Charles Bronson

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Charles Bronson
Charles Bronson Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1987.
Charles Bronson Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1987.
Syntymäaika 3. marraskuuta 1921[1]
Syntymäpaikka Yhdysvaltain lippu Ehrenfeld, Pennsylvania
Aktiivisena 1949–1998
Kuolinaika 30. elokuuta 2003 (81 vuotta)
Kuolinpaikka Los Angeles, Kalifornia
Oikea nimi Charles Dennis Buchinsky
Merkittävät roolit Paul Kersey
(Väkivallan vihollinen -sarja)
"Harmonica"
(Huuliharppukostaja)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Golden Globe (1972)

Ehdokkuudet

Primetime Emmy (1961)
Laurel Award (1968)
Golden Boot (1996)

Charles Bronson, oikealta nimeltään Charles Dennis Buchinsky (3. marraskuuta 1921 Ehrenfeld, Pennsylvania30. elokuuta 2003 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, joka tunnetaan erityisesti rooleistaan kovaotteisena poliisina, lännenelokuvien pyssysankarina, mafian palkollisena ja omankädenoikeuteen tarttuvana kostajana. Hän näytteli urallaan 80 elokuvassa ja lukuisissa tv-sarjoissa viidellä vuosikymmenellä.lähde?

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Charles Bronson syntyi 11:ntenä lapsena 15-lapsiseen liettualaisvanhempien perheeseen. Hänen isällään oli tataarilaiset sukujuuret. Joidenkin lähteiden mukaan hänet kastettiin nimellä Karolis Bučinskis[2], Casimir Businskis[3] tai Karol Buczyński[4]. Vuonna 1943 Bronson liittyi Yhdysvaltain ilmavoimiin ja vuonna 1945 hänet liitettiin B-29-laivueeseen, jossa hän taisteli japanilaisia vastaan toisessa maailmansodassa. [5]

Vaikka Bronson aloitti uransa Yhdysvalloissa, hän saavutti suosiota aluksi lähinnä Euroopassa. Näistä arvostetuin rooli oli luultavasti pääosa Sergio Leonen italowesternissä Huuliharppukostaja (1968). Tuohon aikaan hän näytteli kuitenkin enimmäkseen sivurooleissa, muun muassa tunnetuissa elokuvissa 7 rohkeata miestä (1960) Suuri pakoretki (1963) ja Likainen tusina (1967).

Puhtaan, äärimmäisen kovan toimintaelokuvan suosikkinäyttelijä hänestä tuli varsinaisesti 1970-luvulla. Niistä keskeisimpiä on Raakaa peliä (1974). Vuonna 1974 hän alkoi näytellä pääosaa aina 1990-luvulle kestäneessä elokuvasarjassa Väkivallan vihollinen, jossa hän esitti omankädenoikeuteen tarttuvaa, perheensä menettänyttä arkkitehtia, joka tahtomattaan joutuu väkivallan keskelle ja taistelemaan rikollisuutta vastaan. Bronsonista tuli ohjaaja J. Lee Thompsonin luottonäyttelijä 1980-luvulla ja he tekivät yhdessä seitsemän projektia. Don Siegelin elokuvassa Puhelin (1977) Charles Bronson näytteli Suomessakin. Kyseisessä agenttitrillerissä Helsinki esitti Moskovaa ja Leningradia ja Bronson venäläisagenttia.

Viimeisinä vuosinaan Bronsonin terveys heikkeni ja hän jäi vuonna 1998 eläkkeelle lonkkaleikkauksen takia. Hän menehtyi lopulta Alzheimerin tautiin ja keuhkokuumeeseen vuonna 2003. Viimeiseksi näyttelijäntyökseen jäi Poliisin painajainen -televisiotrilogia, joka on hänen ainoa elokuvasarjansa Väkivallan vihollisen lisäksi.

Bronson sai tähden Hollywood Walk of Famelle vuonna 1980.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Obituary: Charles Bronson 1.9.2003. BBC News. Viitattu 27.7.2013.
  2. Charlesas Bronsonas išeina Thomson Gale. Viitattu 1.10.2009. liettua
  3. Jeffrey Lehman: Gale Encyclopedia of Multicultural America (2vol), s. 1147. , 2000. ISBN 0787639869. (englanniksi)
  4. Stefan Bratkowski: "Najkrotsza Historia Polski" (The Shortest History of Poland), s. 9. , 1999. 0787639869. (englanniksi)
  5. Corrections nytimes.com. 18.9.2003. New York Times. Viitattu 5.2.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Charles Bronson.