1957

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Ranskan hallinnassa toisen maailmansodan jälkeen ollut Saarin alue liitettiin Saksaan.
• 1. tammikuuta – Kemijärvi ja Kuusankoski muuttuivat kauppaloiksi.
• 4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa.
• 6. tammikuuta – Unkarin puoluejohtaja János Kádár sanoi, että "proletariaatin diktatuuri on palautettu maahan suojelemaan sosialismia".
• 10. tammikuuta – Harold Macmillanista tuli Britannian pääministeri.
• 22. tammikuuta – Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyi.
• 22. tammikuuta – New York Cityn pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta.
• 4. helmikuuta – Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa.
• 7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen vankilassa 17. heinäkuuta 1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin.
• 4. maaliskuuta – Hyvinkäällä paljastettiin rautateiden rakentajien muistomerkki.
• 6. maaliskuuta – Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana.
• 6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä "täysin mielettömänä".
• 8. maaliskuuta – Suezin kanava avattiin jälleen.
• 14. maaliskuuta – Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan.
• 15. maaliskuuta – Kuurilan junaturmassa Kalvolassa sai surmansa 26 ihmistä ja 48 loukkaantui.
• 20. maaliskuuta – Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa.
• 25. maaliskuuta – Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi.
• 30. maaliskuuta – Suomen partioliikkeen 50-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

[muokkaa] Huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen Bundeswehriin.
• 6. huhtikuuta – Neuvostoliitto varoitti Tanskaa ja Norjaa sallimasta alueillaan vieraiden valtioiden ydinasetukikohtia.
• 12. huhtikuuta – Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958.
• 15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
• 24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ns. skogilaiset, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista.
• 25. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle SDP:n sisäisen hajaannuksen vuoksi.
• 12. toukokuuta – Yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija Helen Keller saapui vierailulle Suomeen.
• 16. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm peruutti hallituksensa eronpyynnön. Kansanpuolue veti ministerinsä pois hallituksesta.
• 23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia.
• 27. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi 31. toukokuuta.
• 6. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin saapuivat viikon pituiselle valtiovierailulle Suomeen. Hruštšov ja Bulganin osallistuivat myös SAK:n 50-vuotisjuhliin 9.-10. kesäkuuta.
• 18. kesäkuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui vierailulle Suomeen.
• 28. kesäkuuta – Suomen Kirjailijaliitto piti 60-vuotisjuhlansa Savonlinnassa. Juhlaan osallistui kaksi elossa olevaa perustajajäsentä, Hilja Haahti ja Ilmari Kianto.
• 29. kesäkuuta – Puhemies K.-A. Fagerholm poisti SKDL:n kansanedustaja Leo Suonpään eduskunnan puhujapöntöstä, koska tämä oli poikennut asiasta lapsilisälakiehdotusta koskeneessa keskustelussa.

[muokkaa] Heinä-syyskuu

• 1. heinäkuuta – Alkoi kansainvälinen geofysiikan vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta 1958.
• 2. heinäkuuta – RKP:n ministerit Bertel Lindh, Nils Meinander ja Torsten Nordström erosivat Sukselaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Ahti Karjalainen ja Kustaa Tiitu sekä Kansanpuolueen Pekka Malinen.
• 4. heinäkuuta – Pitkän linjan kommunistipoliitikot Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Lazar Kaganovitš erotettiin hallitustehtävistään.
• 15. heinäkuuta – Marsalkka Georgi Žukov nimitti puheessaan Molotovia ja muita erotettuja poliitikkoja "puolueen puhemiehistössä olleiksi hirviöiksi".
• 25. heinäkuuta – Tunisiasta tuli tasavalta.
• 27. heinäkuuta – Rajuilma aiheutti suurta tuhoa Imatralla. Myös muualla maan itäosassa esiintyi voimakkaita ukonilmoja.
• 29. heinäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.
• 8. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois Euroopasta, jos Yhdysvallat tekee samoin.
• 13. elokuuta – Suomessa Mainostelevisio aloitti toimintansa.
• 30. elokuuta – Entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Mongoliaan.
• 8. syyskuuta – Reserviupseerikoulun pihalla Haminassa paljastettiin Kalervo Kallion veistämä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden upseerien muistopatsas.
• 15. syyskuuta – Suomen markka devalvoitiin 39 %:lla.
• 26. syyskuuta – West Side Story -musikaalin ensiesitys Broadwayllä.
• 27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen "siipien suojassa" oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä.
• 27. syyskuuta – STK piti 50-vuotisjuhlansa Helsingissä.
• 29. syyskuuta – perustettiin Rintamamiesten asutusliitto, joka vuonna 1964 muutti nimensä Suomen sotaveteraaniliitoksi.
• 29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon.
• 30. syyskuuta – Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen hautajaisia vietettiin Helsingissä. Sibelius haudattiin Ainolaan.

[muokkaa] Loka-joulukuu

• 4. lokakuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Maata kiertäneelle radalle.
• 14. lokakuuta – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta.
• 14. lokakuuta – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi.
• 16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
• 18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75-74.
• 23. lokakuuta – Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan.
• 27. lokakuuta – Sibelius-Akatemia vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 3. marraskuuta – Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa.
• 22. marraskuuta – Ensimmäiset Suezin kanavan alueelta kotiutetut suomalaiset rauhanturvaajat palasivat kotimaahan.
• 29. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sukselaisen hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Rainer von Fieandtin muodostaman virkamieshallituksen.
• 30. marraskuuta – Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuoli, mutta Sukarno selviytyi.
• 5. joulukuuta – Kaikki alankomaalaiset karkotettiin Indonesiasta.
• 5. joulukuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin, laskettiin vesille.
• 6. joulukuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisuyritys päättyi raketin räjähdykseen lähtöalustalla.
• 20. joulukuuta – Tohtori Klaus Waris nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi Rainer von Fieandtin tilalle.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

• Suomen ensimmäinen voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

[muokkaa] Syntyneitä

[muokkaa] Tammi-maaliskuu

• 1. tammikuuta – Esa Pulliainen, suomalainen muusikko (Agents)
• 6. tammikuuta – Harri Marstio, suomalainen muusikko
• 9. tammikuuta – Kari Hotakainen, suomalainen kirjailija
• 9. tammikuuta – Kari Levola, suomalainen kirjailija
• 23. tammikuuta – Caroline, Monacon prinsessa
• 27. tammikuuta – Janick Gers, brittiläinen muusikko (Iron Maiden)
• 27. tammikuuta – Frank Miller, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 14. helmikuuta – Soile Isokoski, suomalainen laulaja
• 15. helmikuuta – Gul Mohammed, intialainen sirkustaiteilija (maailman pienin ihminen)
• 19. helmikuuta – Johann Hölzel (”Falco”), itävaltalainen muusikko (k. 1998)
• 27. helmikuuta – Adrian Smith, brittiläinen muusikko (Iron Maiden)
• 9. maaliskuuta – Mona Sahlin, ruotsalainen poliitikko ja ministeri
• 10. maaliskuuta – Osama bin Laden, saudiarabialainen terroristi
• 20. maaliskuuta – Shelton Lee (”Spike Lee”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja

[muokkaa] Huhti-kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Jukka Tapio Karjalainen (”J. Karjalainen”), suomalainen muusikko
• 4. huhtikuuta – Aki Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja
• 29. huhtikuuta – Daniel Day-Lewis, brittiläissyntyinen näyttelijä
• 10. toukokuuta – Sid Vicious, englantilainen basisti (Sex Pistols)
• 10. toukokuuta – Phil Mahre, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 17. toukokuuta – Gösta Sundqvist, suomalainen muusikko ja laulaja (Leevi and the Leavings, k. 2003)
• 17. toukokuuta – Kaija Saarikettu, suomalainen viulisti
• 2. kesäkuuta – Seppo Koskinen (”Sedu Koskinen”), suomalainen ravintoloitsija
• 8. kesäkuuta – Scott Adams, sarjakuvapiirtäjä (Dilbert)
• 19. kesäkuuta – Anna Lindh, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k. 2003)

[muokkaa] Heinä-syyskuu

• 3. heinäkuuta – Jarmo Luttinen, suomalainen taikuri
• 12. heinäkuuta – Kosti Kotiranta, suomalainen näyttelijä
• 9. elokuuta – Melanie Griffith, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. elokuuta – Isaach De Bankolé, norsunluurannikkolainen näyttelijä
• 23. elokuuta – Raija Pelli, suomalainen toimittaja
• 24. elokuuta – Stephen Fry, englantilainen näyttelijä
• 26. elokuuta – Kari Peitsamo, suomalainen muusikko
• 1. syyskuuta – Gloria María Milagrosa Fajardo García (”Gloria Estefan”), kuubalaissyntyinen yhdysvaltalainen laulaja
• 13. syyskuuta – Erkki Laine, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2009)
• 16. syyskuuta – Markku Pölönen, suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja

[muokkaa] Loka-joulukuu

• 5. lokakuuta – Bernie Mac, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2008)
• 20. lokakuuta – Susanna Haavisto, suomalainen muusikko ja näyttelijä
• 2. marraskuuta – Jari Knuutinen (”Yari”), suomalainen muusikko
• 9. marraskuuta – Heikki Salo, suomalainen muusikko
• 14. marraskuuta – Pirjo Hassinen, suomalainen kirjailija
• 20. marraskuuta – Mikko Kivinen, suomalainen näyttelijä
• 25. marraskuuta – Juha Siltala, suomalainen historioitsija
• 7. joulukuuta – Markus Kajo, suomalainen toimittaja
• 13. joulukuuta – Steve Buscemi, näyttelijä (muun muassa Reservoir Dogs, Fargo ja Sopranos)
• 20. joulukuuta – Anna Vissi, kyprolaissyntyinen kreikkalainen laulaja
• 24. joulukuuta – Hamid Karzai, Afganistanin presidentti

[muokkaa] Kuolleita

[muokkaa] Tammi-maaliskuu

• 2. tammikuuta – Unto Karri, suomalainen kirjailija
• 10. tammikuuta – Lucila de María del Perpetuo Socorro Godoy Alcayaga ("Gabriela Mistral"), vuoden 1945 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen kirjailija
• 14. tammikuuta – Humphrey Bogart, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1899)
• 16. tammikuuta – Arturo Toscanini, italialainen kapellimestari
• 8. helmikuuta – John von Neumann, unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko
• 8. helmikuuta – Walther Bothe, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
• 9. helmikuuta – Miklós Horthy, amiraali ja Unkarin valtionhoitaja (s. 1868)
• 10. helmikuuta – Laura Ingalls Wilder, yhdysvaltalainen kirjailija
• 15. helmikuuta – U. W. Walakorpi, suomalainen kirjailija
• 11. maaliskuuta – Richard E. Byrd, amiraali ja tutkimusretkeilijä
• 13. maaliskuuta − Kosti Vehanen, suomalainen pianisti ja säveltäjä

[muokkaa] Huhti-kesäkuu

• 22. huhtikuuta – Jalmari Sauli, suomalainen kirjailija
• 2. toukokuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori
• 16. toukokuuta – Eliot Ness, Yhdysvaltain liittovaltion agentti (FBI:n perustaja)
• 29. toukokuuta – Toivo Pekkanen, suomalainen kirjailija
• 4. kesäkuuta – Elis Mårtenson, suomalainen urkutaiteilija
• 10. kesäkuuta – Walter Jakobsson, suomalainen diplomi-insinööri ja taitoluistelija (olympiavoittaja)
• 24. kesäkuuta – Sulo Wuolijoki, suomalainen poliitikko

[muokkaa] Heinä-syyskuu

• 7. heinäkuuta – Hiskias Möttö ("Hiski Salomaa"), amerikansuomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 7. elokuuta – Oliver Hardy, yhdysvaltalainen näyttelijä ("Paksukainen")
• 20. syyskuuta – Johan Christian Sibelius ("Jean Sibelius"), suomalainen säveltäjä (s. 1865)
• 20. syyskuuta – Heino Kaski, suomalainen säveltäjä
• 21. syyskuuta – Haakon VII, Norjan kuningas (s. 1872)
• 22. syyskuuta – Toyoda Soemu, amiraali, Japanin yhdistyneen laivaston komentaja ja korkeimman sotaneuvoston jäsen

[muokkaa] Loka-joulukuu

• 6. lokakuuta – Kaarle Ellilä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
• 17. lokakuuta – Nikke Pärmi, suomalainen jääkärieverstiluutnantti
• 23. lokakuuta – Christian Dior, ranskalainen muotitaiteilija
• 24. lokakuuta – Arvi Ahmavaara, suomalainen lakimies ja ministeri
• 28. lokakuuta – Niko Kazantzakis, kreikkalainen kirjailija
• 10. marraskuuta – Erkki Härmä, suomalainen poliitikko, maaherra
• 24. marraskuuta – Diego Rivera, meksikolainen taidemaalari
• 25. marraskuuta – Wiljo Tuompo, suomalainen jääkärikenraali
• 30. marraskuuta – Beniamino Gigli, italialainen laulaja
• 24. joulukuuta – Norma Talmadge, yhdysvaltalainen näyttelijä

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Chen Ning Yang ja Tsung-Dao Lee
• Nobelin kemianpalkinto: Alexander R. Todd
• Nobelin lääketieteen palkinto: Daniel Bovet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Albert Camus
• Nobelin rauhanpalkinto: Lester Pearson

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1957