Kärsämäki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kärsämäen kunnasta. Kärsämäki on myös kaupunginosa Turussa.
Kärsämäki
Kärsämäki.vaakuna.svg Kärsämäki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karsamaki.fi
Sijainti 63°58′45″N, 025°45′30″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Nivala–Haapajärven seutukunta
Perustettu 1869
Kokonaispinta-ala 700,90 km²
169:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 695,94 km²
– sisävesi 4,96 km²
Väkiluku 2 713
246:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 3,90 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 22,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Riitta Hokkanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • PS
 • Kok.
 • KD

11
7
2
1

Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 713 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 700,90 km2, josta 4,96 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 3,9 asukasta/km2. Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.

Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (HelsinkiUtsjoki) ja 28 (KokkolaKajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys läänin pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo mm. Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika . Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.[6]

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.[6]

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Salon suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 17641765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.[6]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.[6]

Kallioperä on pääasiassa porfyyrigraniittia ja kvartsidioriittia. Kallioperä on lähes kaikkialla irtainten maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Hiekkaa ja hietaa on pohjois-kaakkoisissa. Pyhäjoen laaksossa on paikoin varsin laajoja ja paksuja savi- ja hiesukerroksia. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoavat aina 180m saakka.[6]

Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski. Kunnan alueella Pyhäjokeen liittyy lukuisia sivujokia, joista suurin on idästä virtaava Kärsämäenjoki. Myös Hautajoki on Kärsämäen suurimpia jokia. Kärsämäellä ei ole mainittavia järviä, ainoastaan muutama pieni suolampi.[6]

Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva. Soita on varsinkin kunnan pohjoisosissa ojitettu viime vuosikymmeninä. Pihlajanevalta nostetaan poltto- ja kasvuturvetta.[6]

Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten jälkeen Suomen maantieteellinen keskipiste siirtyi Kärsämäen kunnan alueelle,joka myöhemmin todettiin vääräksi. Aiemmin Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsi 24,5 km pohjoisemmassa, Siikalatvan kunnan alueella.[7]

Kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunta on perinteisesti kuulunut Keskustan vahvoihin tukialueisiin. Se näkyy myös valtuustossa, jonka jäsenistä 11 kuuluu keskustaan vaikka jälleen käydyissä vaaleissa menetti yhden paikan. Perussuomalaisilla on seitsemän paikkaa, Kokoomuksella kaksi ja Kristillisdemokraateilla yksi.

Kunnanhallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeenpanevana elimenä kunnan päätöksenteossa toimii kunnanhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kunnanhallitukseen kuuluu Kärsämäellä seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtaja kaudella 2013-2015 on Jaana Salo (kesk).[8]

Sosiaali- ja terveyspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen kirkonkylällä on keskuskoulu nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus sisältää ala- ja yläasteen, lukion ja esikoulun. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös kaksi kyläkoulua, Venetpalossa ja Saviselässä. Miilurannan koulu lakkautettiin vuonna 2006 ja Rannankylän koulu 2010. Haapaveden kansalaisopisto järjestää kursseja, kerhoja ja piirejä. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa musiikin harrastajille opetusta.

Kulttuuri ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen paanukirkko

Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa sellaiset projektit ja tapahtumat, kuten kansainvälistäkin huomiota osakseen saaneet Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa - Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely. Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat myös Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä ateljeekoti Villa Havu. Kesäkuun alussa järjestettävät Kärsämäen Markkinat on myös jokavuotinen maakunnallinen tapahtuma. [9]

Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät uusi hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun moderni liikuntahalli. Kunnassa toimii myös uimahalli. Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalossa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta. Suunnistuskarttoja, joiden valmistamisesta ja käytöstä vastaa Kärsämäen Katajan suunnistajat, on viisi kappaletta (Kokonperä, Ruhankangas, Venetpalo, Saviselkä ja Kirkonkylä).

Kirkonkylällä on kirjasto, jolla on lainausasemat Saviselässä ja Miilurannassa. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka on laajalti tunnettu tanssipaikka, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.

Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Tässä prosessissa tärkeimpänä tekijänä on ollut InCap furnituresin huonekalutehdas, joka työllistää parhaimmillaan yli sata henkeä. Tehtaan ympärille on syntynyt myös laaja alihankkijarinki. Suurin osa tehtaan tuotteista menee ulkomaiden markkinoille. Keväällä 2009 tehdas kuitenkin suljettiin ainakin toistaiseksi tilausten puutteessa. Mekaanisen puunjalostuksen lisäksi Kärsämäellä on metalli- ja konepajateollisuutta. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla. Vuonna 2001 Kärsämäen Saviselästä löydettiin toistaiseksi Suomen ainoa hullun lehmän tauti -tapaus.

Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Ohikulkevan matkailijan palvelut ovat parantuneet koko ajan, keväällä 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa on huoltamo-kahvilaravintola ja hotelli. Liikekeskuksessa on myös lahjatavaraliikkeet, kampaamo, kenkäliike ja Alko. Kärsämäen keskustassa on kolme ruokakauppaa, kaksi huoltoasemaa ja kaksi kylmäasemaa, pizzeria-ravintola, asiamiesposti, kukkakauppaa, digipaino-mainostoimisto, leirintäalue, lentokenttä, pankki, kaksi rautakauppaa, kirpputoreja, kioski ja kahvila–konditorio. Kunnassa toimii kyläkauppa Ojalehdon kylässä.

Kunnassa toimii myös Finnsvala Ky, joka valmistaa tekstiilituotteita ja on ainoana suomalaisena yhtiönä hyväksytty FIA:n kansainvälisen autourheiluliiton FIA 8856-2000 standardin mukaan.

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kärsämäen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 393
1985
  
3 635
1990
  
3 582
1995
  
3 539
2000
  
3 207
2005
  
3 025
2010
  
2 872
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisia kärsämäkisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
  • Aappo Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
  • Markku Koski – entinen poliitikko ja kansanedustaja (kesk), sekä entinen eduskunnan varapuhemies. nyk. Sievin kunnanjohtaja.
  • Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja. Toiminut mm. maatalousministerinä ja Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana. Kotoisin Venetpalosta.
  • Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja
  • Matti Ristinen – näyttelijä
  • Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä - muusikko, on syntyisin Kärsämäen Venetpalon kylästä.
  • Anja Vähäaho – monen kulttuurin alan vaikuttaja; kirjailija, kriitikko, kirjoittajakouluttaja sekä oli ennen kuolemaansa (2010) Suomen Elämäntarinayhdistyksen puheenjohtaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 4.1.2013.
  6. a b c d e f g Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  7. MTV3.fi: Suomen keskipiste siirtyi etelämmäksi 20.03.2002
  8. Hallitus 2010. Kärsämäki: Kärsämäen kunta. Viitattu 26.6.2010.
  9. Kärsämäen Kesä 2010. Kärsämäki: Kärsämäen Kesä. Viitattu 20.7.2010.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]