Outokumpu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Outokumpu Oyj on suomalainen yritys.
Outokumpu
Outokumpu.vaakuna.svg Outokumpu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.outokummunkaupunki.fi
Sijainti 62°43′30″N, 29°01′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1968
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 584,05 km²
196:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 445,82 km²
– sisävesi 138,23 km²
Väkiluku 7 236
141:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 16,23 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 21,25 %
16:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Pekka Hyvönen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • KD

8
7
5
3
2
1
1

Outokumpu (vuoteen 1968 Kuusjärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 236 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 584,05 km2, josta 138,23 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 16,23 asukasta/km2.

Outokummussa on kaksi taajamaa: keskustaajama ja Kuusjärvi. Vuoden 2011 lopussa keskustaajamassa asui 4 956 ihmistä ja taajaman maapinta-ala oli 10,6 neliökilometriä, kun taas Kuusjärvellä asui 218 ihmistä ja taajaman maapinta-ala oli 2,06 neliökilometriä [6].[7]

Outokummun naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Liperi, Polvijärvi ja Tuusniemi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kuparikaivos. Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu näkyy ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä, jonka päältä on laaja näköala. Myös vanha kaivostorni on jäljellä maamerkkinä. Vuosina 1971–1985 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kuparikaivos.

Alun perin Kuusjärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi, joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson. Kauppalaksi tulemisen myötä kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissä (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita.

Kaivoksen historiasta kertoo myös outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia. [8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Outokummun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 312
1985
  
9 678
1990
  
9 307
1995
  
8 887
2000
  
8 155
2005
  
7 758
2010
  
7 411
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaton, Kuusjärvi, Kokonvaara, Maljasalmi, Rikkaranta, Sysmä, Taipale, Varislahti, Viuruniemi, Ulla, Alavi, Harmaasalo, Törisevä, Vuonos, Kuminvaara, Sätös, Paloranta

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Outokummun Vanhassa kaivoksessa on vuosia sitten järjestetty Artpora-taidenäyttely.

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkilöitä ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen ja tanssija Jyrki Haapala. Muun muassa näyttelijä Jari Pehkonen, elokuvaohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Leena Lehtolainen, kirjailija Terhi Rannela, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä sekä urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho ovat kotoisin Outokummusta. Myös Salatuissa Elämissä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero on kotoisin Outokummusta, kuten myös Veikkausliigassa pelaava jalkapalloilija Timo Tahvanainen . Nykyisin ehkä tunnetuin outokumpulainen on platinaa myynyt ja neljä Emma-patsasta kerännyt laulaja Anna Puu.

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta "Arpikylän kaivoskaupungista Itä-Suomessa".

Outokummussa on järjestetty myös poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja.[10] Nämäkin on jo lopetettu.

Outokummussa järjestetään paljon kulttuurialan koulutusta. Kaupungista löytyy muun muassa Suomen ainut toisen asteen pelialan koulutus.

Kevätkumpu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhti-toukokuussa Outokummussa on järjestetty kulttuurifestivaali Kevätkumpu. Vuonna 2010 se järjestettiin viidennen kerran ja vuonna 2011 viimeisen kerran. Ohjelmassa on ollut elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaarituokioita.

Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden töiden esittelystä. Se oli laajentunut eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla oli kansainvälisiä tuttavuuksiakin.

Tanssilavoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palorannan lava

Outokummun Musiikki-ilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa järjestetään jokaisena keväänä ja syksynä Musiikki-illat. Esityksiä on kahtena päivänä, ja esiintyjinä ovat Outokummun Lukion ja Kummun koulun 5-9 oppilaat ja opettajien bändi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun Erä- ja luontokeskus on monipuolinen luontokohde Outokummun keskustan läheisyydessä.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Outokummun Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde, jossa vierailee vuosittain 100 000 kävijää. [11] Kaupungin asukkaiden keskuudessa suunnitelmaa pidetään yleisesti utopistisena ja matkailun kehittämishankkeisiin kohdistuva voimakas vastarinta ja kritiikki on yleistä. Vanhan kaivoksen kävijämääräksi on ollut tapana ilmoittaa määrä, joka on usein moninkertainen myytyjen lippujen määrään verrattuna. Matkailun kehittämispäällikkönä toimii Ulla-Riitta Moilanen. [12]

Suomen syvin reikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2004-2005 kairattiin Outokummussa reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reiän halkaisija on 22 cm. Tutkimuskäyttöön tehdyn reiän kairasi venäläinen valtionyritys Nedra, joka teki työn valtionvelkana Suomelle. Sitä käytetään geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin. [13]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä ja hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.[14]. Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei tehty päätöstä. Myös aikataulu oli avoin; liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008–2011 välillä. Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensä kunnissa on noin 19 700 asukasta.[2][15] Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007.

Syksyllä 2012 Outokumpu ja Joensuu päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. [16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b c Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  6. http://193.166.171.75/Dialog/varval.asp?ma=160_vaerak_tau_340_fi&ti=Taajamat+v%E4kiluvun+ja+v%E4est%F6ntiheyden+mukaan+31%2E12%2E2011&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi
  7. http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
  8. Arto Hakola: Kaivostyön historia,. Outokummun kaivosmuseo, 2009. ISBN: 9789519865218.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Outokumpu kaivostoiminnan jälkeen, tutkija Matti Pennasen artikkeli
  11. Outokummun matkailun master plan julkistettu -tiedote, CreaMentors Oy
  12. / Outokummun Aarrekaupunki-hanke vastatuulessa - "Tärkeämpiäkin käyttöä miljoonille olisi"
  13. Mika Remss: Kurkistus Suomen syvimpään reikään. Tiede, , 2011. vsk, nro 6, s. 26-27.
  14. Outokummun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 18.6.2007
  15. Karjalainen 4.11.2006 ja 28.11.2006
  16. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/361757/Joensuu+ja+Outokumpu+suunnittelevat+kuntaliitosta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]