1938

Tapahtumia

Tammikuu − maaliskuu

• 1. tammikuuta – Oulun läänistä erotettu Lapin lääni aloitti toimintansa.
• 1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan asutuslaki, joka korvasi vuonna 1922 säädetyn ”Lex Kallion”.
• 1. tammikuuta – Pohjois-Pirkkalan kauppala otti uudeksi nimekseen Nokian. Etelä-Pirkkalan kunta muutti nimensä Pirkkalaksi.
• 20. tammikuuta – Egyptin kuningas Faruqin ja Farida Zulficarin häät Kairossa.
• 28. tammikuuta – Suomen Latu perustettiin.
• 4. helmikuuta − Saksan johdossa tapahtui merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Adolf Hitler otti asevoimien ylipäällikkyyden ja nimitti kenraali Wilhelm Keitelin yleisesikunnan päälliköksi. Joachim von Ribbentrop syrjäytti Konstantin von Neurathin ulkoministerin paikalta.
• 10. helmikuuta – Romanian Kaarle II sai perustuslain muutoksella diktaattorin oikeudet.
• 25. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Lahdessa.
• 28. helmikuuta − Suomen Kulttuurirahaston Säätiö perustettiin.
• 2. maaliskuuta – Moskovassa alkoi ”kahdenkymmenenyhden oikeudenkäynti”. Syytettyjen joukossa olivat Nikolai Buharin ja Aleksei Rykov.
• 3. maaliskuuta – Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä.
• 4. maaliskuuta – Seere Salmisen ja Elsa Soinin (”Tuttu Paristo”) kirjoittama kuunnelmasarja Suomisen perhe alkoi Yleisradiossa.
• 12. maaliskuuta – Anschluss: Saksan joukot miehittivät Itävallan, liittämisestä (”Anschluss”) Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä.
• 15. maaliskuuta – ”21:n oikeudenkäynti” päättyi. Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti Nikolai Buharinin teloituksesta.
• 18. maaliskuuta – Meksiko kansallisti ulkomaisen öljytuotannon maan rajojen sisäpuolella.

Huhtikuu − kesäkuu

• 8. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain Suomessa kymmenen vuoden välein suoritettavasta väestönlaskennasta. Ensimmäinen laskenta oli tarkoitus tehdä vuonna 1940.
• 12. huhtikuuta – Édouard Daladierista tuli Ranskan presidentti.
• 14. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev aloitti salaiset keskustelut Suomen ulkoministerin Rudolf Holstin kanssa. Jartsev vaati Holstilta takeita siitä, että Suomi vastustaa Saksan pyrkimyksiä Neuvostoliittoa vastaan mahdollisen sodan aikana.
• 3. toukokuuta − Adolf Hitler matkusti usean päivän valtiovierailulle Italiaan.
• 5. toukokuuta – Vatikaanivaltio tunnusti Francon hallituksen Espanjassa.
• 15. toukokuuta – Malmin lentoasema vihittiin käyttöön Helsingin Malmilla.
• 20. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain puolustuslaitoksen perushankinnoista, jotka rahoitettiin nostamalla tulo- ja omaisuusveroa 20 prosentilla.
• 26. toukokuuta – Volkswagen-autotehtaan peruskivi muurattiin Saksan Fallerslebenissä (nykyinen Wolfsburg).
• 27. toukokuuta – Helsingin raastuvanoikeus lakkautti Sinimustat-nuorisojärjestön.
• 3. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki ”rappiotaiteen” eli kansallissosialistisiin käsityksiin soveltumattoman taiteen takavarikoinnista korvauksetta valtiolle.
• 12. kesäkuuta – Helsingin olympiastadion vihittiin käyttöön. Vihkimyspuheen piti presidentti Kyösti Kallio.
• 19. kesäkuuta – Italia voitti Pariisissa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Unkarin 4–2.
• 22. kesäkuuta – Yhdysvaltain Joe Louis voitti Saksan Max Schmelingin ”vuosisadan nyrkkeilyottelussa” 124 sekunnissa.
• 25. kesäkuuta – Tohtori Douglas Hyde valittiin ensimmäiseksi Irlannin presidentiksi.

