Kärsämäki

Kärsämäki
vaakuna	sijainti
www.karsamaki.fi
Sijainti	63°58′45″N, 025°45′30″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Perustettu	1869
Kokonaispinta-ala	700,87 km² 174:nneksi suurin 2011
– maa	694,81 km²
– sisävesi	6,06 km²
Väkiluku	2 816 256:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	4,05 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	18,4 %
– 15–64-v.	60,4 %
– yli 64-v.	21,2 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,4 %
– muut	0,6 %
Kunnallisvero	20,75 % 39:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Riitta Hokkanen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • muut  • KD	12 8 1

Kärsämäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 816 ihmistä ja sen pinta-ala on 700,87 km², josta 6,06 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Kärsämäen naapurikunnat ovat Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Siikalatva.

Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka, jossa valtatiet 4 (Helsinki–Utsjoki) ja 28 (Kokkola–Kajaani) risteävät ja josta Kangasalle johtava kantatie 58 alkaa. Etäisyys läänin pääkaupunkiin Ouluun on 123 kilometriä.

Historia

Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves. Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertoo mm. Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappalaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika . Asutus laajeni hitaasti, sillä sekä hämäläisten että karjalaisten tekemien hävitysretkien lisäksi uudisasukkaita koettelivat usein toistuvat hallat. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.

Myös Suomen sodan sotatoimet ulottuivat Kärsämäelle. Toukokuun 5. päivänä 1808 Johan August Sandels valtasi kylän lähistöllä venäläisten kuormaosaston ja vangitsi sen miehistön.

Kärsämäki kuului kirkollisesti aluksi Pyhäjoen kirkkopitäjään, joka oli eronnut Salon suurpitäjästä 1573. Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.

Luonto

Kärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.

Kallioperä on pääasiassa porfyyrigraniittia ja kvartsidioriittia. Kallioperä on lähes kaikkialla irtainten maalajien peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Hiekkaa ja hietaa on pohjois-kaakkoisissa. Pyhäjoen laaksossa on paikoin varsin laajoja ja paksuja savi- ja hiesukerroksia. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoavat aina 180m saakka.

Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski. Kunnan alueella Pyhäjokeen liittyy lukuisia sivujokia, joista suurin on idästä virtaava Kärsämäenjoki. Myös Hautajoki on Kärsämäen suurimpia jokia. Kärsämäellä ei ole mainittavia järviä, ainoastaan muutama pieni suolampi.

Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva. Soita on varsinkin kunnan pohjoisosissa ojitettu viime vuosikymmeninä. Pihlajanevalta nostetaan poltto- ja kasvuturvetta.

Vuonna 2002 voimaan astuneiden aluevesirajojen muutosten jälkeen Suomen maantieteellinen keskipiste siirtyi Kärsämäen kunnan alueelle. Aiemmin Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsi 24,5 km pohjoisemmassa, Siikalatvan kunnan alueella.

Kunta

Kunnanvaltuusto

Kärsämäen kunnanvaltuustossa on 21 jäsentä. Kunta on perinteisesti kuulunut Keskustan vahvoihin tukialueisiin. Se näkyy myös valtuustossa, jonka jäsenistä 13 kuuluu keskustaan. Vaaleissa valittiin 12, mutta KD:n valtuutettu Jouko Korkatti siirtyi heti ensimmäisessä kokouksessa Keskustan ryhmään. Yhteislistalta on valittu 8 valtuutettua, listan ehdokkaina olivat Vasemmistoliiton,SDP:n,Kokoomuksen,Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien edustajat. Keskusta menetti siis 3 paikkaa. Valtuustonpuheenjohtajana toimii Hanna Karsikas kesk. 1 vpj Raija Aulis yht.lista ja 2 vpj. Ari Mikkola kesk.

Kunnanhallitus

Toimeenpanevana elimenä kunnan päätöksenteossa toimii kunnanhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kunnanhallitukseen kuuluu Kärsämäellä seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtaja on Eero Pesonen (kesk).

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kärsämäen terveyskeskukseen kuuluu laboratorio, hammashoitola, neuvola, fysikaalinen kuntoutus ja vuodeosasto. Terveyskeskuksessa on lääkäri ja hammaslääkäri. Kunnassa on oma vanhainkoti, päiväkoti, sekä toimintakeskus. Lisäksi on panostettu kotihoitoon.

Koulutus

Kärsämäen kirkonkylällä on keskuskoulu nimeltään Frosteruksen koulu. Koulukeskus sisältää ala- ja yläasteen, lukion ja esikoulun. Keskuskoulun lisäksi kunnassa toimii myös kaksi kyläkoulua, Venetpalossa ja Saviselässä. Miilurannan koulu lakkautettiin vuonna 2006 ja Rannankylän koulu 2010.

Haapaveden kansalaisopisto järjestää kursseja, kerhoja ja piirejä. Jokilaaksojen musiikkiopisto tarjoaa musiikin harrastajille opetusta.

Kulttuuri ja vapaa-aika

Kärsämäen paanukirkko

Kärsämäki on viime vuosina pyrkinyt profiloitumaan kulttuurikuntana. Sitä ovat edesauttaneet muun muassa sellaiset projektit ja tapahtumat, kuten kansainvälistäkin huomiota osakseen saaneet Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa - Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely. Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat myös Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä ateljeekoti Villa Havu. Kesäkuun alussa järjestettävät Kärsämäen Markkinat on myös jokavuotinen maakunnallinen tapahtuma.

Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kuntaan oltiin avaamassa 2006 uusi urheilukenttä tartaanipinnoittein ja tekonurmin varustettuna, lisäksi urheilupuiston tarjontaa lisäävät uusi hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskuskoulun moderni liikuntahalli. Kunnassa toimii myös uimahalli.Tenniskenttiä kunnassa on urheilupuiston lisäksi myös Suomelan leirintäalueella ja Rannankoululla (kyläyhdistyksen kenttä). Luistelukenttiä ja kaukaloita on talvisin urheilupuiston lisäksi Venetpalon, Rannankylän, Saviselän ja Miilurannan kouluilla. Hiihtolatuja kunnassa on Venetpalossa, missä sijaitsee myös hiihtomaja ja varsinaiset kilpaladut (5, 3 ja 1 km), Suomelassa (1,2 km valaistu ja 12 km pitkä Hatuperän lenkki), Ruhankankaalla (6 km) sekä kaikilta kouluilta. Suunnistuskarttoja, joiden valmistamisesta ja käytöstä vastaa Kärsämäen Katajan suunnistajat, on viisi kappaletta (Kokonperä, Ruhankangas, Venetpalo, Saviselkä ja Kirkonkylä).

Kirkonkylällä on kirjasto, jolla on lainausasemat Saviselässä ja Miilurannassa. Kirjastossa järjestetään erilaisia näyttelyitä. Kunnassa on myös kotiseutumuseo ja nuorisotalo, molemmat urheilukentän vieressä, urheiluseura Katajan urheilutalo, joka on laajalti tunnettu tanssipaikka, sekä Saviselän monitoimitalo Saviselässä.

Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.

Elinkeinoelämä

Yritykset

Kunnan talous on pitkään perustunut maatalousyrittämiseen, mutta teollisuus on ajamassa rinnalle. Tässä prosessissa tärkeimpänä tekijänä on ollut InCap furnituresin huonekalutehdas, joka työllistää parhaimmillaan yli sata henkeä. Tehtaan ympärille on syntynyt myös laaja alihankkijarinki. Suurin osa tämän maailman suurimpiin kuuluvan mäntyhuonekalutehtaan tuotteista menee ulkomaiden markkinoille. Keväällä 2009 tehdas kuitenkin suljettiin ainakin toistaiseksi tilausten puutteessa. Mekaanisen puunjalostuksen lisäksi Kärsämäellä on metalli- ja konepajateollisuutta. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla. Vuonna 2001 Kärsämäen Saviselästä löydettiin toistaiseksi Suomen ainoa hullun lehmän tauti -tapaus.

Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille. Ohikulkevan matkailijan palvelut ovat parantuneet koko ajan, keväällä 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa on huoltamo-kahvilaravintola ja hotelli. Liikekeskuksessa on myös lahjatavaraliikkeet, kukkakauppa ja Alko. Kärsämäen keskustassa on kaksi market-tason myymälää, kolme huoltoasemaa, grilli-pizzeria, asiamiesposti, kaksi kukkakauppaa, digipaino-mainostoimisto, leirintäalue, pankki, kaksi rautakauppaa, kirpputori, kioski ja kahvila–konditorio. Kunnassa toimii myös nykyajan harvinaisuuksiin kuuluva kauppa-auto (Reitti-Heikki) ja kyläkauppa (Alajoen kylässä). Paikkakunnalla ilmestyy oma Paikallislehti Kärsämäkinen.

Kunnassa toimii myös Finnsvala Ky, joka valmistaa tekstiilituotteita ja on ainoana suomalalaisena yhtiönä hyväksytty FIA:n kansainvälisen autourheiluliiton FIA 8856-2000 standardin mukaan.

Elinkeinorakenne

Kunnan suurimmat työnantajat ovat Kärsämäen kunta. Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %. Työttömyys on seudun keskitasoa eli noin 10 %.

Väestö

Kärsämäen asukasluku (1.1.2005) oli 3 091. Asukasluvultaan kunta oli suurimmillaan 1950–1960-luvuilla, jolloin kunnassa asui runsaat 4 000 henkeä. Viime vuosina muuttotappiot ovat kuitenkin pienentyneet selvästi ja välillä on koettu jopa pientä kasvua. Asukkaista noin 8 prosenttia on alle 6-vuotiaita, 7–14-vuotiaita on noin 12 prosenttia, 15–64-vuotiaita noin 60 prosenttia ja yli 64-vuotiaita 18 prosenttia. Nuorten ja lasten osuus asukasluvusta on siis Suomen keskiarvoja hieman korkeammat, samoin kuin yli 64-vuotiaidenkin osuus. Työikäisiä (15–64-vuotiaita) sen sijaan on Suomen keskiarvoja (66 %) vähemmän.

Kylät

• Hautajoki
• Kirkonkylä
• Miiluranta
• Ojalehto
• Alajoki
• Porkkala
• Rannankylä
• Saviselkä
• Sydänmaankylä
• Venetpalo
• Pyrrönperä
• Nurmesperä

Kuuluisia kärsämäkisiä

• Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
• Aappo Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
• Markku Koski – entinen poliitikko ja kansanedustaja (kesk), sekä entinen eduskunnan varapuhemies. nyk. Sievin kunnanjohtaja.
• Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja. Toiminut mm. maatalousministerinä ja Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana. Kotoisin Venetpalosta.
• Paula Vesala – PMMP-yhtyeen toinen laulaja
• Matti Ristinen – näyttelijä
• Asko Hyvärinen – nykysäveltäjä - muusikko, on syntyisin Kärsämäen Venetpalon kylästä.
• Anja Vähäaho – monen kulttuurin alan vaikuttaja; kirjailija, kriitikko, kirjoittajakouluttaja sekä oli ennen kuolemaansa (2010) Suomen Elämäntarinayhdistyksen puheenjohtaja.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärsämäki Wikimedia Commonsissa
• Kärsämäen kunnan kotisivut
• Kärsämäen Kesän kotisivut
• Alueen matkailuportaali

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki