Tukholma

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tukholman kunta
(Stockholms kommun)
Sotck2.jpg
Stockholm vapen.svg
Vaakuna
Tukholman sijainti kartalla
Tukholman sijainti kartalla
Valtio RuotsiRuotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti ja Södermanlanti
Keskuspaikkakunta Tukholma
Pinta-ala
 – Kaupunki  km²
 – Maa 187,74 km²
Väkiluku  (2008)
 – Kaupunki 825 057 (2 009)
 – Tiheys 4 395 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 - (Kesäaika) UTC+2
Kuntakoodi 0180
Verkkosivusto: www.stockholm.se

Tukholma (ruots. Stockholm, Stockholms kommun[1]) on kaupunki ja kunta Ruotsin keskiosassa Itämeren rannalla ja maan pääkaupunki. Asukkaita on 825 057, Suur-Tukholman alue vastaa nykyisin koko lääniä, jonka asukasluku on 2 011 047.[2]

Tukholma on ollut kaupunki 1200-luvulta lähtien ja 1300-luvusta lähtien Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholmassa sijaitsee myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan virka-asunto Tukholman kuninkaallinen linna sekä Ruotsin valtiopäivät.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tukholman historia

[muokkaa] Keskiaika

Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu muun muassa Kustaa II Aadolf ja Kustaa V.

Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[3]

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[4] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436.

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.

[muokkaa] Uusi aika

Tukholman kartta n. vuodelta 1888

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.[5]

Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.

Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.

Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin. Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.

[muokkaa] 1800-luku

1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.[6] Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.

[muokkaa] 1900-luku

Tukholman kartta 1910-luvulta.

1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Kaupungin laajetessa siihen liitettiin useita lähistön pitäjistä.[7] Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.[8] Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Stockholms City.

1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Hökarängenin välillä Tukholman maanalainen Tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.[9] Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.[10] Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta.

Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.[7] Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.[11]

[muokkaa] Väestö

Tukholman kunnan väestön kehitys vuodesta 1800 eteenpäin.
Katarina kirkon vieressä oleva muistomerkki.
Aikakausi Asukasluku[12][13]
1400-luku noin 6 000
1570-luku noin 9 100
1610-luku noin 8 900
1690-luku noin 57 000
1750 60 018
1800 75 517
1850 93 070
1900 300 624
1950 744 431
1960 808 294
1970 740 486
1980 647 214
1990 674 452
2000 750 448
2005 771 038
2008 810 120

Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 810 120 (2008), joka vastaa 40,9 % koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 8,8 % koko Ruotsin asukasluvusta.[14]

Tukholman asukkaista 51 % on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.[15] Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301 700 kruunua (miehet 343 900 kr, naiset 259 600 kr)[16] Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1 % työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4 %.[17]

Asukkaista miehiä on noin 48 % ja naisia noin 52 %. 68 672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12 039 (2005) ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.[18]

Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 227 369, eli noin 28.1 % kaupungin asukkaista.[19] Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) on syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.[20]

[muokkaa] Suomalaiset Tukholmassa

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.

Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.[21] Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen on 10 351.

Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla. Tukholmassa toimii myös Tukholman Suomalainen seurakunta,[22] ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.

[muokkaa] Maantiede

Tukholman kunnan pinta-ala on 209 km² josta maapinta-alan osuus on 187,74 km² ja vesipinta-alan 21 km².

Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa Mälaren ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä Stadsholmenin saarella.

Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholmaan (västerort) ja Etelä-Tukholmaan (söderort).

Sisäkaupunki muodostuu Södermalmista, Norrmalmista, Östermalmista, vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista, eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.

Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan, sekä vanhassakaupungissa sijaitseva Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja.

Tukholman korkein luonnollinen piste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka on 77 metriä korkea.

[muokkaa] Tukholman saaret

Tukholma on tunnettu monista saaristaan. Merkittävin näistä on Stadsholmenin saari jolla Tukholman vanhakaupunki suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille Riddarholmenille, Strömsborgille ja Helgeandsholmenille jossa muun muassa Ruotsin valtiopäivätalo sijaitsee.

Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussen yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholmelle ja Långholmenille jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret joiden yli johtaa muun muassa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.

Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössa sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skanssenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.

Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.

[muokkaa] Luonnonsuojelualueet

Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha) jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.[23]

[muokkaa] Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet

Pääartikkeli: Luettelo Tukholman kaupunginosista
Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.

Tukholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee sisäkaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby Villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.

[muokkaa] Tukholman perinteiset tulliportit

  • Hornstull (lounaissuuntaan)
  • Skanstull (etelään)
  • Danvikstull (itään)
  • Vintertull (kaakkoon)
  • Roslagstull (koilliseen)
  • Norrtull (pohjoiseen)
  • Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)

[muokkaa] Ilmasto

Kuukausi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuut toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu loka marras joulu vuosi
Lämpötila °C (keskiarvo) −1 −1 3 9 16 21 22 20 15 10 5 1 10
Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo) −5 −5 −3 1 6 11 13 13 9 5 1 −3 2,5
Sadetta mm 39 27 26 30 30 45 72 66 55 50 53 46 539
Sadepäiviä (keskiarvo) 18 15 13 11 11 12 15 14 15 14 17 18 173
Lähde: World Weather Information Service

[muokkaa] Talous

Ericssonin entinen pääkonttori Telefonplanilla Tukholman eteläpuolella. Ericsson on Tukholman suurin yksityinen työnantaja (8430 työntekijää vuonna 2004).

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Park'ia on yritetty jopa verrata Piilaakson kanssa. Myös biotekniikka on yksi eniten kasvavista alueista.

Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat Posten, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken[24]

Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.[25]

Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7 % (n. 18 700 henkilöä).[26] Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua.[27]

Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35 % (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6 %), josta 18,08 % menee kunnalle ja loput 12,27 % Tukholman läänin maakäräjille (landsting).

[muokkaa] Liikenne

Pääartikkeli: Tukholman julkinen liikenne

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erityyppisistä junista, mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Päivittäin lähes 650 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.

Kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema, jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat Skavstan lentoasema Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasema Västeråsissa.

Tukholman läänin maakäräjien omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristossa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on Viking Linen, Silja Line ja muiden varustamojen aluksilla Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.

Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynäshamniin johtavaan Riksväg 73:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätietä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta. Tukholman ohitustiehen on suunnitteilla E4:n eteläpuolelle ja kulkee Lovönin saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissa ja toiselle puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehen. Näiden suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksanee noin 25 miljardia kruunua vuoden 2006 rahanarvossa.

[muokkaa] Ruuhkamaksut

Ruuhkaveron tulliasema Liljeholmenin kohdalla.

Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on käytössä ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella. Ruuhkavero otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Aikaisemmin ruuhkaveroa oli kokeiltu 2. tammikuuta 2006–31. heinäkuuta 2006 välisenä aikana. Vero ei koske muun muassa ulkomailla rekisteröityjä autoja ja Vägverketin normien mukaisia luonnonystävällisiä kulkuneuvoja.

Tukholman sosiaalidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön, jotta sosiaalidemokraatit saisivat hallituksessa Ympäristöpuolueen tuen. Tukholmalaiset saivat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä, halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Tukholman kunnan asukkaat olivat maksun puolesta, mutta läänin muut kunnat olivat kielteisiä maksulle. Ruuhkaveron tavoitteena oli vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana, mikä onnistui odotuksia paremmin. Jopa joka viides auto jäi pois liikennemääristä maksun aikana. Samalla panostettiin joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja lisäämällä metron vuoroja.

Vuonna 2006 uusi porvarillinen enemmistö Tukholman kaupungintalossa päätti että ruuhkamaksut otettaisiin taas käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Heinäkuu on tosin aina maksuton lomien vuoksi, joten käytännössä maksut alkoivat uudestaan 1. elokuuta 2007. Enemmistöt niin valtiopäivillä kuin kaupungintalossa ovat päättäneet, että tällä kertaa tulot käytetään erilaisiin tieprojekteihin, muun muassa Tukholman länsipuolelta kiertävä ohitustie.

[muokkaa] Kiskoliikenne

[muokkaa] Metro

Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.
Tunnelbanan asemakartta.

Vuonna 1950 käyttöön otettu Tunnelbanan eli metro koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Tukholman linja-autoterminaaliin.

[muokkaa] Rautatie

Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.

[muokkaa] Raitiovaunu

[muokkaa] Kulttuuri

Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 taidegalleriaa. Kaupungissa sijaitsee myös kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.[28]

[muokkaa] Media

Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöiden Sveriges Radion ja Sveriges Televisionin pääkonttori. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.[29] Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja "public access" kanava Öppna Kanalen Stockholm.[30]

Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten Bonnierin sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiä ovat Stockholm City (580 000 lukijaa) ja Punkt SE (294 000 lukijaa).[31] Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen.

[muokkaa] Kirjallisuus

Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1928.

Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849–1912) ja Hjalmar Söderberg (1869–1941). Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.[32] Myös lastenkirjoistaan tunnettu Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.[33]

Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.[34]

[muokkaa] Nähtävyydet

Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.

Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 000 kävijää).[35] Muita museoita ovat muun muassa Biologinen museo, Merihistoriallinen museo, Nobel-museo, Nordiska museet, Tukholman armeijamuseo ja Tukholman kaupunginmuseo. Myös Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on Liljevalchin taidehalli.

Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).[36] Tukholmassa sijaitsee UNESCO:n maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona.

Tukholman kirkkonähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko ja Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.[37] Lukuisten kirkkojen lisäksi kaupungissa sijaitsee Tukholman synagoga ja Tukholman moskeija.

Tukholman moskeija

[muokkaa] Muita nähtävyyksiä

Tukholman vanhaa kaupunkia

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Pääartikkeli: Tukholman arkkitehtuuri

Tukholman vanhimman kaupunginosan, Vanhankaupungin, katukaava on peräisin keskiajalta ja se seurailee vanhoja kaupungin muureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Storkyrkan.[38]

Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.

1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä "Swedish Grace". Tuohon aikaan rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto taas edustaa modernismia jota kutsuttiin nimellä "Swedish Modern".[38]

Hyvin kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa tapahtui 1960-luvulla kun 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret revittiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.[38]

Tukholman maanalaista, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä ja monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.[38]

[muokkaa] Urheilu

Globen on yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista ja Djurgården IF:n jääkiekkojoukkueen kotiareena. Globenissa on järjestetty muun muassa Eurovision laulukilpailu 2000 ja muita konsertteja ja tapahtumia.

Jalkapallo on kaupungin suosituin urheilulaji. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja solnalainen AIK. Jääkiekossa Djurgårdens IF on koko maan menestynein seura.

Tukholman olympiastadion, tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten. Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on Djurgårdens IF:n kotikenttä. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on Globen ja pienempi Hovet, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut kahdesti, vuonna 1989 ja vuonna 1995, jolloin Suomi voitti kultaa. Ruotsi sai vuoden 2013 Jääkiekon MM-kisat, ja ne pelataan Tukholman Globenissa ja Malmössä.

[muokkaa] Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen Stockholms universitet, jossa opiskelee noin 35 000 henkilöä. Yliopiston campusalue Frescati sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.[39] Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.[40]

Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu Kungliga Tekniska högskolan. KTH:ssa opiskelee noin 12 000 henkilöä. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut Hannes Alfvén, vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut Lennart Carleson ja Ruotsin ainut astronautti Christer Fuglesang. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla AlbaNovassa.[41]

Kauppakorkeakoulu Handelshögskolan i Stockholm on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista.

Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikkiyliopisto, jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakouluja ovat lisäksi Kuninkaallinen taidekorkeakoulu ja Konstfack.

Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto Karolinska institutet sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kunnan ulkopuolella, Solnassa ja Flemingsbergissä. Vuonna 1995 perustettu Södertörns högskola kaupungin eteläpuolella luotiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.

[muokkaa] Politiikka

Vuonna 1923 valmistunut Tukholman kaupungintalo sijaitsee Kungsholmenilla. Tukholman kunnanvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla joka toinen maanantai. Kaupungintalon 106-metristä tornia koristaa Ruotsin ikivanha symboli kolme kruunua.

Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kunnallisvaltuusto valitsee 13-jäsenisen kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenistö koostuu kunnallisvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari.[42]

Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa kokoomus, kansanpuolue ja kristillisdemokraatit löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli Kristina Axén Olin. Keskustapuolue sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2002 vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla.

Vuoden 2007 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 79,06 % (483 834 henkilöä). Äänioikeutettuja oli 620 912. Kunnallisvaaleissa Tukholma jaetaan kuuteen vaalipiiriin, joista valitaan 15–19 ehdokasta kunnanvaltuustoon.[43]

Vuosi m kd c fp nyd sp mp s v
1985 33 0 0 14 - 4 - 40 10
1988 28 0 5 13 - 8 - 36 11
1991 32 3 1 12 6 3 2 33 9
1994 29 0 5 9 0 2 8 37 11
1998 35 6 0 9 0 3 6 29 13
2002 27 5 0 17 - 0 6 35 11
2006 41 3 1 10 - 0 10 27 9

[muokkaa] Vaalitulokset

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se/ ).

Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
1994 128 975 28,7 9 399 2,1 24 329 5,4 35 437 7,9 15 309 3,4 35 120 7,8 148 684 33,0 41 274 9,2 11 533 2,5
1998 146 797 32,9 28 320 6,4 9 187 2,1 34 789 7,8 19 561 4,4 26 347 5,9 114 118 25,6 54 663 12,3 20 411 4,5
2002 121 405 26,0 20 746 4,4 5 939 1,2 73 736 15,7 9 137 1,9 24 965 5,3 149 871 32,0 52 325 11,2 8 772 1,8
2006 180 207 37,3 18 907 3,9 15 205 3,1 46 657 9,6 5 831 1,2 44 530 9,2 118 129 24,4 38 284 7,9 16 084 2,6

[muokkaa] Heraldiikka

Vanhin säilynyt versio Tukholman vaakunasta.
Toiseksi vanhin versio Tukholman vaakunasta.
Eerik Pyhän kuvaa kantava versio, johon nykyinenkin vaakuna perustuu.

Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien. Varhaisin, vuodelta 1296 oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.[44]

Panoraamakuva Tukholman kaupungintalolta.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ "Stockholms kommun" on kunnan virallinen nimi. Kunta käyttää kuitenkin yleisesti nimeä "Stockholms Stad"
  2. ↑ SCB: Folkmängd i riket, län och kommuner 30 september 2009 och befolkningsförändringar 1 juli - 30 september 2009 (ruotsiksi)
  3. ↑ Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide: 1200-talet 2006. Viitattu 14. elokuuta 2006.
  4. ↑ Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide: 1400-talet 2006. Viitattu 14. elokuuta 2006.
  5. ↑ CyberCity: Stockholms historia 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet.. Viitattu 14. elokuuta 2006.
  6. ↑ CyberCity: Stockholms historia 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet.. Viitattu 15. elokuuta 2006.
  7. ↑ 7,0 7,1 Stockholms stad: Så blev Stockholm till Stockholms stads webbportal. Viitattu 14. syyskuuta 2007.
  8. ↑ Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar, sivu 11
  9. ↑ Tunnelbanans historia Veolia Transport. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  10. ↑ Högertrafiken fyller 40 år NyTeknik. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  11. ↑ Stads- och kommunhistoriska institutet: CyberCity / Stockholm / Befolkning CyberCity. Viitattu 15. syyskuuta 2007.
  12. ↑ CyberCity: Alla svenska städer: befolkning 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet.. Viitattu 14. elokuuta 2006.
  13. ↑ Utrednings- och statistikkontoret: Statistisk årsbok 2006. Stockholms stads webbportal.. Viitattu 15. elokuuta 2006.
  14. ↑ Folkmängd i Stockholm, länet och riket den 31 dec 1750–2006. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  15. ↑ Befolkningens (25–64 år) högsta utbildningsnivå 2004–2006. Stockholm
  16. ↑ Koskee yli 16-vuotiaita. Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm
  17. ↑ SCBs arbetskraftsundersökningar. Befolkning i åldrarna 16-64 år efter sysselsättningsstatus 2006. Storstadsjämförelser Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  18. ↑ Utländska medborgare efter ålder, kön och medborgarskap den 31 dec 1990–2005. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  19. ↑ Vuonna 2004 käyttöön otetun määritelmän mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajaksi lasketaan vain henkilö jonka kummatkin vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b058.htm
  20. ↑ Utrikes födda samt utländska medborgare efter medborgarskap 2006-12-31 Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18. syyskuuta 2007.
  21. ↑ Ruotsinsuomalaisten keskusliitto: Ruotsinsuomalaiset Viitattu 17. syyskuuta.
  22. ↑ http://www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen/fi/default.asp
  23. ↑ Stadens reservat
  24. ↑ CyberCity: Statistisk årsbok 2006. www.stockholm.se - Stockholms stads webbportal.. Viitattu 15. elokuuta 2006.
  25. ↑ Stockholm Business Region: Näringslivet i siffror 2006. www.stockholmbusinessregion.se. Viitattu 15. elokuuta 2006.
  26. ↑ http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total
  27. ↑ http://www.stockholm.se/upload/Fackforvaltningar/Utrednings-%20och%20statistikkontoret/Statistisk%20%C3%A5rsbok/17storstad.pdf
  28. ↑ Stockholm: The Cultural Capital of Scandinavia
  29. ↑ Företagsfakta Sveriges Television. Viitattu 20. syyskuuta 2007.
  30. ↑ Kanal Lokal Stockholm Öppna Kanalen Stockholm
  31. ↑ ORVESTO Konsument 2007:1 lanserad SIFO. Viitattu 24. syyskuuta 2007.
  32. ↑ Kirjailijoiden Tukholma
  33. ↑ Astrid Lindgrens underbara värld
  34. ↑ The City's culture
  35. ↑ http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf
  36. ↑ http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf
  37. ↑ States fastighetsverk, Riddarholmskyrkan
  38. ↑ 38,0 38,1 38,2 38,3 Svensk arkitektur har inspirerat i alla tider Stockholmtown. Viitattu 24. syyskuuta 2007.
  39. ↑ Om universitetet
  40. ↑ [1]
  41. ↑ Fakta och siffror - KTH
  42. ↑ http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=96245
  43. ↑ http://www.val.se/val/val2006/slutlig/K/kommun/01/80/roster.html
  44. ↑ S:t Eriks-sigillet genom tiderna

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tukholma.


