Tukholma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°19′46″N, 18°4′7″E

Tukholma
(Stockholm)
Tukholman vanhakaupunki, Globen, kuninkaanlinna ja Scandic Victoria Tower.
Tukholman vanhakaupunki, Globen, kuninkaanlinna ja Scandic Victoria Tower.
Vaakuna
Vaakuna

Tukholma

Koordinaatit: 59°19′46″N, 18°4′7″E
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti ja Södermanland
Kunta Tukholman kunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 214,63 km²
 – Maa 187,17 km²
 – Sisävesi 27,46 km² (12,8 %)
 – Metropolialue 6 519 km²
Väkiluku 864 324
 – Tiheys 4 617,9 as./km²
 – Metropolialue 2 120 560
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2] Tiedot koskevat Tukholman kuntaa, joka on laajuudeltaan sama kuin kaupunkikin.

Tukholma (ruots. Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.[3] Tukholma sijaitsee Itämeren länsirannikolla Ruotsin keskiosassa. Ruotsin historiallisista pääalueista kaupunki kuuluu Sveanmaahan. Eteläosa Tukholmasta kuuluu Södermanlandin maakuntaan ja pohjoisosa Uplannin maakuntaan[4]. Tukholma kuuluu Tukholman lääniin ja toimii myös sen pääkaupunkina. Lisäksi kaupunki kuuluu alueeltaan lääniä vastaavaan Tukholman läänin maakäräjäkuntaan, joka huolehtii esimerkiksi terveydenhuollosta[5].

Vuoden 2011 lopussa Tukholmassa oli 864 324 asukasta, joten se on Pohjoismaiden suurin kaupunki ja kunta. Koko Tukholman läänin käsittävässä Suur-Tukholmassa asukkaita on 2 091 473.[6] Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².[2] Kaupungin väentiheys on 4 617,9 asukasta maaneliökilometriä kohti[7] Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa,[8] ja ajankohdan maapinta-ala oli 188 km².[9].

Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien kokoontumispaikka ja Tukholman kuninkaanlinna on maan hallitsijan kuningas Kaarle XVI Kustaan virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,[10] mutta varsinainen asunto on Drottningholmin linnassa Tukholman ulkopuolella.[11]

Tukholman naapurikuntia ovat Nacka, Tyresö, Huddinge, Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Sundbyberg, Solna, Danderyd ja Lidingö[12].

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Pääartikkeli: Tukholman historia

Keskiaika [muokkaa]

Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuunottamatta kaikki hallitsijat Kustaa II Aadolfista ja Kustaa V:een.[13]

Eerikinkronikan mukaan Tukholman perusti Birger-jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna 1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas Valdemar Birgerinpoika solmi Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.[14]

1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki. Sen suojaksi rakennettiin 1200-luvulla muurit[15]. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanha kaupunki", ruots. Gamla stan[16]. Stadsholmenin pinta-ala oli alunperin 24 hehtaaria[16].

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.[17] Saksalaisten asemasta kaupungissa kertoo se, että puolet kaupungin kuusihenkisestä raadista tuli olla saksalaisia[15]. Tukholma mainitaan Ruotsin pääkaupunkina virallisissa asiakirjoissa vuonna 1436[18].

1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.[19]

Uusi aika [muokkaa]

Kun Sten Sture nuorempi kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena 1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman.[20][21] Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi[22].

1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.[23]

Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona.

Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema kuninkaanlinna vuonna 1754.[24]

Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin.[25] Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000[26].

1800-luku [muokkaa]

1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.[27] Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava[28].

1900-luku [muokkaa]

  • Tukholman kartta noin vuodelta 1888.

  • Tukholman kartta 1910-luvulta.

  • Väestönkehitys vuodesta 1800 eteenpäin.

1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.[29] Vuonna 1936 otettiin käyttöön Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu Stockholms City[30].

