemessä sijaitsee myös maailman toistaiseksi suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Youtubessa suosittu nuorisokomediaryhmä Justimusfilms on kotoisin Haapavedeltä.

Haapaveden väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1994 8 366 asukasta, minkä jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut melkein 1000 asukkaalla.

Historia

Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta..

Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.

Haapaveden vanha kirkko.

Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui 1984.

Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845-1919), Juho Ritola (1871-1959), Matti Koskenkorva (1880-1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3m) ja kapeampi (leveys n. 7cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle asti.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Haapaveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			7 351
1985			7 782
1990			8 190
1995			8 349
2000			7 983
2005			7 680
2010			7 418
Lähde: Tilastokeskus.

Luonto

Haapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus- ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvarstigarnodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.

Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevina maaston on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä. Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla parhaimmillaan n. 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.

Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut, Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta n. 30%. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.

Hallinto

Kunnallisvaaleissa 2008 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:

puolue	valtuutetut	äänet
	lukumäärä	lukumäärä	osuus
Keskusta	17	1 974	55,3 %
Vasemmistoliitto	4	462	13,0 %
Perussuomalaiset	2	335	9,4 %
Kokoomus	2	283	7,9 %
Vapaat Vaikuttajat Yhteislista	2	244	6,8 %
SDP	0	115	3,2 %
Vihreät	0	100	2,8 %
Kristillisdemokraatit	0	54	1,5 %
Yhteensä	27	3567	100 %
Lähde: Yle.fi | Vaalien 2008 tulospalvelu - Oulu - Haapavesi

Koulutus

Haapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Haapaveden kansalaisopisto, Haapaveden opisto ja Haapaveden lukio.

Ala-asteita Haapavedellä on useita. Melkein joka kyläkunnalla on oma koulu. Haapaveden keskustassa olevia kouluja ovat Mäkirinteen koulu ja Hyttikallion koulu. Molemmissa kyseisissä kouluissa on usea sata oppilasta ja lisäksi henkilökunta ja opettajat. Haapaveden yläaste sijaistee Mäkirinteen koulun lähellä.

Kylät

Ainali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Rytkynkylä, Salmenniemi, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Vattukylä.

Kanteleen voiman turvevoimalaitos Haapaveden Eskolanniemessä.

Suurimmat työnantajat

Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat,BM Haapavesi Oy, Oy Darekon Ltd, Hasa, Agronic Oy, Siparila Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio.

Haapaveden teknologiakylä

Haapaveden Teknologiakylä Oy on vuonna 1989 perustettu elinkeinojen kehittämisyhtiö. Se on yhteisö, jonka tehtävänä on tukea ja helpottaa yrittämisen arkea tuottamalla ja ylläpitämällä erilaisia toimitilaratkaisuja ja –teknologioita sekä tarjoamalla monipuolisia asiantuntijapalveluja. Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee 25 yritystä ja 7 Haapaveden kaupungin yksikköä, joissa työskentelee noin 100 henkilöä.

Haapaveden Teknologiakylässä sijaitsee Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella vaikuttava yrityshautomo Verso, joka palvelee yritystoimintaa suunnittelevien henkilöiden ja tuoreiden yritysten lisäksi alueen yrittäjiä elinkeinoasioissa.

Ystävyyskaupungit

• Belomorsk
• Ridala
• Zatec
• Älvsbyn

Etäisyyksiä

• Helsinkiin 516 kilometriä
• Jyväskylään 246 kilometriä
• Ouluun 121 kilometriä
• Tampereelle 389 kilometriä
• Turkuun 533 kilometriä

rautatieasemille:

• Oulaisiin 35 kilometriä
• Ylivieskaan 45 kilometriä
• Nivalaan 33 kilometriä

Lentokentille:

• Oulunsaloon 120 kilometriä
• Kokkolaan 140 kilometriä

Katso myös

• Haapavesi Folk Music Festival
• Justimusfilms

Aiheesta muualla

• Haapaveden kaupungin kotisivut
• Haapavesi Folk -kansanmusiikkifestivaalit
• Haapaveden Teknologiakylä
• Haapaveden opiston kotisivut
• Haapavesi-lehden kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Ii - Kalajoki - Kempele - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Ylivieska

Entiset kunnat Haukipudas - Kestilä - Kiiminki - Kuivaniemi - Oulujoki - Oulunsalo - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Vihanti - Yli-Ii - Ylikiiminki