Sinkkivälke
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Osittain lähteetön |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
|
|
|
|---|---|
 Sinkkivälkettä |
|
| Luokka | Mineraali |
|
|
|
| Kemiallinen kaava | (Zn,Fe)S |
| Molekyylipaino | 96,98 g/mol |
|
|
|
| Väri | Vaihtelee, vaalean kellertävästä mustaan |
| Asu | Massamainen tai kiteinen, kiteet tetraedrisia tai rombidodekaedrisia |
| Kidejärjestelmä | Kuutiollinen |
| Lohkeavuus | Etevä |
| Murros | Simpukkamurros |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 3,5-4 |
| Tiheys | 3,9 - 4,1 g/cm3 |
|
|
|
| Optiset ominaisuudet | Isotrooppinen |
| Kiilto | Hartsinen |
| Taitekerroin | nα = 2.369 |
| Viiru | Vaalean kellertävästä ruskeaan |
| Läpinäkyvyys | Voi olla läpikuultuva |
| Lähteet | |
Sinkkivälke (Zn(Fe)S) eli sfaleriitti on mineraali. Kidejärjestelmältään sinkkivälke on kuutiollinen. Kiteet ovat harvinaisia. Sinkkivälke on yleensä karkea- tai hienorakenteinen. Sinkkivälke voisi olla väriltään täysin väritön, mutta silloin se ei saisi sisältää yhtään rautaa. Se on kuitenkin hyvin harvinaista. Vähän rautaa sisältävät ovat keltaisia tai ruskeita. Suomessa yleisimmät sinkkivälkkeet ovat väriltään harmaita tai miltein mustia. Viirunkin väri riippuu rautapitoisuudesta, mutta mitä enemmän rautaa sinkkivälke sisältää, sitä tummempi viiru. Yleensä viiru vaihtelee ruskeasta vaaleankeltaiseen. Viiru on mineraalin omaa väriä vaaleampi. Kiilto riippuu rakenteesta. Karkearakenteisilla se on metallinkiilto ja hienorakenteisilla rasvakiilto. Myös pihkankiilto on mahdollinen. Sinkkivälkkeen kovuus on 3,5-4 Mohsin asteikolla. Sinkkivälke on haurasta. Ominaispaino on 3,9- 4,1 g/cm³.
Sinkkivälke esiintyy usein lyijyhohteen, rikkikiisun ja kuparikiisun yhteydessä.lähde? Suomessa sinkkivälkettä esiintyy myös Pyhäsalmen malmissa sekä Vihannin ja Outokummun kaivoksissa.