Stockholm vapen.svg
Tukholman kaupunginosa-alueet
Bromma | Enskede-Årsta-Vantör | Farsta | Hägersten-Liljeholmen | Hässelby-Vällingby | Kungsholmen | Norrmalm | Rinkeby-Kista | Skarpnäck | Skärholmen | Spånga-Tensta | Södermalm | Älvsjö | Östermalm
Stockholm län vapen.svg
Tukholman läänin kunnat
Botkyrka | Danderyd | Ekerö | Haninge | Huddinge | Järfälla | Lidingö | Nacka | Norrtälje | Nykvarn | Nynäshamn | Salem | Sigtuna | Sollentuna | Solna | Sundbyberg | Södertälje | Tukholma | Tyresö | Täby | Upplands-Bro | Upplands Väsby | Vallentuna | Vaxholm | Värmdö | Österåker
Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chişinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lissabon  · Ljubljana  · Lontoo  · Luxemburg  · Madrid  · Minsk  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Priština1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Tukholma 810 120
2. Göteborg 500 197
3. Malmö 286 535
4. Uppsala 190 668
5. Linköping 141 863
6. Västerås 134 684

7. Örebro 132 277
8. Norrköping 128 060
9. Helsingborg 126 754
10. Jönköping 125 154
11. Uumaja 112 728
12. Lund 107 351

13. Borås 101 487
14. Sundsvall 94 955
15. Eskilstuna 94 785
16. Huddinge 94 209
17. Gävle 93 509
18. Halmstad 90 241

19. Nacka 85 661
20. Södertälje 84 753
21. Karlstad 83 994
22. Växjö 81 074
23. Botkyrka 80 055
24. Kristianstad 77 977

25. Haninge 74 968
26. Luulaja 73 406
27. Kungsbacka 72 676
28. Skellefteå 71 862
29. Solna 65 289
30. Järfälla 64 355
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Ruotsi Tukholma 810 100
2. Suomi Helsinki 578 100
3. Norja Oslo 560 500
4. Tanska Kööpenhamina 518 600
5. Ruotsi Göteborg 500 200
6. Ruotsi Malmö 286 500
7. Norja Bergen 247 700
8. Suomi Espoo 242 400
9. Tanska Århus 239 900
10. Suomi Tampere 209 700

11. Suomi Vantaa 196 200
12. Ruotsi Uppsala 190 700
13. Suomi Turku 175 700
14. Norja Trondheim 165 200
15. Tanska Odense 158 700
16. Ruotsi Linköping 141 900
17. Suomi Oulu 137 400
18. Ruotsi Västerås 134 700
19. Ruotsi Örebro 132 300
20. Suomi Jyväskylä 128 200

21. Ruotsi Norrköping 128 100
22. Ruotsi Helsingborg 126 800
23. Ruotsi Jönköping 125 200
24. Islanti Reykjavík 119 800
25. Norja Stavanger 119 600
26. Ruotsi Uumaja 112 700
27. Norja Bærum 108 100
28. Ruotsi Lund 107 400
29. Tanska Aalborg 101 500
30. Ruotsi Borås 101 500

31. Suomi Lahti 100 300
32. Tanska Frederiksberg 95 000
33. Ruotsi Sundsvall 95 000
34. Ruotsi Eskilstuna 94 800
35. Ruotsi Huddinge 94 200
36. Ruotsi Gävle 93 500
37. Suomi Kuopio 92 000
38. Ruotsi Halmstad 90 200
39. Suomi Kouvola 88 400
40. Ruotsi Nacka 85 700

41. Ruotsi Södertälje 84 800
42. Ruotsi Karlstad 84 000
43. Ruotsi Växjö 81 100
44. Ruotsi Botkyrka 80 100
45. Norja Kristiansand 78 900
46. Ruotsi Kristianstad 78 000
47. Suomi Pori 76 400
48. Ruotsi Haninge 75 000
49. Ruotsi Luulaja 73 400
50. Ruotsi Kungsbacka 72 700

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholma
Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä