1957

Tapahtumia

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Ranskan hallinnassa toisen maailmansodan jälkeen ollut Saarland liitettiin vuoden 1955 kansanäänestyksen perusteella Saksaan.
• 1. tammikuuta – Kemijärvi ja Kuusankoski muuttuivat kauppaloiksi.
• 4. tammikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kehotti Itä-Euroopan maiden johtavia poliitikkoja valppauteen, jotta Unkarin syksyn 1956 kaltaiset tapahtumat eivät uusiutuisi näissä maissa.
• 6. tammikuuta – Unkarin puoluejohtaja János Kádár sanoi, että ”proletariaatin diktatuuri on palautettu maahan suojelemaan sosialismia”.
• 10. tammikuuta – Harold Macmillanista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
• 14. tammikuuta − Pääministeri K.-A. Fagerholm matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon.
• 22. tammikuuta – Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyi.
• 22. tammikuuta – New Yorkin pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta.
• 4. helmikuuta – Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa.
• 7. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg oli kuollut sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa 17. heinäkuuta 1947. Ruotsi piti selitystä riittämättömänä. Neuvostojoukot olivat vanginneet Wallenbergin Budapestissa tammikuussa 1945, minkä jälkeen hän oli kadonnut tietymättömiin.
• 15. helmikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Dmitri Šepilov erosi ja hänen sijaisensa Andrei Gromyko tuli uudeksi ulkoministeriksi.
• 4. maaliskuuta – Hyvinkäällä paljastettiin rautateiden rakentajien muistomerkki.
• 6. maaliskuuta – Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana.
• 6. maaliskuuta – Neuvostoliitto sanoi paljastaneensa alueellaan toimineen ruotsalaisen vakoiluorganisaation. Ruotsin ulkoministeriö piti väitettä ”täysin mielettömänä”.
• 8. maaliskuuta – Suezin kanava avattiin jälleen.
• 14. maaliskuuta – Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan.
• 15. maaliskuuta – Kuurilan junaturmassa Kalvolassa sai surmansa 26 ihmistä ja 48 loukkaantui.
• 20. maaliskuuta – Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa.
• 25. maaliskuuta – Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi.
• 30. maaliskuuta – Partioliikkeen 50-vuotisjuhlaa vietettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen.

huhti–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Ensimmäiset asevelvolliset astuivat palvelukseen Bundeswehriin.
• 6. huhtikuuta – Neuvostoliitto varoitti Tanskaa ja Norjaa sallimasta alueillaan vieraiden valtioiden ydinasetukikohtia.
• 12. huhtikuuta – Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958.
• 12. huhtikuuta – Suomi ja Japani solmivat uudelleen vuonna 1945 katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 15. huhtikuuta – Tampereella pidettiin Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen 50-vuotisjuhla. Tampereen työväentalon seinään kiinnitettiin muistolaatta.
• 24. huhtikuuta – Väinö Tanner valittiin niukalla ääntenenemmistöllä SDP:n puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin yksimielisesti Kaarlo Pitsinki. Puolueen vähemmistösiipi, ”skogilaiset”, vetäytyi puolueen johtovastuusta, mikä merkitsi SDP:n kahtiajakautumista.
• 25. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Urho Kekkoselle SDP:n sisäisen hajaannuksen vuoksi.
• 12. toukokuuta – Yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija Helen Keller saapui vierailulle Suomeen.
• 16. toukokuuta – Pääministeri K.-A. Fagerholm peruutti hallituksensa eronpyynnön. Kansanpuolue veti ministerinsä pois hallituksesta.
• 23. toukokuuta – Suomessa vietettiin yksikamarisen eduskunnan 50-vuotisjuhlia.
• 27. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Fagerholmin hallitukselle ja nimitti eduskunnan puhemiehen V. J. Sukselaisen muodostaman hallituksen. Fagerholm valittiin Eduskunnan puhemieheksi 31. toukokuuta.
• 6. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov ja pääministeri Nikolai Bulganin saapuivat viikon pituiselle valtiovierailulle Suomeen. Hruštšov ja Bulganin osallistuivat myös SAK:n 50-vuotisjuhliin 9.–10. kesäkuuta.
• 18. kesäkuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui vierailulle Suomeen.
• 28. kesäkuuta – Suomen Kirjailijaliitto piti 60-vuotisjuhlansa Savonlinnassa. Juhlaan osallistui kaksi elossa olevaa perustajajäsentä, Hilja Haahti ja Ilmari Kianto.
• 29. kesäkuuta – Puhemies K.-A. Fagerholm poisti SKDL:n kansanedustaja Leo Suonpään eduskunnan puhujapöntöstä, koska tämä oli poikennut asiasta lapsilisälakiehdotusta koskeneessa keskustelussa.

heinä–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Alkoi kansainvälinen geofysiikan vuosi, joka päättyi 31. joulukuuta 1958.
• 2. heinäkuuta – RKP:n ministerit Bertel Lindh, Nils Meinander ja Torsten Nordström erosivat Sukselaisen hallituksesta. Heidän tilalleen nimitettiin Maalaisliiton Ahti Karjalainen ja Kustaa Tiitu sekä Kansanpuolueen Pekka Malinen.
• 4. heinäkuuta – Pitkän linjan kommunistipoliitikot Vjatšeslav Molotov, Georgi Malenkov ja Lazar Kaganovitš erotettiin hallitustehtävistään.
• 15. heinäkuuta – Marsalkka Georgi Žukov nimitti puheessaan Molotovia ja muita erotettuja poliitikkoja ”puolueen puhemiehistössä olleiksi hirviöiksi”.
• 25. heinäkuuta – Tunisiasta tuli tasavalta.
• 27. heinäkuuta – Rajuilma aiheutti suurta tuhoa Imatralla. Myös muualla maan itäosassa esiintyi voimakkaita ukonilmoja.
• 29. heinäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.
• 8. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi, että Neuvostoliitto vetää joukkonsa pois Euroopasta, jos Yhdysvallat tekee samoin.
• 13. elokuuta – Mainostelevisio aloitti toimintansa Suomessa.
• 13. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Islantiin.
• 30. elokuuta – Entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin Neuvostoliiton suurlähettilääksi Mongoliaan.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Tanskaan.
• 8. syyskuuta – Reserviupseerikoulun pihalla Haminassa paljastettiin Kalervo Kallion veistämä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden upseerien muistopatsas. Tilaisuuteen osallistuivat presidentti Urho Kekkonen, koko Suomen kenraalikunta sekä yli 3 000 aktiivi- ja reserviupseeria.
• 14. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin Neuvostoliiton toiminta Unkarissa syksyllä 1956. Yhdeksän jäsenvaltiota, niiden joukossa Suomi, pidättyi äänestyksestä.
• 15. syyskuuta – Suomen markka devalvoitiin 39 %:lla.
• 21. syyskuuta – Hampurista Rio de Janeiroon matkalla ollut saksalainen purjekoululaiva Pamir upposi kovassa merenkäynnissä Atlantilla. 80 merimiestä hukkui.
• 26. syyskuuta – West Side Story -musikaalin ensiesitys Broadwayllä.
• 26. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
• 27. syyskuuta – Kansallinen Kokoomus teki hallitukselle välikysymyksen Maalaisliiton väitteistä, että Kokoomuksen ”siipien suojassa” oltaisiin perustamassa IKL:n tyyppistä kansanliikettä.
• 27. syyskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliitto piti 50-vuotisjuhlansa Helsingissä.
• 29. syyskuuta – Perustettiin Rintamamiesten asutusliitto, joka vuonna 1964 muutti nimensä Suomen sotaveteraaniliitoksi.
• 29. syyskuuta – Majak-jälleenkäsittelylaitoksessa lähellä Kyštymia Tšeljabinskin alueella Neuvostoliitossa tapahtui voimakas räjähdys, joka saastutti radioaktiivisella aineella. Onnettomuudesta vaiettiin, mutta noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon.
• 30. syyskuuta – Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen hautajaisia vietettiin Helsingissä. Sibelius haudattiin Ainolaan.

loka–joulukuu

• 4. lokakuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 1:n, ensimmäisen keinotekoisen satelliitin Maata kiertäneelle radalle.
• 14. lokakuuta – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta.
• 14. lokakuuta – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi.
• 16. lokakuuta – Sisäministeri Teuvo Aura vastasi Kokoomuksen välikysymykseen, ettei Suomessa ollut ilmennyt mitään kumouksellisen kansanliikkeen perustamiseen viittaavaa.
• 18. lokakuuta – Sukselaisen hallitus sai eduskunnassa SDP:n ja SKDL:n esittämän epäluottamuslauseen äänin 75–74.
• 23. lokakuuta – Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan.
• 26. lokakuuta − Marsalkka Georgi Žukov joutui eroamaan Neuvostoliiton puolustusministerin virasta ja hänen tilalleen tuli marsalkka Rodion Malinovski.
• 27. lokakuuta – Sibelius-Akatemia vietti 75-vuotisjuhliaan.
• 3. marraskuuta – Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa.
• 6. marraskuuta – Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 40-vuotisjuhla.
• 22. marraskuuta – Ensimmäiset Suezin kanavan alueelta kotiutetut suomalaiset rauhanturvaajat palasivat kotimaahan.
• 29. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sukselaisen hallitukselle ja nimitti pankinjohtaja Rainer von Fieandtin muodostaman virkamieshallituksen.
• 30. marraskuuta – Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuoli, mutta Sukarno selviytyi.
• 5. joulukuuta – Kaikki alankomaalaiset karkotettiin Indonesiasta.
• 5. joulukuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin, laskettiin vesille.
• 6. joulukuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisuyritys päättyi raketin räjähdykseen lähtöalustalla.
• 20. joulukuuta – Tohtori Klaus Waris nimitettiin Suomen Pankin pääjohtajaksi Rainer von Fieandtin tilalle.
• 30. joulukuuta − Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors nimitettiin toiseksi sosiaaliministeriksi von Fieandtin hallitukseen.

tuntematon päivämäärä

• Suomen ensimmäinen voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

Syntyneitä

tammi–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Esa Pulliainen, suomalainen muusikko ("Agents")
• 6. tammikuuta – Harri Marstio, suomalainen muusikko
• 9. tammikuuta – Kari Hotakainen, suomalainen kirjailija
• 9. tammikuuta – Kari Levola, suomalainen kirjailija
• 23. tammikuuta – Caroline, Monacon prinsessa
• 27. tammikuuta – Janick Gers, brittiläinen kitaristi ("Iron Maiden")
• 27. tammikuuta – Frank Miller, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 14. helmikuuta – Soile Isokoski, suomalainen oopperalaulaja
• 14. helmikuuta − Merja Rantamäki, suomalainen iskelmälaulaja
• 15. helmikuuta – Gul Mohammed, intialainen sirkustaiteilija (maailman pienin ihminen)
• 19. helmikuuta – Johann Hölzel (”Falco”), itävaltalainen muusikko (k. 1998)
• 27. helmikuuta – Adrian Smith, brittiläinen kitaristi ("Iron Maiden")
• 9. maaliskuuta – Mona Sahlin, ruotsalainen poliitikko ja ministeri
• 10. maaliskuuta – Osama bin Laden, saudiarabialainen terroristi (al-Qaidan perustaja) (k. 2011)
• 20. maaliskuuta – Shelton Jackson Lee (”Spike Lee”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (Do the Right Thing – kuuma päivä)

huhti–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Jukka Tapio Karjalainen (”J. Karjalainen”), suomalainen muusikko (J. Karjalainen ja Mustat lasit)
• 4. huhtikuuta – Aki Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja (Mies vailla menneisyyttä)
• 25. huhtikuuta – Harri Ahmas, suomalainen säveltäjä ja fagotisti
• 29. huhtikuuta – Daniel Day-Lewis, brittiläis-irlantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Minun elämäni)
• 10. toukokuuta – John Simon Ritchie (”Sid Vicious”), englantilainen basisti ("Sex Pistols") (k. 1979)
• 10. toukokuuta – Phil Mahre, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 17. toukokuuta – Gösta Sundqvist, suomalainen muusikko, radiokoomikko ja tuottaja ("Leevi and the Leavings") (k. 2003)
• 17. toukokuuta – Kaija Saarikettu, suomalainen viulisti ja professori
• 2. kesäkuuta – Seppo Koskinen (”Sedu Koskinen”), suomalainen ravintoloitsija
• 8. kesäkuuta – Scott Adams, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (”Dilbert”)
• 15. kesäkuuta – Seppo Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
• 19. kesäkuuta – Anna Lindh, ruotsalainen poliitikko ja ulkoministeri (k. 2003)

heinä–syyskuu

• 3. heinäkuuta – Jarmo Luttinen, suomalainen taikuri
• 12. heinäkuuta – Kosti Kotiranta, suomalainen näyttelijä
• 9. elokuuta – Melanie Griffith, yhdysvaltalainen näyttelijä (Working Girl – tieni huipulle)
• 13. elokuuta – Isaach De Bankolé, norsunluurannikkolainen näyttelijä
• 23. elokuuta – Raija Pelli, suomalainen toimittaja
• 24. elokuuta – Stephen Fry, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (Kyllä Jeeves hoitaa)
• 26. elokuuta – Kari Peitsamo, suomalainen muusikko
• 1. syyskuuta – Gloria María Milagrosa Fajardo García (”Gloria Estefan”), kuubalaissyntyinen yhdysvaltalainen laulaja
• 13. syyskuuta – Erkki Laine, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2009)
• 16. syyskuuta – Markku Pölönen, suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja

loka–joulukuu

• 5. lokakuuta – Bernard Jeffrey McCullough (”Bernie Mac”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2008)
• 20. lokakuuta – Susanna Haavisto, suomalainen muusikko ja näyttelijä
• 29. lokakuuta – Dan Castellaneta, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. marraskuuta – Jari Knuutinen (”Yari”), suomalainen muusikko
• 9. marraskuuta – Heikki Salo, suomalainen muusikko
• 14. marraskuuta – Pirjo Hassinen, suomalainen kirjailija
• 20. marraskuuta – Mikko Kivinen, suomalainen näyttelijä
• 25. marraskuuta – Juha Siltala, suomalainen historioitsija
• 7. joulukuuta – Markus Kajo, suomalainen toimittaja ja humoristi
• 13. joulukuuta – Steve Buscemi, yhdysvaltalainen näyttelijä (Reservoir Dogs)
• 20. joulukuuta – Anna Vissi, kyprolaissyntyinen kreikkalainen laulaja
• 24. joulukuuta – Hamid Karzai, Afganistanin presidentti

Kuolleita

tammi–maaliskuu

• 2. tammikuuta – Lenni Alfred Laakso (”Unto Karri”), suomalainen toimittaja, kirjailija ja runoilija (s. 1898)
• 10. tammikuuta – Lucila de María del Perpetuo Socorro Godoy Alcayaga (”Gabriela Mistral”), vuoden 1945 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen kirjailija (s. 1889)
• 14. tammikuuta – Humphrey Bogart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Afrikan kuningatar) (s. 1899)
• 16. tammikuuta – Arturo Toscanini, italialainen kapellimestari (s. 1867)
• 8. helmikuuta – János Neumann (”John von Neumann”), unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko (von Neumannin kone) (s. 1903)
• 8. helmikuuta – Walther Bothe, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1891)
• 9. helmikuuta – Miklós Horthy, unkarilainen amiraali (Unkarin valtionhoitaja) (s. 1868)
• 10. helmikuuta – Laura Ingalls Wilder, yhdysvaltalainen kirjailija (Pieni talo preerialla) (s. 1867)
• 15. helmikuuta – U. W. Walakorpi, suomalainen kirjailija (s. 1886)
• 11. maaliskuuta – Richard E. Byrd, yhdysvaltalainen amiraali, lentäjä ja tutkimusmatkailija (ensimmäinen lento etelänavalle) (s. 1888)
• 13. maaliskuuta – Kosti Vehanen, suomalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1887)

huhti–kesäkuu

• 22. huhtikuuta – Jalmari Sauli, suomalainen kirjailija (s. 1889)
• 2. toukokuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori (kommunismin vastustaja) (s. 1908)
• 16. toukokuuta – Eliot Ness (”Lahjomaton”), yhdysvaltalainen liittovaltion agentti (FBIn perustaja) (s. 1903)
• 30. toukokuuta – Toivo Pekkanen, suomalainen kirjailija (Tehtaan varjossa) (s. 1902)
• 4. kesäkuuta – Elis Mårtenson, suomalainen urkutaiteilija ja säveltäjä (s. 1890)
• 10. kesäkuuta – Walter Jakobsson, suomalainen diplomi-insinööri ja taitoluistelija (olympiavoittaja) (s. 1882)
• 24. kesäkuuta – Sulo Wuolijoki, suomalainen asianajaja, sanomalehtimies ja poliitikko (s. 1881)

heinä–syyskuu

• 7. heinäkuuta – Hiskias Möttö (”Hiski Salomaa”), suomalaissyntyinen kuplettilaulaja ja lauluntekijä (”Lännen lokari”) (s. 1891)
• 7. elokuuta – Oliver Hardy, yhdysvaltalainen näyttelijä (Paksukainen) (s. 1892)
• 20. syyskuuta – Johan Christian Sibelius (”Jean Sibelius”), suomalainen säveltäjä (Finlandia) (s. 1865)
• 20. syyskuuta – Heino Kaski, suomalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1885)
• 21. syyskuuta – Haakon VII, Norjan kuningas (s. 1872)
• 22. syyskuuta – Toyoda Soemu, japanilainen amiraali (Japanin yhdistyneen laivaston komentaja ja korkeimman sotaneuvoston jäsen) (s. 1885)

loka–joulukuu

• 6. lokakuuta – Kaarle Ellilä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja (s. 1888)
• 17. lokakuuta – Nikolai Pärmini (”Nikke Pärmi”), suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1887)
• 24. lokakuuta – Christian Dior, ranskalainen muotisuunnittelija (s. 1905)
• 24. lokakuuta – Arvi Ahmavaara, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1886)
• 26. lokakuuta – Nikos Kazantzakis, kreikkalainen kirjailija (Kerro minulle, Zorbas) (s. 1885)
• 10. marraskuuta – Erkki Härmä, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1890)
• 24. marraskuuta – Diego Rivera, meksikolainen taidemaalari ja graafikko (s. 1886)
• 25. marraskuuta – Wiljo Einar Tuompo, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)
• 30. marraskuuta – Beniamino Gigli, italialainen ooppera- ja konserttilaulaja (s. 1890)
• 24. joulukuuta – Norma Talmadge, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salaisuuksia) (s. 1893)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Chen Ning Yang ja Tsung-Dao Lee
• Nobelin kemianpalkinto: Alexander R. Todd
• Nobelin lääketieteen palkinto: Daniel Bovet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Albert Camus
• Nobelin rauhanpalkinto: Lester B. Pearson

Muuta

• Elokuvavuosi 1957