Heinäkuu − syyskuu

• 3. heinäkuuta – Höyryveturi Mallard saavutti uuden maailmanennätysnopeuden: 126 mailia tunnissa.
• 6. heinäkuuta − Saksassa kiellettiin juutalaisilta tietyt ammatit, mm. kiinteistökauppa ja rahanlainaus.
• 10. heinäkuuta – Howard Hughes saavutti uuden nopeusennätyksen 91 tuntia kestäneellä maailmanympärilennolla.
• 14. heinäkuuta − Japani ilmoitti luopuvansa vuoden 1940 kesäolympialaisten järjestämisestä Tokiossa Kiinan−Japanin sodan vuoksi.
• 18. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kesäolympialaiset Helsingille. Kisoja varten nimitettiin pankinjohtaja Jukka Rangellin johtama järjestelytoimikunta, johon kuuluivat muun muassa kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, sisäministeri Urho Kekkonen ja kenraali Hugo Österman. Kisajulisteen suunnitteli Ilmari Sysimetsä.
• 25. heinäkuuta − Juutalaisilta kiellettiin Saksassa lääkärin ammatin harjoittaminen.
• 29. heinäkuuta − Paavi Pius XI tuomitsi kansallissosialistien rotuopit.
• 2. syyskuuta – Italian hallitus määräsi, että kaikkien vuoden 1919 jälkeen maan kansalaisuuden saaneiden juutalaisten oli poistuttava maasta kuuden kuukauden kuluessa.
• 2. syyskuuta − Kulkulaitosministeri Hannes Ryömä erosi hallituksesta sairauden vuoksi. Hänen tilalleen nimitettiin toisena kulkulaitosministerinä toiminut Väinö Salovaara. Toiseksi kulkulaitosministeriksi tuli Pietari Salmenoja. Ryömä kuoli toukokuussa 1939.
• 4. syyskuuta − Nyrki Tapiovaaran elokuva Varastettu kuolema sai ensi-iltansa.
• 21. syyskuuta – Hurrikaani saapui Long Islandille
• 21. syyskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinov arvosteli Kansainliiton yleiskokouksessa järjestön tehottomuutta.
• 24. syyskuuta − Ranska ja Iso-Britannia julistivat osittaisen liikekannallepanon Sudeettialueen kriisin vuoksi.
• 28. syyskuuta – Maailman suurin matkustaja-alus, RMS Queen Elizabeth, laskettiin kuningatar Elisabetin läsnä ollessa vesille lähellä Glasgow'ta sijainneella telakalla Skotlannissa.
• 29. syyskuuta – Münchenin sopimus Saksan, Italian, Britannian ja Ranskan välillä. Saksalle luovutettiin Tšekkoslovakian sudeettialueet.

Lokakuu − joulukuu

• 1. lokakuuta – Saksan joukot marssivat Sudeeteille.
• 5. lokakuuta – Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš erosi.
• 17. lokakuuta – Jan Syrovýn hallitus aloitti Tšekkoslovakiassa. Parlamentti valitsi 30. lokakuuta maan presidentiksi Emil Háchan.
• 18. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon XII kirkolliskokous hyväksyi Uuden testamentin uuden suomennoksen.
• 30. lokakuuta – Orson Wellesin radiokuunnelma Maailmojen sota aiheutti paniikkia Yhdysvaltain itärannikolla.
• 30. lokakuuta − Adolf Hitler julisti Sudeettialueen Saksalle kuuluvaksi maakunnaksi ja nimitti sen päälliköksi Konrad Henleinin.
• 1. marraskuuta – Saksa hyökkäsi Suomen ulkoministeriä Rudolf Holstia vastaan sen vuoksi, että tämä oli päihtyneenä solvannut Saksan johtomiehiä eräillä diplomaattipäivällisillä Kansainliiton päämajassa Genevessä kuukautta aiemmin.
• 9. marraskuuta – ”Kristalliyö” Saksassa: 7 500 juutalaisten yritystä tuhottiin, 267 synagogaa poltettiin, 91 juutalaista tapettiin ja 25 000 pidätettiin.
• 12. marraskuuta – Porin ja Haapamäen välinen rautatie vihittiin käyttöön.
• 16. marraskuuta – Ulkoministeri Rudolf Holsti erosi hallituksesta, muodollisesti terveyssyistä ja palkkaerimielisyyksien vuoksi. Ulkomailla Holstin eron syyksi tulkittiin Saksan painostus. Väliaikaiseksi ulkoministeriksi tuli kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Voionmaa.
• 22. marraskuuta – Sisäministeri Urho Kekkonen lakkautti Isänmaallisen kansanliikkeen. Eduskunta hyväksyi lakkautuksen kiivaan keskustelun jälkeen äänin 121–42.
• 29. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus kumosi sisäministeriön päätöksen Isänmaallisen Kansanliikkeen lakkauttamisesta.
• 8. joulukuuta – Saksan ensimmäinen lentotukialus Graf Zeppelin laskettiin vesille Kielissä.
• 8. joulukuuta − Tampereella vihittiin käyttöön arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema uusi linja-autoasema, joka korvasi kaksi siihenastista erillistä linja-autoasemaa. Se oli 1950-luvulle saakka alallaan Pohjoismaiden suurin.
• 12. joulukuuta − Edistyspuolueen entinen kansanedustaja, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien päätoimittaja sekä Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Eljas Erkko nimitettiin uudeksi ulkoministeriksi.
• 22. joulukuuta – Kaiser Wilhelm -instituutin tutkija Otto Hahn havaitsi ensimmäisen kerran uraanin ja toriumin fission. Havainto julkaistiin 6. tammikuuta 1939 Naturwissenschaften-lehdessä.
• 22. joulukuuta – Etsivän keskuspoliisin tilalle perustettiin Valtiollinen poliisi (Valpo).
• 23. joulukuuta – Etelä-Afrikan rannikolta pyydystettiin sukupuuttoon kuolleeksi luultu varsieväkala (Latimeria chalumnae).
• 23. joulukuuta – Francon nationalistit aloittivat hyökkäyksen Kataloniaan.

