Tuupovaara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuupovaara
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Joensuu
Tuupovaara.vaakuna.svg Tuupovaara.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′10″N, 30°37′00″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Ilomantsin seutukunta
Perustettu 1910
– emäpitäjä Ilomantsi
Kuntaliitokset Korpiselkä (1946, osa)
Liitetty 2005
– liitoskunnat Joensuu
Tuupovaara
– syntynyt kunta Joensuu
Pinta-ala 661,34 km²
– maa 604,79 km²
Väkiluku 2 217
(2004)
väestötiheys 3,67 as/km²
Profeetta Hannan kirkko Tuupovaarassa
Tuupovaaran luterilainen kirkko

Tuupovaara (vuoteen 1913 asti Kovero) oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta. Nykyään Tuupovaara on osa Joensuun kaupunkia. Vuonna 2004 kunnassa asui 2 217 ihmistä ja sen pinta-ala oli 661,34 km², josta 56,55 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,5995 asukasta/km². Tuupovaara liitettiin Joensuun kaupunkiin 1. tammikuuta 2005. Tuupovaaran kautta Joensuun kaupunki rajoittuu nykyään Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Tuupovaaran naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Eno, Ilomantsi, Kiihtelysvaara, Tohmajärvi ja Värtsilä. Vuoteen 1946 saakka naapurikuntiin kuului myös Korpiselkä, josta suurin osa jäi rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.

Tuupovaaran vaakunan suunnitteli Kalevi Karlsson ja se vahvistettiin vuonna 1957. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuupovaaran pysyvä asutus on alkujaan 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Eimisjärvi, Konnunniemi ja Kovero. Ortodoksisuus on ollut pitäjälle ominaista jo uuden ajan alusta saakka. Tuupovaaran vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjä Ilomantsin historiaan. Maatalous oli Tuupovaaran pääelinkeino 1980-l asti. Kaskenpoltto oli yleistä vielä 1900-luvun alussa. Tuupovaaran seurakunta itsenäistyi 1902 ja kunta 1910. Tuupovaarassa alettiin toteuttaa aktiivista teollistamispolitiikkaa 1970-l alkaen. Kunta ajautui suuriin vaikeuksiin maatalouden muututtua kannattamattomaksi. Suuret määrät ihmisiä muutti pois kunnasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kunnan peltoalat olivat viljelyn kehittämiselle aivan liian pieniä, eikä uutta peltoa ollut helppo saada. Maasto oli kivistä, soista ja jyrkkiä vaaroja siellä täällä. Maatalous ylipäänsä laajemminkin maailmassa kärsi ylituotannosta, eikä maanviljelijöiden saamat korvaukset riittäneet tuotantokulujen kattamiseen. Kunnan päättäjät totesivat siinä suunnassa olevan edessä umpikujan ja rohkeasti lähdettiin hakemaan teollisuusyrityksiä, jotka ryhtyisivät toimimaan Tuupovaarassa. Joitakin alkuhankaluuksia oli, mutta sitten tuli Ounevan tehdas ja sen jälkeen monia muita. Ennen kuntaliitosta Tuupovaara oli Pohjois-Karjalan toiseksi teollistunein paikkakunta Enon jälkeen, suhteessa asukasmäärään. Ouneva Groupin lisäksi Tuupovaarassa toimii Karelia-Upofloorin parkettitehdas, Hukka-tuotteen tehdas ja monia pieniä yrityksiä. Kunnassa on myös suutarinliike vanhalla kansakoululla, jossa on Ullakon näyttelytilat ja käsityömyynti. Vapon turvetuotanto ja helpin kasvatus työllistää myös useita urakoitsijoita kesäisin. Tuupovaarassa karjataloutta harjoittavia tiloja on enää 14 ja maidontuotanto on koko ajan vähentynyt. Suurin osa työpaikoista on tehdastyöpaikkoja.

Sotien päätyttyä liitettiin vuonna 1946 ns. Tynkä-Korpiselkä, Saarivaara, Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Syrjävaara eli entisen Korpiselän kunnan Suomen puolelle jääneet kylät osaksi Tuupovaaraa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eimisjärvi, Hartiovaara, Heinäaho, Herajärvi, Hoilola, Kinnasniemi, Kokinvaara, Konnunniemi, Kortevaara, Kovero, Luutalahti, Mannervaara, Pirttijärvi, Revonsonkaja, Saarivaara, Sonkajanranta, Tuupovaara, Öllölä.

Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Petri Shemeikan hautamuistomerkki (1935) Pörtsämön ortodoksisessa kalmistossa
  • Tuupovaaran puukirkko (V.J. Mäkinen, 1902, alttaritaulu Eino J. Härkönen)
  • Hoilolan evankelis-luterilainen rajaseutukirkko (Veikko Larkas, 1950)
  • Hoilolan ortodoksinen kirkko (1957)
  • Koveron ja Saarivaaran tsasounat
  • Korpiselkätalo (E. Helasvuo, 1985)
  • Tuupovaaran kuntamuseo
  • Tuupovaaran taidetalo. Ainutlaatuinen kokoelma tuupovaaralaislähtöisen Anna-Maija Lankisen keräämiä 1950-l kuvataiteilijoiden teoksia, mm.Tapani Raittilan maalauksia, Kain Tapperin teos, Ruth Brykin keramiikkatöitä. Kesäkahvio ja nettipiste taidetalon yhteydessä. Intiimitila pieniin juhlatilaisuuksiin.
  • Kulttuuritila Ullakko (taidenäyttelyitä ja käsitöiden myyntinäyttely)
  • Koskenniskan mylly- ja kievarimuseo
  • Haarajoen museosilta
  • Rally Center Finland -ajoharjoittelurata
  • Suvensaaren kalmisto
  • Vekaruksen ulkoilualue Kotajoen koskimaisemissa

Tunnettuja tuupovaaralaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 172. Otava 1979, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.