Raoul Wallenberg
Sivulta puuttuu 
Raoul Wallenberg 
kuuntele ääntämys? (4. elokuuta 1912 Lidingö, Ruotsi – mahdollisesti 1947)[1] oli ruotsalainen diplomaatti ja hyväntekijä, joka Budapestissa, Unkarissa toisen maailmansodan aikana pelasti juutalaisia. Heinä-joulukuussa 1944 hän antoi juutalaisille suojapassin ja pääsyn Ruotsiin, mikä säästi kymmeniä tuhansia ihmishenkiä.
Wallenberg työskenteli lähetystösihteerinä Budapestissa 1944 toisen maailmansodan aikana. Siellä hän pelasti tuhansia juutalaisia. Kun Neuvostoliiton joukot saapuivat Budapestiin 17. tammikuuta 1945, Wallenberg vangittiin.[2] Neuvostoliittolaisten antaman ilmoituksen mukaan Wallenberg kuoli vankilassa vuonna 1947, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa.
Wallenberg on saanut lukuisia kunnianosoituksia. Hän on nimetty kunniakansalaiseksi Kanadassa, Unkarissa, Israelssa ja Yhdysvalloissa. Israel on myös nimennyt Wallenbergin yhdeksi Vanhurskaaksi kansakuntien joukossa. Monumentteja on omistettu hänelle, ja hänen mukaansa on nimetty katuja kaikkialla maailmassa. Raoul Wallenberg komitea perustettiin vuonna 1981 "ylläpitämään humanitaarisia ihanteita ja väkivallattoman rohkeutta Raoul Wallenbergin tapaan". Se antaa vuosittain nimikkopalkinnon henkilöille, jotka ansioituneet näissä tavoitteissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Wallenberg oli syntynyt vuonna 1912 Kappstassa, Lidingössä (lähellä Tukholma)aa, jossa äidin isovanhemmat, professori Per Johan Wising ja hänen vaimonsa Sophie Wising olivat rakentaneet kesähuvilan 1882. Hänen isoisänsä, Gustaf Wallenberg oli diplomaatti ja toimi suurlähettiläänä Tokiossa, Istanbulissa ja Sofiassa.
Hänen vanhempansa, jotka olivat avioituneet 1911, oli Raoul Oscar Wallenberg (1888-1912), Ruotsin laivaston upseeri, joka kuoli syöpään kolme kuukautta ennen poikansa syntymistä, ja Maria "Maj" Sofia Wising (1891-1979). Vuonna 1918 hänen äitinsä avioitui Fredrik von Dardelin kanssa (k. 1979)[3]. heille syntyi poika Guy ja tytär Nina (myöh. Lagergren).
Vuonna 1931, Wallenberg lähti opiskelemaan arkkitehtuuria Michiganin yliopistoon Yhdysvaltoihin. Koulussa hän oppi puhumaan englantia, saksaa ja ranskaa.[4] Hän käytti lomat tutustuakseen Yhdysvaltoihin. Vaikka Wallenbergin perhe oli varakas, hän työskenteli sekalaisissa töissä. Hän esimerkiksi ajoi muiden nuorten opiskelijamiesten kanssa polkupyöräriksaa Chicagon 1933 Century of Progress maailmannäyttelyssä[5]
Amerikkalainen tutkinto ei auttanut Wallenbergia pääsemään arkkitehdin töihin hänen palattuaan Ruotsiin. Lopulta hänen isoisänsä järjesti työtä Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa, oman ruotsalaisen yhtiönsä toimistossa, joka myi rakennusmateriaaleja. Vuosina 1935 ja 1936 Wallenberg työskenteli hollantilaisen pankin konttorissa Haifassa Palestiinassa. Hän palasi Ruotsiin vuonna 1936 ja sai työpaikan Tukholmassa setänsä ja kummisetä, Jacob Wallenbergin avulla keskieurooppalaisessa Trading Company[6] Export-Import kauppayhtiössä ja Tukholman välillä Keski-Euroopassa. Yhtiön omisti Unkarin juutalainen Kálmán Lauer.
[muokkaa] Työskentely Unkarissa
Vuonna 1938, holhoojahallituksen ja Miklós Horthyn valtakaudella, Unkarissa hyväksyttiin useita juutalaisvastaisia toimenpiteitä. Juutalaiset eivät saaneet enää toimia kaikissa ammateissa eivätkä kaikissa valtioin viroissa. Avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin. Lauerin oli yhä vaikeampi matkustaa Unkariin, ja Wallenbergista tuli hänen uskottu miehensä. Wallenberg oppi pian unkarin kielen, ja vuonna 1941 hän teki useita matkoja Budapestiin.[7] Vuoden sisällä Wallenbergistä tuli yhtiön osakas ja kansainvälisten asioiden johtaja.
Huhti-ja toukokuussa 1944, vaikka tappio sodassa oli selvä, saksalaiset ja heidän unkarilaiset liittolaisensa alkoivat karkottaa Unkarin juutalaisia massoittain: jopa 12 000 henkilöä päivässä.[8] Unkarin juutalaisten vainosta tuli pian tunnettu asia ulkomailla, toisin kuin holokaustista sen koko laajuudessa. Loppukeväällä 1944, George Mantello julkaisi raportin, jota nykyisin kutsutaan Vrba-Wetzler raportiksi. Maailman johtajat kuten Churchill ja Roosevelt yrittivät auttaa Horthya pysäyttämään karkotukset.[9]
Keväällä 1944, Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt lähetti Iver Olsenin Tukholman Yhdysvaltain sotapakolaislautakunnan virallisena edustajana. Hän etsi henkilöä, joka oli halukas ja kykenevä menemään Budapestiin järjestämään pelastus-ohjelman juutalaisille.[10] Olsen uskoi, että Wallenberg oli oikea mies tähän tehtävään.
[muokkaa] Diplomaattina Budapestissa
Elokuusta 1944 alkaen Wallenberg toimi diplomaattina Budapestissä. Hän myönsi suojapasseja, jotka osoittivat kantajansa olevan Ruotsin alamainen ja odottavan siirtoa kotimaahan. Suojapassin haltijoita ei yleensä karkotettu, vaikka passi ei ollut virallinen asiakirja. Suojapassin sanotaan pelastaneen noin 20 000 juutalaisen hengen. Olsenin järjestön keräämillä rahoilla Wallenberg hankki Budapestistä myös taloja, joiden julistettiin diplomaattisen koskemattomuuden suojaamiksi. Tuhannet juutalaiset saivat näistä taloista suojapaikan.[11]
[muokkaa] Neuvostoliiton pidättämänä
Vuoden 1945 alussa Neuvostoliitto valtasi Budapestin. Neuvostosotilaat kuulustelivat Wallenbergia, joka kertoi toiminnastaan juutalaisten pelastamiseksi.[11]
On arveltu, että Wallenberg pidätettiin, koska hänet palkannut amerikkalainen oli Yhdysvaltojen agentti.[12]
[muokkaa] Kuolema
Neuvostoliittolaisten antaman ilmoituksen mukaan Wallenberg kuoli vankilassa vuonna 1947, mutta asiasta ei ole varmaa tietoa.[13][14]
Unto Parvilahti kertoo teoksessaan Berijan tarhat tavanneensa Butyrkan vankilassa Moskovassa nuoren unkarilaisen aatelismiehen, joka kertoi olleensa Raoul Wallenbergin sellitoverina kotimaassaan venäläismiehityksen aikana.[15]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kuolinpäivä perustuu kirjeeseen, joka annettiin hänen perheellen Neuvostoliitosta vuonna 1957, ja jotkut kiistävät sen.
- ↑ Raoul Wallenberg’s arrest order, signed by Bulganin in January 1945 Searching Raoul Wallenberg
- ↑ Raoul Wallenberg’s nearest family, von Dardel Searching Raoul Wallenberg
- ↑ College Wallenberg Endowment University of Michigan.
- ↑ Raoul Wallenberg; University and Training: Searching Raoul Wallenberg
- ↑ yrityksen nimi on joskus käännetty "Keski-Euroopan Trading Company"
- ↑ Lester, Elenore ja Werbell, Frederick E., "The Last Hero of Holocaust. Search for Ruotsin Raoul Wallenberg", " "New York Times Magazine; 30 maaliskuu 1980,; Luettu 14. helmikuuta 2007
- ↑ The Destruction of Hungarian Jews Holocaust Chronicle
- ↑ Istvan Simon: UK: Winston Churchill’s The Second World War and the Holocaust’s Uniqueness Stanford University
- ↑ Raoul Wallenberg and the rescue of jwes in Budapest Holocaust Encyclopedia
- ↑ a b Budapest and Heroism Wallenberg Endowment University of Michigan.
- ↑ Disappearance and Unknown Fate Wallenberg Endowment University of Michigan.
- ↑ Raoul Wallenberg NNDB
- ↑ Archives Throw Doubt on Wallenberg Death Date NY Times
- ↑ Unto Parvilahti, Berijan tarhat, Otava 1957
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hannu Rautakallio - Tapaus Raoul Wallenberg Kirjaesittely KSML
- Pelastaja ja uhri – tapaus Raoul Wallenberg
- Profile: Sweden's Holocaust hero BBc (englanniksi)
- Hannu Rautkallio: Tapaus Raoul Wallenberg. Kertomus vaikenemisesta, syyllisyydestä ja hyväksikäytöstä. Kustannusosakeyhtiö Paasilinna, 2009. ISBN 978-952-5856-00-2.