1. lokakuuta 1950 otettiin käyttöön Slussenin ja Hökarängenin välillä Tukholman maanalainen Tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.[31] Oikeanpuoleinen liikenne otettiin Ruotsissa käyttöön syyskuussa 1967.[32] Uudistuksen yhteydessä raitiovaunuliikenne hävisi Tukholman kaduilta[33].

Asutus levisi 1950-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 1970-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.[34] Tukholman kaupungin asukasluku oli korkeimmillaan 810 000, vuonna 1961. Tämän jälkeen asukasluku on laskenut hieman, samalla kun Tukholman naapurikuntien asukkaiden määrä on noussut.[35]

Väestö [muokkaa]

Vuosi Väkiluku[36][37]
1400-luku noin 6 000
1570-luku noin 9 100
1610-luku noin 8 900
1690-luku noin 57 000
1750 60 018
1800 75 517
1850 93 070
1900 300 624
1950 744 431
1960 808 294
1970 740 486
1980 647 214
1990 674 452
2000 750 448
2005 771 038
2008 810 120

Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 810 120 (2008), joka vastaa 40,9 % koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 8,8 % koko Ruotsin asukasluvusta.[38]

Tukholman asukkaista 51 % on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.[39] Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301 700 kruunua (miehet 343 900 kr, naiset 259 600 kr)[40] Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1 % työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4 %.[41]

Asukkaista miehiä on noin 48 % ja naisia noin 52 %. 68 672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12 039 (2005) ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.[42]

Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 227 369, eli noin 28.1 % kaupungin asukkaista.[43] Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) on syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.[44]

Suomalaiset Tukholmassa [muokkaa]

Katarinan kirkon vieressä oleva muistomerkki.

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.[45] Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.[46]

Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67 220 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.[47] Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.[48] Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen on 10 351.

Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.[49] Tukholmassa toimii myös Tukholman Suomalainen seurakunta,[46] ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa[45].

Väestönkehitys [muokkaa]

Tukholman kaupungin väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 745 936
1955
  
 785 945
1960
  
 808 294
1965
  
 783 643
1970
  
 744 912
1975
  
 665 202
1980
  
 647 214
1985
  
 659 030
1990
  
 674 452
1995
  
 711 119
2000
  
 750 348
2005
  
 771 038
2010
  
 847 073
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[50]

Vuoden 2011 lopussa 29,8 prosenttia kaupungin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 22,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[51]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kaupungissa asui 18 273 Suomessa syntynyttä,[52] mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kaupungin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kaupungissa asui 26 292 Suomessa syntynyttä,[53] mikä vastasi 4,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kaupunkilaisten mediaaninettotulot olivat 216 908 kruunua.[54] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 57 000 kruunua.[55]

Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[56]

  • 0–17-vuotiaat: 19,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 66,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Elinkeinot [muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[57][58] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,1 0,1
  jalostus 9,5 9,7
  palvelut 89,9 89,5
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 589 796 435 788
  työpaikkaomavaraisuus 135,3

Taajamat [muokkaa]

Tukholman kunnassa on yksi taajama, joka vuoden 2010 lopussa muodostaa käytännössä koko kunnan väestön.[59] Taajaman ulkopuolella asui tuolloin 145 asukasta.[59] 31.12.2010 Tukholman kunnan osuus koko taajaman väkiluvusta oli 846 928[60]. Taajama kuuluu osittain myös Botkyrkan, Danderydin, Haningen, Huddingen, Järfällan, Nackan, Sollentunan, Solnan, Sundbybergin ja Tyresön kuntiin. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta.[60]

Pientaajamat [muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös yksi pientaajama, Geber. Pientaajamien asukasluku on 50–199 asukasta.[61]

Maantiede [muokkaa]

Tukholman kokonaispinta-ala on 214,63 km², josta maata on 187,17 km² ja vesialueita 27,46 km². Vesialueista Mälareniin kuuluu 15,72 km², muita sisävesialueita on 4,95 km² ja merialueita 6,79 km².[2]

Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa Mälaren ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä Stadsholmenin saarella.[62]

Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholmaan (västerort) ja Etelä-Tukholmaan (söderort). [63]

Innerstaden muodostuu Södermalmista, Norrmalmista, Östermalmista, vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista, [64] eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.[65]

Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan. Vanhassakaupungissa on Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja[66].

Tukholman korkein maastopiste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka yltää 77,24 metriä merenpinnan yläpuolelle[67].

Tukholman saaret [muokkaa]

Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa[68]. Merkittävin saarista on Stadsholmenin saari jolla Tukholman vanhakaupunki suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille Riddarholmenille, Strömsborgille ja Helgeandsholmenille jossa muun muassa Ruotsin valtiopäivätalo sijaitsee.

Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussen yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholmelle ja Långholmenille jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret joiden yli johtaa muun muassa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.

Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössa sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skansenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.

Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.

Luonnonsuojelualueet [muokkaa]

Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha) jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan.[69]

Kunta- ja alueliitokset [muokkaa]

Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonta. Tuolloin Tukholma käsitti suunnilleen nykyisen keskikaupungin (ruots. Innerstaden). Kuninkaallinen Djurgården liitettiin Tukholmaan ensimmäisenä vuonna 1868.

Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut tullien ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin Bromman, Brännkyrkan, Solnan, Nackan ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1.1.1913, jolloin kunnassa sijainneet Liljeholmenin ja Örbyn taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta keskikaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla Mariehällin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehty aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut Spångan maalaiskunta ja Hässelby Villastadin kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.

Näiden alueiden lisäksi Tukholmaan on liitetty pienempiä alueita vuosien saatossa. Hammarby liitettiin Nackasta 1930, osa Bagarmossenista vuonna 1959 niin ikään Nackasta ja Kyrkhamn Järfällasta vuonna 1975. Skärholmen ja Vårberg liitettiin Tukholmaan Huddingesta vuonna 1963. Viimeisimpänä liitettiin Hansta Sollentunasta vuonna 1982.

Tukholman kaupunki ei kuulunut mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kaupunki hoiti itse maakäräjäkunnille kuuluneet asiat. Tukholma liittyi Tukholman läänin maakäräjäkuntaan vasta vuonna 1971. Tukholman lääniin kaupunki on kuulunut vasta vuodesta 1968 lähtien. Sitä ennen kaupunki muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys ruotsiksi oli överståthållarämbetet.

Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet [muokkaa]

Pääartikkeli: Luettelo Tukholman kaupunginosista
Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta.

Tukholma on jaettu kaupunginosiin (stadsdel) vuodesta 1904 lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee sisäkaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby Villastadista kuuden hehtaarin kokoiseen Riddarholmeniin.

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.

Tukholman perinteiset tulliportit [muokkaa]

  • Hornstull (lounaissuuntaan)
  • Skanstull (etelään)
  • Danvikstull (itään)
  • Vintertull (kaakkoon)
  • Roslagstull (koilliseen)
  • Norrtull (pohjoiseen)
  • Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)

Ilmasto [muokkaa]

Kuukausi tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu vuosi
Lämpötila °C (keskiarvo) −1 −1 3 9 16 21 22 20 15 10 5 1 10
Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo) −5 −5 −3 1 6 11 13 13 9 5 1 −3 2,5
Sadetta mm 39 27 26 30 30 45 72 66 55 50 53 46 539
Sadepäiviä (keskiarvo) 18 15 13 11 11 12 15 14 15 14 17 18 173
Lähde: World Weather Information Service

Talous [muokkaa]

Ericssonin entinen pääkonttori Telefonplanilla Tukholman eteläpuolella. Ericsson on Tukholman suurin yksityinen työnantaja (8430 työntekijää vuonna 2004).

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Piilaaksoon. Myös biotekniikka on yksi eniten kasvavista alueista.

Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat Posten, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken[70]

Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.[71]

Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7 % (n. 18 700 henkilöä).[72] Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua.[73]

Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35 % (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6 %), josta 18,08 % menee kunnalle ja loput 12,27 % Tukholman läänin maakäräjille (landsting).

