Outokumpu

Outokumpu
vaakuna	sijainti
www.outokummunkaupunki.fi
Sijainti	62°43′30″N, 29°01′05″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Joensuun seutukunta
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1968
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	584,06 km² 201:nneksi suurin 2011
– maa	445,84 km²
– sisävesi	138,22 km²
Väkiluku	7 394 144:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	16,58 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	13,5 %
– 15–64-v.	63,1 %
– yli 64-v.	23,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	97,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	21,25 % 9:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Pekka Hyvönen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kesk.  • SDP  • Vas.  • Kok.  • PS  • Vihr.  • KD	8 7 5 3 2 1 1

Outokumpu (vuoteen 1968 Kuusjärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 394 ihmistä, ja sen pinta-ala on 584,06 km², josta 138,22 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 16,58 asukasta/km². Outokummun taajamassa asuu 5 033 henkilöä (31.12.2009). Outokummun naapurikunnat ovat Heinävesi, Kaavi, Liperi, Polvijärvi ja Tuusniemi.

Historiaa

Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kuparikaivos. Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu näkyy ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä, jonka päältä on laaja näköala. Myös vanha kaivostorni on jäljellä maamerkkinä. Vuosina 1967–1986 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kuparikaivos.

Alun perin Kuusjärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi, joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson. Kauppalaksi tulemisen myötä kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissä (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita.

Kaivoksen historiasta kertoo myös outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia.

Kylät

Kalaton, Kuusjärvi, Kokonvaara, Maljasalmi, Rikkaranta, Sysmä, Taipale, Varislahti, Viuruniemi, Ulla, Alavi, Harmaasalo, Törisevä, Vuonos, Kuminvaara, Sätös, Paloniemi

Kulttuuri

Kesäisin Outokummun Vanhassa kaivoksessa järjestetään Artpora-taidenäyttely.

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkilöitä ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen ja tanssija Jyrki Haapala. Muun muassa elokuvaohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Leena Lehtolainen, kirjailija Terhi Rannela, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä sekä urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho ovat kotoisin Outokummusta. Myös Salatuissa Elämissä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero on kotoisin Outokummusta. Nykyisin ehkä tunnetuin outokumpulainen on platinaa myynyt ja neljä Emma-patsasta kerännyt laulaja Anna Puu.

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta "Arpikylän kaivoskaupungista Itä-Suomessa".

Outokummussa on järjestetty myös poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja.

Outokummussa järjestetään paljon kulttuurialan koulutusta. Kaupungista löytyy muun muassa Suomen ainut toisen asteen pelialan koulutus.

Simo Häyrynen kuvaa kirjassaan Kulttuuri jää - Outokumpu kaivosteollisuuden jälkeen (2010) miten teollisuuslaitoksen ympärille muodostunut yhdyskunta reagoi kulttuurisesti teollisuuslaitoksen lakkautuksen jälkeen.

Kevätkumpu

Huhti-toukokuussa Outokummussa järjestetään kulttuurifestivaali Kevätkumpu. Vuonna 2010 se järjestettiin viidennen kerran. Ohjelmassa on ollut elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaarituokioita.

Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden töiden esittelystä. Se on laajentunut eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla on kansainvälisiä tuttavuuksiakin.

Tanssilavoja

Palorannan lava

Matkailu

Outokummun Erä- ja luontokeskus on monipuolinen luontokohde Outokummun keskustan läheisyydessä.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Outokummun Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde.

Suomen syvin reikä

Vuosina 2004-2005 kairattiin Outokummussa reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reiän halkaisija on 22 cm. Tutkimuskäyttöön tehdyn reiän kairasi venäläinen valtionyritys Nedra, joka teki työn valtionvelkana Suomelle. Sitä käytetään geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin.

Kuntaliitossuunnitelmat

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä ja hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.. Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei ole tehty päätöstä. Myös aikataulu on avoin; liitos voisi tapahtua vuosien 2008–2011 välillä. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensä kunnissa on noin 19 700 asukasta. Liperin kunnanhallitus torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007

Katso myös

• Juojärven reitti
• Kuusjärvi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Outokumpu Wikimedia Commonsissa
• Outokummun kaupungin kotisivut
• Outokummun kaivosmuseo
• Kevätkumpu

Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat

Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo

Entiset kunnat Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä