1970-luku
Wikipedia
[muokkaa] Politiikka
1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille, mutta laimentuneena 1960-luvun johtohahmojen siirryttyä vallan eteisiin.
Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa, IRA Isossa-Britanniassa, ETA Espanjassa, Baader-Meinhof ryhmä Saksan liittotasavallassa, Italiassa 400 eri järjestöä joista suurin oli Punaiset prikaatit, Japanissa JRA, olivat näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappauksina ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pääasiassa pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin tai vasemmistojärjestöjen tekosia. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtunutta, esimerkiksi Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa ja Unabomberin yhden miehen sota kirjepommeilla. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita.
Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä aina Afganistanin sisällissotaan asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, muun muassa ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin ja pelättiin suomettumista (Finnlandisierung). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoon, että liikaa Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyvä maa jää syvälle Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
Euroopan viimeiset siirtomaat itsenäistyivät. Portugali antoi itsenäisyyden Angolalle ja Mosambikille sekä Guinea-Bissaulle. Ranskan viimeinen siirtomaa Djibouti itsenäistyi.
Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan keskeyttämään epäonnistuneet toimensa ja vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, minkä jälkeen Pohjois-Vietnam miehitti Etelä-Vietnamin Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin Carterin presidenttikaudella. Vietnamin sodan jälkeen seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus sekä Kiinan ja Vietnamin rajasota.
[muokkaa] Talous
Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jo sitä ennen oli siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen.
Japanin nousu oli huipussaan muun muassa elektroniikassa, autoteollisuudessa ja laivanvarustuksessa. Monet läntiset teollisuusmaat joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian "tiikerimaihin" (etenkin Singaporeen) kyseisten maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä vastasi 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä.
Kehitysmaista Itä-Aasian "tiikerit", kuten Etelä-Korea, Taiwan,Hongkong, Singapore alkoivat päästä vauhtiin. Kiina aloitti Maon kauden jälkeen vuonna 1978 reformit kohti markkinavetoisempaa taloutta. Latinalaisessa amerikassa tuontia korvaava teollistuminen alkoi yskiä yhä pahemmin vuosikymmenen loppua kohden. Vallitsevassa kehitysajattelussa 1970-luvun trendi olivat perustarpeet ("basic needs"), joita pyrittiin tyydyttämään aikaisempaa suoremmin. Tällaista ajattelua edusti esimerkiksi Maailmanpankin Robert McNamara. Kehitysmaiden velkakriisi alkoi kehittyä pankkien lainatessa niille öljyntuottajamaiden talletusten vuoksi halventunutta rahaa ja teollisuusmaiden talouspolitiikan nostaessa kansainvälisiä korkoja. Tätä ei kuitenkaan vielä juuri huomattu. Kehitysmaat vaativat kansainvälisillä foorumeilla "Uutta kansainvälistä talousjärjestystä, joka oli kasa talouspoliittisia toimenpiteitä maailmantalouden muuttamiseksi kehitysmaille suosiollisempaan suuntaan.
[muokkaa] Muoti
- korkeat korot, tolppakorkokengät yleisiä myös miehillä
- leveät lahkeet
- miesten hiusmuoti pitkiä ja puolipitkiä hiuksia suosiva
- neonvärit
- microshortsit
- catsuit
[muokkaa] Tekniikka
NASA:n Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti. Avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, ydintekniikkaa kohtaan esitettiin pelonsekaista kritiikkiä.
[muokkaa] Kulttuuri
Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", muun muassa Kummisetä-elokuvissa esitettiin mafiosot korruptoituneita poliiseja kunniallisempina. Sama teema oli esillä muun muassa Serpico-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä American Graffiti -elokuvassa ja sen TV-versiossa Happy Days. Clint Eastwoodin italowesternit ja Likainen Harry -elokuvat kertoivat raa'asti menneestä ja nykyhetkestä, Rautainen Coogan taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat Tähtien sota ja Roger Mooren James Bond-filmit. Suomessa esiintyi jako 8 surmanluotia- tai Mies joka ei osannut sanoa ei -tyylisten vakavien elokuvien ja Turhapuro-linjan välillä. Taistolaisuus ja itsesensuuri olivat voimakkaita ilmiöitä politiikan lisäksi myös kulttuurissa.
Kirjallisuudessa Nobel-palkinto annettiin vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille kirjoista Syöpäosasto, Ivan Denisovitšin päivä ja Vankileirien saaristo, joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä.
Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, muun muassa Vietnamin sodan ja orjuuden josta Alex Haleyn Juuret virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia muun muassa Wounded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat. Yhdysvaltain suurkaupunkien keskustat tyhjenivät asukkaista ja rappioituivat.