tuntematon päivämäärä

• XII yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Uuden testamentin.

Sodat

• Espanjan sisällissota (1936–1939)
• Kiinan–Japanin sota (1937–1945)

Syntyneitä

• 2. tammikuuta – Hans Herbjørnsrud, norjalainen kirjailija
• 5. tammikuuta – Juan Carlos I, Espanjan kuningas
• 7. tammikuuta – Rauno Aaltonen, suomalainen ralliautoilija
• 10. tammikuuta – Donald Knuth, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko
• 13. tammikuuta – Paavo Heininen, suomalainen säveltäjä ja pianisti
• 17. tammikuuta – Raisa Lardot, suomalainen kirjailija
• 25. tammikuuta – Vladimir Vysotski, neuvostoliittolainen trubaduuri, runoilija ja näyttelijä
• 31. tammikuuta – Beatrix, Alankomaiden kuningatar
• 3. helmikuuta – Marjatta Kajosmaa, suomalainen hiihtäjä
• 17. maaliskuuta – Rudolf Nurejev, neuvostoliittolaissyntyinen balettitanssija ja koreografi (k. 1993)
• 18. maaliskuuta – Timo Mäkinen, suomalainen ralliautoilija

• 7. huhtikuuta – Freddie Hubbard, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti
• 8. huhtikuuta – Kofi Annan, vuoden 2001 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ghanalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1997-2006)
• 19. huhtikuuta – Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä
• 29. huhtikuuta – Bernard Madoff, yhdysvaltalainen talousrikollinen
• 30. huhtikuuta – Laurence van Cott Niven (”Larry Niven”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Rengasmaailma)
• 6. toukokuuta – Liisamaija Laaksonen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija
• 8. toukokuuta – Jean Giraud, ranskalainen sarjakuvataiteilija
• 10. toukokuuta – Juha Vainio (”Juha Watt Vainio”), suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja laulaja (Albatrossi) (k. 1990)
• 18. toukokuuta – Erkki Toivanen, suomalainen toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (k. 2011)
• 28. toukokuuta – Esko Helle, suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos
• 31. toukokuuta – Vivi-Ann Sjögren, suomalainen kirjailija ja näyttelijä
• 3. kesäkuuta – Seppo Heikinheimo, suomalainen musiikkitieteilijä, musiikkikriitikko, kirjailija ja kääntäjä (Martti Talvela: jättiläisen muotokuva)
• 7. kesäkuuta – Laila Hirvisaari (Laila Hietamies), suomalainen kirjailija (Lehmusten kaupunki)
• 15. kesäkuuta – Heljä Liukko-Sundström, suomalainen taiteilija
• 16. kesäkuuta – Juhani Mäkelä (”Satunnainen Matkailija”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2010)
• 23. kesäkuuta – Erkki Pulliainen, suomalainen kansanedustaja
• 27. kesäkuuta – Liisa Roine, suomalainen näyttelijä

• 7. heinäkuuta – Erkki Olavi Kokkonen (”Ere Kokkonen”), suomalainen elokuvaohjaaja (Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä) (k. 2008)
• 18. heinäkuuta – Ulla Rantanen, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
• 28. heinäkuuta – Alberto Fujimori, Perun presidentti (1990–2000)
• 6. elokuuta – Eila Pellinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1977)
• 9. elokuuta – Leonid Kutšma, Ukrainan presidentti
• 24. elokuuta – Raimo Virtanen (”Rami Sarmasto”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (k. 1965)
• 6. syyskuuta – Gustav Hägglund, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja)
• 8. syyskuuta – Kalevi Haikara, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2007)
• 8. syyskuuta – Pirkko Työläjärvi, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maaherra
• 16. syyskuuta – Taru Valjakka, suomalainen oopperalaulaja

• 16. lokakuuta – Jorma Ojaharju, suomalainen kirjailija (Minun Kosmokseni)
• 2. marraskuuta – Sofía, Espanjan kuningatar
• 17. marraskuuta – Ahti Lampi, suomalainen iskelmälaulaja
• 23. marraskuuta – Esko Nikkari, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
• 24. marraskuuta – Christina Indrenius-Zalewski, suomalainen näyttelijä
• 25. marraskuuta – Daniel Katz, suomalainen kirjailija
• 24. marraskuuta – Willem Werner Claes (”Willy Claes”), belgialainen poliitikko (NATOn pääsihteeri 1994-1995)
• 2. joulukuuta – Jarmo Wahlström, suomalainen poliitikko
• 27. joulukuuta – Pirkko Mannola, suomalainen laulaja ja näyttelijä (Miss Suomi 1958)

Kuolleita

• 2. tammikuuta – Georges Méliès, ranskalainen elokuvan uranuurtaja (s. 1861)
• 3. tammikuuta – Jalmari Finne, suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija (Kiljusen herrasväki) (s. 1874)
• 28. tammikuuta – Bernd Rosemeyer, saksalainen kilpa-ajaja (s. 1909) (auto-onnettomuus)
• 16. helmikuuta – Rabbe Axel Wrede, suomalainen vapaaherra, kansanedustaja ja professori (s. 1851)
• 1. maaliskuuta – Gabriele D'Annunzio, italialainen runoilija, kirjailija, poliitikko ja näytelmäkirjailija (s. 1863)
• 13. maaliskuuta – Nikolai Buharin, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1888)
• 16. maaliskuuta – Egon Friedmann (”Egon Friedell”), itävaltalainen toimittaja, filosofi, teatterikriitikko ja kulttuurihistorioitsija (Uuden ajan kulttuurihistoria) (s. 1878)
• 2. huhtikuuta – Ernst Lampén, suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja (s. 1865)
• 12. huhtikuuta – Fjodor Šaljapin, venäläinen oopperalaulaja (s. 1873)
• 4. toukokuuta – Carl von Ossietzky, vuoden 1935 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen pasifisti ja toimittaja (s. 1889)
• 29. heinäkuuta – Alfred Oswald Kairamo, suomalainen kasvitieteilijä, liike- ja osuustoimintamies (s. 1858)
• 7. elokuuta – Konstantin Stanislavski, venäläinen teatteriohjaaja ja -teoreetikko (s. 1863)
• 19. syyskuuta – Ingeborg Hymander, suomalainen pianopedagogi (s. 1865)
• 25. syyskuuta – Martti Korpilahti, suomalainen kansanrunoilija ja säveltäjä (s. 1886)
• 17. lokakuuta – Karl Kautsky, saksalainen kirjailija ja toimittaja (sosialismin teoreetikko) (s. 1854)
• 10. marraskuuta – Kemal Atatürk, turkkilainen valtiomies (nykyaikaisen Turkin perustaja) (s. 1881)
• 19. marraskuuta – Kaarlo Castrén, Suomen pääministeri (s. 1860)
• 30. marraskuuta – Corneliu Zelea Codreanu, romanialainen poliitikko, Rautakaartin johtaja (s. 1899)
• 3. joulukuuta – J. H. Vennola, suomalainen kansantaloustieteilijä ja Suomen pääministeri (s. 1872)
• 23. joulukuuta – Greta Pitkänen, suomalainen iskelmälaulaja (tuttu Mikki Hiiri-levytyksistä) (s. 1911)
• 25. joulukuuta – Karel Čapek, tšekkiläinen kirjailija (käytti ensimmäisenä robotti-sanaa vuoden 1920 näytelmässään R.U.R.) (s. 1890)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Enrico Fermi
• Nobelin kemianpalkinto: Richard Kuhn
• Nobelin lääketieteen palkinto: Corneille Heymans
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Pearl S. Buck
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainliiton pakolaiskomissio

Kirjoja

• Korpikirjailijan kirot: elämyksiä – Ilmari Kianto
• Kuka murhasi rouva Skrofin? – Mika Waltari

Muuta

• Elokuvavuosi 1938
• László Bíró keksi kuulakärkikynän.