Juuka
|
Juga |
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.juuka.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala | 1 846,57 km² 50:nneksi suurin 2012 [1] |
| – maa | 1 501,79 km² |
| – sisävesi | 344,78 km² |
| Väkiluku | 5 436 180:nneksi suurin 31.1.2012 [2] |
| – väestötiheys | 3,62 as/km² (31.1.2012) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 13,2 % |
| – 15–64-v. | 60,7 % |
| – yli 64-v. | 26,1 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,3 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero | 20,25 % 95:nneksi suurin 2012 [5] |
| Kunnanjohtaja | Pekka Pietiäinen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. |
15 9 2 1 |
Juuka (ruots. Juga) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 436 ihmistä,[2] josta noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,57 km2, josta 344,78 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,62 asukasta/km2. Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.
Juuan naapurikunnat ovat Juankoski, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara.
Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki. [7] Monille juukalaisille on ominaista Savon murre. 1800-luvun lopussa Pohjois-Savolla ja Karjalalla ei ollut huomattavaa rajaa joten asukkaita sekottui naapurikunnista myös Juukaan, ja siten Savon murre levisi myös Pohjois-Karjalan kuntiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vuolukiviteollisuus
Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisesta vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.[8]
Nunnanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo.
[muokkaa] Puu-Juuka
Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.
[muokkaa] Kylät
Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kannas, Kajoo, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko.
[muokkaa] Tunnettuja juukalaisia
- Eila Nevalainen, tasavallan presidentin lehdistöavustaja[9]
- Mari Puoskari, poliitikko.
- Erkki Toivanen, toimittaja.
- Lea Sutinen (1922–2008), kansanedustaja.
- Heikki Turunen, kirjailija.
- Tuula Peltonen, kansanedustaja.
- Tuula Ikonen-Graafmans, ent. Kuittinen, kansanedustaja
- Raimo Holopainen, kansanedustaja
- Pia Pakarinen, Miss Suomi 2011 (Ex missi luopui kruunusta )
[muokkaa] Kuvitteellisia juukalaisia
- Joensuun Elli, Eino Kettusen laulun hahmo.
[muokkaa] Maantiede ja ilmasto
|
Juuan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.2.2012.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta, s. 8.
- ↑ Juuka tilastoina Juuan kunta.
- ↑ Vaarojen Sanomat 27.3.2009
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juuka Wikimedia Commonsissa- Juuan kunnan kotisivut
- Juuan kylien kotisivut
- Juuka-Seura ry. Juuan luonto. 1994. ISBN 951-96823-2-5.
- Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta. 2006. ISBN 951-96823-5-X.
| Ilomantsi - Joensuu - Juuka - Kesälahti - Kitee - Kontiolahti - Lieksa - Liperi - Nurmes - Outokumpu - Polvijärvi - Rääkkylä - Tohmajärvi - Valtimo |
| Entiset kunnat Eno - Kiihtelysvaara - Nurmeksen mlk - Pielisensuu - Pielisjärvi - Pyhäselkä - Pälkjärvi - Tuupovaara - Värtsilä |
Sivulta puuttuu