Liikenne [muokkaa]

Pääartikkeli: Tukholman julkinen liikenne
Viking Linen M/S Viking Cinderella-matkustajalautta Tukholman saaristossa.

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erityyppisistä junista, mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Päivittäin lähes 650 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.

Kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema, jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat Skavstan lentoasema Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasema Västeråsissa.

Tukholman läänin maakäräjien omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristossa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on Viking Linen, Silja Line ja muiden varustamojen aluksilla Helsinkiin, Turkuun, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.

Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynäshamniin johtavaan Riksväg 73:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätietä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta. Tukholman ohitustiehen on suunnitteilla E4:n eteläpuolelle ja kulkee Lovönin saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissa ja toiselle puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehen. Näiden suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksanee noin 25 miljardia kruunua vuoden 2006 rahanarvossa.

Ruuhkamaksut [muokkaa]

Pääartikkeli: Tukholman ruuhkamaksu
Ruuhkaveron tulliasema Liljeholmenin kohdalla.

Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on käytössä ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella. Ruuhkavero otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Aikaisemmin ruuhkaveroa oli kokeiltu 2. tammikuuta 2006 – 31. heinäkuuta 2006 välisenä aikana. Vero ei koske muun muassa ulkomailla rekisteröityjä autoja ja Vägverketin normien mukaisia luonnonystävällisiä kulkuneuvoja.

Tukholman sosiaalidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön, jotta sosiaalidemokraatit saisivat hallituksessa Ympäristöpuolueen tuen. Tukholmalaiset saivat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä, halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Tukholman kunnan asukkaat olivat maksun puolesta, mutta läänin muut kunnat olivat kielteisiä maksulle. Ruuhkaveron tavoitteena oli vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana, mikä onnistui odotuksia paremmin. Jopa joka viides auto jäi pois liikennemääristä maksun aikana. Samalla panostettiin joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja lisäämällä metron vuoroja.

Vuonna 2006 uusi porvarillinen enemmistö Tukholman kaupungintalossa päätti että ruuhkamaksut otettaisiin taas käyttöön 1. heinäkuuta 2007[74]. Heinäkuu on tosin aina maksuton lomien vuoksi, joten käytännössä maksut alkoivat uudestaan 1.8.2007. Enemmistöt niin valtiopäivillä kuin kaupungintalossa ovat päättäneet, että tällä kertaa tulot käytetään erilaisiin tieprojekteihin, muun muassa Tukholman länsipuolelta kiertävä ohitustie.

Raideliikenne [muokkaa]

Metro [muokkaa]

Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä.
Tunnelbanan asemakartta.

Vuonna 1950 käyttöön otettu Tunnelbanan eli metro koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralenin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa, Sergelin torin ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja Tukholman linja-autoterminaaliin.

Rautatie [muokkaa]

Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaan ja Norrköpingiin.

Raitiovaunu [muokkaa]

Kulttuuri [muokkaa]

Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 taidegalleriaa. Kaupungissa sijaitsee myös kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.[75]

Media [muokkaa]

Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöiden Sveriges Radion ja Sveriges Televisionin pääkonttori. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.[76] Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja "public access" kanava Öppna Kanalen Stockholm.[77]

Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten Bonnierin sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiä ovat Stockholm City (580 000 lukijaa) ja Punkt SE (294 000 lukijaa).[78] Muita lehtiä ovat muun muassa aamulehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet sekä iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen.

Kirjallisuus [muokkaa]

Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto valmistui vuonna 1928.

Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat August Strindberg (1849–1912) ja Hjalmar Söderberg (1869–1941). Nykyajan kirjailijoista voinee mainita Jens Lapidus sekä Stieg Larssonin maailmallakin mainetta saaneet dekkarit sijoittuvat suurelta osin Tukholmaan. Runoilija ja lauluntekijä Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.[79] Myös lastenkirjoistaan tunnettu Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.[80]

Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.[81]

Nähtävyydet [muokkaa]

Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.

Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista Vasa-laivaa esittelevä Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo Moderna museet (681 000 kävijää).[82] Muita museoita ovat muun muassa Biologinen museo, Merihistoriallinen museo, Nobel-museo, Nordiska museet, Tukholman armeijamuseo, Fotografiska ja Tukholman kaupunginmuseo. Myös Ruotsin kansallismuseo, Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on Liljevalchin taidehalli.

Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).[82] Tukholmassa sijaitsee UNESCO:n maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona[83].

Tukholman kirkkonähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, Suomalainen kirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko sekä alunperin 1200-luvulla rakennettu Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.[84]

Muita nähtävyyksiä [muokkaa]

Arkkitehtuuri [muokkaa]

Tukholman vanhaa kaupunkia.
Pääartikkeli: Tukholman arkkitehtuuri

Tukholman vanhimman kaupunginosan, Vanhankaupungin, katukaava on peräisin keskiajalta ja se seurailee vanhoja kaupungin muureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa Storkyrkan.[85]

Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.

1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä "Swedish Grace". Tuohon aikaan rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto taas edustaa modernismia jota kutsuttiin nimellä "Swedish Modern".[85]

Hyvin kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa tapahtui 1960-luvulla kun 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret revittiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.[85]

Tukholman maanalaista, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä ja monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.[85]

Urheilu [muokkaa]

Globen on yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista ja Djurgården IF:n jääkiekkojoukkueen kotiareena. Globenissa on järjestetty muun muassa Eurovision laulukilpailu 2000 ja muita konsertteja ja tapahtumia.

Jalkapallo on kaupungin suosituin urheilulaji. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja solnalainen AIK. Djurgårdens IF on eri lajiessa kaikenkaikkiaan koko maan menestynein seura ja nyrkkeily on sen menestyslaji Ruotsin mestaruuksilla mitattuna.[86].

Tukholman olympiastadion, tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten.[87] Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on ollut vuodesa 1936 Djurgårdens IF:n kotikenttä jalkapallossa[88]. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa[89]. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on Globen ja pienempi Hovet, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut kahdesti, vuonna 1989 ja vuonna 1995, jolloin Suomi voitti kultaa. Ruotsi sai vuoden 2013 Jääkiekon MM-kisat, ja ne pelataan Tukholman Globenissa ja Malmössä.

Koulutus [muokkaa]

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrällä mitattuna. Tukholman suurin ylemmän asteen oppilaitos on vuonna 1878 perustettu Stockholms Högskola, nykyinen Stockholms universitet, jossa opiskelee noin 35 000 henkilöä. Yliopiston campusalue Frescati sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.[90] Yliopiston tunnettuihin alumneihin kuuluu muun muassa viisi Nobelin palkinnon saajaa.[91]

Pohjoismaiden suurin tekninen korkeakoulu on vuonna 1827 perustettu Kungliga Tekniska högskolan. KTH:ssa opiskelee noin 12 000 henkilöä. KTH:n alumneihin kuuluu muun muassa vuoden 1970 Nobelin fysiikan palkinnon saanut Hannes Alfvén, vuonna 2006 Abelin palkinnon saanut Lennart Carleson ja Ruotsin ainut astronautti Christer Fuglesang. KTH ja Tukholman yliopisto tekevät yhteistyötä biotekniikan ja fysiikan alalla AlbaNovassa.[92]

Kauppakorkeakoulu Handelshögskolan i Stockholm on yksi harvoista yksityisistä ylemmän asteen oppilaitoksista.

Tukholman kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu on musiikkiyliopisto, jonka juuret johtavat vuonna 1771 perustetun Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian konservatorioon. Tärkeitä taidekorkeakouluja ovat lisäksi Kuninkaallinen taidekorkeakoulu ja Konstfack.

Maailman suurin yksittäinen lääketieteeseen erikoistunut yliopisto Karolinska institutet sijaitsee kahdessa paikassa Tukholman kunnan ulkopuolella, Solnassa ja Flemingsbergissä. Vuonna 1995 perustettu Södertörns högskola kaupungin eteläpuolella luotiin vastapainoksi kaikille kaupungin pohjoispuolella sijaitseville korkeakouluille.