[muokkaa] Urheilu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
[muokkaa] Olympialaiset
- Pääartikkelit: Kesäolympialaiset 1972, Talviolympialaiset 1972, Kesäolympialaiset 1976, Talviolympialaiset 1976.
1970-luvun suomalainen urheilija oli eittämättä neljä olympiakultaa voittanut Lasse Viren. Ensimmäinen tuli Münchenin kympiltä 1972 uudella ME-ajalla, vaikka Viren kerran kaatuikin kisan aikana ja jäi muita kymmeniä metrejä jälkeen. Viitosen Viren voitti myös ja vain vajaa puoli tuntia tämän jälkeen Pekka Vasala toi 1500 metriltä Suomelle jo kolmannen kullan. Sapporon talvikisat 1972 olivat Suomelle ensimmäiset, joista ei tullut yhtään kultamitalia.
Vuoden 1976 Montrealin kisoissa Viren toisti Münchenin kisojen voitot: kaksi kultaa. Montrealissa Pertti Karppinen aloitti kolmet olympialaiset kestäneen yksikkösoudun kultaputken. Painimolskilla Pertti Ukkola väänsi kultaa sarjassa 57 kg. Innsbruckin talvikisoissa tuli Suomeen kultaa naisten viitosella (Helena Takalo) ja miesten viestissä (Arto Koivisto, Matti Pitkänen, Pertti Teurajärvi ja Juha Mieto).
[muokkaa] Vaihtoehtoliikkeet
Aika nosti uusia liikkeitä, jotka väittivät olevansa suurten massojen sijaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age -uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10–15 vuotta myöhemmin.
Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin, idän uskonnot kiinnostivat, toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja suuriksi tekijöiksi, niin suuriksi että 1980-luvulta lähtien ne vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.
[muokkaa] Ajankohtaista
- Datsun 100A, Saab 96, Rättisitikka, Lada
- Turvavyöpakko, ajovalopakko ja yleiset nopeusrajoitukset
- Alkon ravintolat
- Leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
- Retut ja Hait jaloissa
- Niitit vaatteissa
- Kauluspaitojen ylisuuret kaulukset
- Pallokuvioleningit
- Afrokampaus
- Tabac Original
- Egri Bikavér ("Erkin pikakivääri"), Marlin omenaviini ("omppu") ja Bordeaux Blanc ("Porvoon lankku")
- Viimeinen AIDSiton vuosikymmen
- Tähtien sota
- Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica
- Asterix-limonadi, Jippo-lehti, NonStop-lehti, Hinku ja Vinku, Heikkopeikko
- Suurilinssiset paksusankaiset silmälasit
- Suosittu footbag-urheilulaji keksittiin
[muokkaa] Musiikki
- ABBA
- Disko (Saturday Night Fever, Boney M., Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic, Pointer Sisters, Odyssey, ... )
- Funk (James Brown, Parliament-Funkadelic, The Meters...)
- Soul (Marvin Gaye, Stevie Wonder, Tower of Power)
- Reggae (Bob Marley)
- Progressiivinen rock (mm. King Crimson, Pink Floyd, Yes, Genesis)
- Glam rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie, Queen ...)
- Heavy metal ja hard rock, "jytä" (Kiss, Led Zeppelin, Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath)
- Purukumipop, "purkka" (mm. Middle of the Road, Mud, The Rubettes, alkuaikojen Sweet)
- Punk (Sex Pistols, The Clash, Ramones, ... )
- Fuusiojazz (Weather Report, Return to Forever, Mahavishnu Orchestra...)
- Bay City Rollers-mania tuli maailmalle ja Suomeen
- Elvis Presley kuoli 1977
[muokkaa] Tekniikka
[muokkaa] Henkilöitä
[muokkaa] Merkittäviä hallitsijoita
- Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
- Jimmy Carter, Yhdysvaltain presidentti
- Gerald Ford, Yhdysvaltain presidentti
- Urho Kekkonen, Suomen presidentti
- Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti
[muokkaa] Muita henkilöitä
- Uri Geller, israelilainen taikuri
[muokkaa] Tapahtui vuosikymmenen aikana
- Vietnamin sota loppui 1975
- Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttää jo kulutustuotteissakin
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Sarantola-Weiss, Minna: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31601-6.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1970-luku Wikimedia Commonsissa.- Pauli Kettunen: Kirkuvan harmaa vuosikymmen (Työväentutkimus 2006)
- Agricola: Suomen historian kronologia: 1970-luku
- 70-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
- Top Albums of the 70s
- Hit Singles of the 70s
