Pyhäjärvi

Pyhäjärvi
vaakuna	sijainti
www.pyhajarvi.fi
Sijainti	63°40′55″N, 25°58′40″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Nivala–Haapajärven seutukunta
Perustettu	1866
– kaupungiksi	1993
Kokonaispinta-ala	1 459,48 km² 71:nneksi suurin 2012
– maa	1 311,00 km²
– sisävesi	148,48 km²
Väkiluku	5 879 164:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	4,48 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	14,4 %
– 15–64-v.	60,1 %
– yli 64-v.	25,4 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	99,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	0,7 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Tita Rinnevaara
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • muut	16 4 4 3

Pyhäjärvi (1993–1995 Pyhäsalmi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Kaupungissa asuu 5 879 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 459,48 km², josta 148,48 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,48 asukasta/km². Pyhäjärven naapurikuntia ovat Haapajärvi, Kiuruvesi, Kärsämäki, Pielavesi, Pihtipudas ja Pyhäntä.

Aikaisemmin kunnasta käytettiin nimitystä Pyhäjärvi Ol (Oulun läänin Pyhäjärvi) erotukseksi Uudenmaan ja Viipurin lääneissä sijainneista samannimisistä kunnista (Pyhäjärvi Ul ja Pyhäjärvi Vpl). Pyhäjärvi Vpl jäi kuitenkin sodan jälkeen luovutetulle alueelle, ja myöhemmin vuonna 1969 Pyhäjärvi Ul liitettiin Karkkilaan. Kun Oulun läänin Pyhäjärvi täten jäi Suomen ainoaksi tämännimiseksi kunnaksi, on nimen yhteydessä käytetty tarkenne Ol jäänyt tarpeettomana pois käytöstä.

Pyhäjärvestä tuli kaupunki vuonna 1993. Pyhäjärven kunta vaihtoi nimensä Pyhäsalmeksi 1.1.1993 kaupungiksi julistamisensa yhteydessä ja 1.1.1996 takaisin Pyhäjärveksi. Pyhäjärvellä on kanadalaisen Inmet Mining Corporation -yhtiön omistama Euroopan syvin (1,4 km) ja nykyaikaisin metallikaivos, josta louhitaan sinkkiä ja kuparia sisältävää malmia. Loppukesästä Pyhäjärvellä järjestetään Täydenkuun Tanssit -festivaali, joka on merkittävin nykytanssin tapahtuma Suomessa.

Pielavedelle vievän seututie 560:n varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Rillankivi, jossa yhtyvät kolmen kunnan − Pyhäjärven, Pielaveden ja Pihtiputaan − sekä kolmen maakunnan − Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen − rajat. Vuoteen 1997 saakka kivi oli Oulun, Keski-Suomen ja Kuopion läänien yhteinen rajamerkki.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Pyhäjoen latvoille ja Pyhäjärven rannoille n. 5000 eaa. Huomattavin kivikautinen asuinpaikka on löydetty Rajahoikasta Kotajärven rannalta. Muinais-Päijänne ulottui aikoinaan Kotajärvelle ja laski Pohjanlahteen Hinkuanjokea pitkin Haapajärven tienoille. Rajahoikan runsas esineistö kuuluu Suomusjärven kulttuuriin. Muita esikeraamisia asuinpaikkoja ovat Hietakylän Ketola ja Kuivaniemi. Kampakeraamisen kulttuurin esineistöä on löydetty Likolahdesta ja Kuivaniemestä. Lisäksi Sammallahdesta on tavattu rautakautinen kirves. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, joista kertovat useat paikannimet. Keskiajalla alueen omistuksesta syntyi kiistaa karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten erämiesten kesken. Hämäläisten ja savolaisten eräomistuksia alkoi selvittämään 1410-luvulla Haako Frille, jona mukaan hämäläis-savolaisen eränautinta alueen pohjoinen rajakivi nimettiin Rillankiveksi. Rillankivestä tuli myöhemmin kolmen maakunnan, Savon, Hämeen ja Pohjanmaan rajakohta. On myös esitetty, että Rillankivi olisi yksi Pähkinäsaaren rauhan rajakivistä ja että Pähkinäsaaren rauhan raja jatkui Pyhäjoen eteläpuolitse Pohjanlahteen jakaen Pyhäjärven kahtia. Rajakäynnistä huolimatta savolaisten ja hämäläisten välille syntyi kiistoja eräomistuksista, kun savolaiset alkoivat asuttamaan Pyhäjärven seutua 1540-luvulla, myös heidän ja hämäläisten eränkävijöiden välille syntyi kiistoja. Hämäläisten hävitysretkien vuoksi tekivät Pekka Rautio Kalajoelta ja Olli Tikka Pyhäjärveltä valitusretken kuninkaan luo. Kustaa Vaasa vahvistikin savolaisten oikeudet.

Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli 1553 jo 6 taloa. 1600-luvulta lähtien asutus eteni nopeasti. Vuonna 1749 asukkaita oli 740, 1805 3670 ja 1920 6424. Pyhäjärven seutu kuului Salon kirkkopitäjään vuoteen 1563, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta 1650. Kun Kärsämäki erotettiin 1856 omaksi kirkkopitäjäksi, Pyhäjärvi liitettiin siihen. Pyhäjärven seurakunta itsenäistyi kuitenkin jo 1861. Pyhäjärven ensimmäinen kirkko oli 1647 rakennettu vaatimaton puukirkko Rauhalahden talon lähelle. Uusi kirkko valmistui 1739 Väisälänmäelle. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895 ja seuraava vuonna paloi myös lähes valmis kirkko. Sebastian Grinpenbergin suunnitelema kirkko valmistui 1897. Pyhäjärvi kohosi jo varhain huomattavaksi maatalouspitäjäksi, jonka voimakas karjatalous perustui luonnonlaitumiin. 1800-luvullla kuivatettiin useita järviä uusien niittymaiden saamiseksi. Maidon jalostamiseksi perustettiin kylämeijereitä, jotka 1894 liittyivät Kansallismeijeri-nimiseksi meijeriyhtöksi. Pyhäjärven Vesikoskeen perustettiin 1843 rautaruukki järvimalmin jalostamiseksi. Ruukki myytiin 1856 Henrik Sjöbergille, joka uusi laitteistoa ja lisäsi kankiraudan tuotantoa. Ruukin toiminta loppui konkurssiin 1873. Vesikoskella on toiminut mylly ja olutpanimo.

Pyhäjärven asukasluku on noussut tasaisesti 1900-luvun alusta aina vuoteen 1962 saakka, jolloin asukkaita oli 9823. Tämän jälkeen väestönkehitys kääntyi laskuun, joka pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 7990. Maa- ja metsätalouden merkitys työllistäjänä väheni selvästi 1960- ja 1970-luvulla.

Luonto

Pyhäjärven luonnonmaisemat ovat vaihtelevat. Kunnan itäosat ovat Järvi-Suomelle tyypillistä mäki ja harjumaastoa, kun taas pohjoisosat ovat Suomenselän suolakeutta. Varsinkin Pyhäjärven ympärillä maisemat ovat vaihtelevammat kuin Keski-Pohjanmaalla yleensä. Maisemaa luonnehtivat vesistöjen elävöittämät laajat metsät ja suot sekä pienet peltoaukeamat.

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja granodioriittia. Pyhäjärven itäosa kuuluu Savon liuskejaksoon ja länsiosa Pohjanmaan liuskealueeseen. Ruotasen alueella on rikkikiisu-sinkkivälke esiintymä, jota hyödyntää kanadalainen Inmet Mining Corporation –yhtiö. Yleisin kivennäismaalaji on moreeni. Vähäiset savikot ovat keskittyneet Pyhäjärven luoteisten lahtien perukoihin ja Pyhäjoen laaksoon. Pyhäjärven etelärantaa sivuaa Joensuun tienoilta alkunsa saava harjujakso, joka jatkuu Pyhäjärveltä Haapajärvelle Pitkänäkankaana. Pitkäkangas on yksi Suomen korkeimmista pitkittäisharjuista. Harjun korkeimmat kohoumat ovat Haaskanypäle ja Hautanypäle. Turvetta on eniten kunnan pohjois- ja luoteisosissa. Pyhäjärven länsipuolella maasto on tasaista. Sen sijaan Pyhäjärven etelä- ja itäpuolella laajat alueet kohoavat yli 200 metrin tason. Kunnan itäosa on nimetty pinnanmuotojensa perusteella Mäkikyläksi, jonka korkein kohouma on Vuohtomäen Loutemäki. Kunnan korkein mäki on Havukkamäki. Lähes yhtä korkeita mäkiä ovat Leppämäki ja Pitäjänmäen Kotamäki.

Pyhäjärvi on vedenjakajaseutua, kuntaa halkoo lounais-koillissuunnassa Suomenselän vedenjakaja. Pääosassa kuntaa vedet virtavat Pyhäjoen kautta Perämereen. Kunnan itäosista vedet laskevat Saimaan vesistöön, etelästä Päijänteeseen ja lännestä Kalajoen vesistöön. Kunnan keskusjärvi on laaja ja rantaviivaltaan polveileva Pyhäjärvi, johon laskee useita pieniä jokia ja puroja. Järvi jakautuu viiteen altaaseen: Piiponselkää, Kesonselkään, Isoonselkään, Kirkkoselkään ja Junttiselkään. Rautatie ja maantie ylittävät järven Pyhäsalmen taajaman luona. Pyhäjärven vedet virtaavat Junttiselän pohjoispäästä säännöstelypadon kautta Pyhäjokeen. Pyhäjoen koskista on valjastettu Vesikoski ja Kalliokoski. Pyhäjärven jälkeen suurimpia järviä ovat Komujärvi ja Parkkimanjärvi. Nurmesjärvi on kansainvälisesti merkittävä lintuvesi Pyhäjärven ja Kärsämäen rajalla. Merkittäviä lintuvesiä ovat myös Lohvanjärvi ja Särkijärvi. Suot peittävät puolet Pyhäjärven maa-alasta. Eniten soita on kunnan pohjois- ja luoteisosissa. Huomattavat luonnontilaiset suoalueet ovat Kärsämänjärvien ympäristössä sekä Tervaneva ja Iso Karsikkoneva Pitkäkankaan tuntumassa.

Kylät

Vanhan talon pihapiiriä kirkonkylässä kesällä 2011

Hietakylä, Hiidenkylä, Jokikylä, Emoniemi-Kirkonkylä, Komu , Vuohtoniemi, Köpsi, Kuusenmäki, Lamminaho, Liittoperä, Parkkima, Rannankylä, Ruotanen, Salmenkylä, Haapamäki, Vuohtomäki, Lohvanperä, Pitäjänmäki, Emolahti, Sammallahti, Särkiperä ja Latvanen.

Liikenneyhteydet

Pyhäjärvellä risteävät valtatiet 4 ja 27. Kaupungin läpi kulkee Iisalmi–Ylivieska-rautatie, ja reittiä kulkevat taajamajunat pysähtyvät Pyhäsalmen rautatieasemalla. Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse

• Helsinkiin 450 km
• Jyväskylään 181 km
• Kemiin 272 km
• Ouluun 164 km
• Kuopioon 152 km
• Tampereelle 331 km
• Turkuun 484 km
• Vaasaan 282 km
• Rovaniemelle 384 km
• Kajaaniin 148 km
• Iisalmeen 68 km
• Ylivieskaan 92 km

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2008 jälkeen seuraavasti:

• Keskusta: 16 valtuutettua (−2)
• Vasemmistoliitto: 4 valtuutettua (−1)
• SDP: 4 valtuutettua (+1)
• Pro Pyhäjärvi: 3 valtuutettua (+3)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjärvi Wikimedia Commonsissa
• Pyhäjärven kaupungin kotisivut

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat

Alavieska - Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Haukipudas - Ii - Kalajoki - Kempele - Kiiminki - Kuusamo - Kärsämäki - Liminka - Lumijoki - Merijärvi - Muhos - Nivala - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Pudasjärvi - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Raahe - Reisjärvi - Sievi - Siikajoki - Siikalatva - Taivalkoski - Tyrnävä - Utajärvi - Vihanti - Yli-Ii - Ylivieska

Entiset kunnat Kestilä - Kuivaniemi - Oulujoki - Paavola - Pattijoki - Piippola - Pulkkila - Rantsila - Rautio - Revonlahti - Ruukki - Saloinen - Temmes - Ylikiiminki