Politiikka [muokkaa]

Vuonna 1923 valmistunut Tukholman kaupungintalo sijaitsee Kungsholmenilla. Tukholman kunnanvaltuusto kokoontuu kaupungintalolla joka toinen maanantai. Kaupungintalon 106-metristä tornia koristaa Ruotsin ikivanha symboli kolme kruunua.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Tukholman kunnanvaltuustossa on 101 paikkaa, joten enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaaleissa Tukholman kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[93]

  • 1 Södermalm-Enskede (20 valtuutettua)
  • 2 Bromma-Kungsholmen (15 valtuutettua)
  • 3 Norrmalm-Östermalm-Gamla Stan (17 valtuutettua)
  • 4 Östra Söderort (17 valtuutettua)
  • 5 Västra Söderort (16 valtuutettua)
  • 6 Yttre Västerort (16 valtuutettua)

Kunnanvaltuusto valitsee 13-jäsenisen kunnanhallituksen (kommunstyrelse), jonka jäsenistö koostuu kunnanvaltuuston enemmistön ja opposition edustajista. Tukholmassa on lisäksi kahdeksan kunnanneuvosta (borgarråd). Nämä johtavat osastoja, joilla on omat vastuualueet. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanneuvokset neljän vuoden välein. Lisäksi valitaan neljä oppositioon kuuluvaa niin sanottua opposition kunnanneuvosta (oppositionsborgarråd), joilla ei ole omaa osastoa. Kunnanneuvokset kokoontuvat niin sanotussa kunnanneuvostossa (borgarrådsberedningen). Sen tehtäviä johtaa rahatoimen kunnanneuvos, joka on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Joskus rahatoimen kunnanneuvoksesta käytetään nimitystä pormestari.[94]

Vuoden 2002 vaalit voittivat sosiaalidemokraatit, jotka saivat enemmistön vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen avulla. Vuoden 2006 kunnallisvaaleissa kokoomus, kansanpuolue ja kristillisdemokraatit löivät vuosina 2002–2006 kuntaa hallinneet sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen. Kunnan raha-asiainkunnanneuvokseksi tuli Kristina Axén Olin. Keskustapuolue sai myös yhden paikan Tukholman kunnallisvaltuustossa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Vuoden 2007 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 79,06 % (483 834 henkilöä). Äänioikeutettuja oli 620 912.[95]

Vuosi m kd c fp nyd sp mp s v
1985 33 0 0 14 - 4 - 40 10
1988 28 0 5 13 - 8 - 36 11
1991 32 3 1 12 6 3 2 33 9
1994 29 0 5 9 0 2 8 37 11
1998 35 6 0 9 0 3 6 29 13
2002 27 5 0 17 - 0 6 35 11
2006 41 3 1 10 - 0 10 27 9

Vaalitulokset [muokkaa]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se/ ).

Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
1994 128 975 28,7 9 399 2,1 24 329 5,4 35 437 7,9 15 309 3,4 35 120 7,8 148 684 33,0 41 274 9,2 11 533 2,5
1998 146 797 32,9 28 320 6,4 9 187 2,1 34 789 7,8 19 561 4,4 26 347 5,9 114 118 25,6 54 663 12,3 20 411 4,5
2002 121 405 26,0 20 746 4,4 5 939 1,2 73 736 15,7 9 137 1,9 24 965 5,3 149 871 32,0 52 325 11,2 8 772 1,8
2006 180 207 37,3 18 907 3,9 15 205 3,1 46 657 9,6 5 831 1,2 44 530 9,2 118 129 24,4 38 284 7,9 16 084 2,6

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Tukholman kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[96]		 Valittuja
edustajia[97]
  Maltillinen kokoomus 34,38 38
  Keskustapuolue 3,98 3
  Kansanpuolue liberaalit 10,02 10
  Kristillisdemokraatit 3,49 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 22,60 25
  Vasemmistopuolue 7,44 8
  Ympäristöpuolue vihreät 13,87
  Ruotsidemokraatit 2,62 0
  Muut 1,61 0
  Yhteensä 101

Seurakunnat [muokkaa]

Oscarin seurakunnan kirkko.

Vuoden 2012 aluejaon mukaan Tukholmassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[98]

  • Stockholms domkyrkoförsamling
  • S:t Johannes
  • Adolf Fredrik
  • Gustav Vasa
  • S:t Matteus
  • Engelbrekt
  • Hedvig Eleonora
  • Oscar
  • Maria Magdalena
  • Högalid
  • Katarina
  • Sofia
  • Kungsholm
  • S:t Göran
  • Brännkyrka
  • Vantör
  • Farsta
  • Bromma
  • Essinge
  • Västerled
  • Vällingby
  • Enskede-Årsta
  • Skarpnäck
  • Hässelby
  • Hägersten
  • Skärholmen
  • Spånga-Kista

Heraldiikka [muokkaa]

  • Vanhin säilynyt versio Tukholman vaakunasta.

  • Toiseksi vanhin versio Tukholman vaakunasta.

  • Eerik Pyhän kuvaa kantava versio, johon nykyinenkin vaakuna perustuu.

Tukholman kunnan vaakunassa on Ruotsin suojeluspyhimyksen Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien. Varhaisin, vuodelta 1296 oleva vaakuna kuvasi kahta tornia. Jo vuonna 1326 kaupunki hankki uuden vaakunan, jossa on muurien ympäröimänä kolme tornia. Pyhän Eerikin kuvaa kantava vaakuna tunnetaan vuodelta 1376. Nykyisen ulkomuotonsa vaakuna sai vuonna 1934. Vaakunassa oleva Pyhän Eerikin kuva perustuu Roslags-Bron kirkossa olevaan kuvaan.[99]

Panoraamakuva Tukholman kaupungintalolta.

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Virallisesti Ruotsissa ei ole ollut lainkaan kaupunkeja sen jälkeen, kun 1970-luvulla siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Juridisissa yhteyksissä Tukholmasta puhutaankin Tukholman kuntana (ruotsiksi Stockholms kommun). Muissa yhteyksissä Tukholma on päättänyt käyttää nimitystä Tukholman kaupunki (ruotsiksi Stockholms stad).
  4. ↑ Landskapssymboler Länsstyrelsen. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  5. ↑ Hitta rätt i hälso- och sjukvården Stockholms läns landsting. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.7.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Befolkningsstatistik Statistiska Centralbyrå. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ Kungliga slottet Sveriges kungahus. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Drottningholms slott Sveriges kungahus. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Remiss av förslag till trafikstrategi för Stockholms stad, Framkomlighetsstrategí (pdf) Stockholm.se. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Riddarholmskyrkan Julkaisija = Sveriges kungahus Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide: 1200-talet 2006. Viitattu 14.8.2006.
  15. ↑ a b Stockholm Hansetiden Viitattu 17.6.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Nordisk familjebok (art. Stockholm) Runeberg.org. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide: 1400-talet 2006. Viitattu 14.8.2006.
  18. ↑ Stockholm fakta Ilovestockholm.se. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Sten Sture vinner slaget vid Brunkeberg Ur Stockholms historia. Stockholmshistoria.se. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Ruotsi jättää unionin DR. Viitattu 23.8.2012.
  21. ↑ Kustaa Vaasan tie kuninkaaksi Internetix.fi. Viitattu 23.8.2012.
  22. ↑ (Länets historia) Nyare tid Stockholms läns museum. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ CyberCity: Stockholms historia 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet. Viitattu 14.8.2006. (ruotsiksi)
  24. ↑ Slottsbrand bgf.nu. Viitattu 23.8.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Lennar Andersson Palm: Stormaktstidens dolda systemskifte viitattu 15.9.2012 (ruotsiksi)
  26. ↑ Nationalekonomiska föreningesn förhandlingar 1912; 21 viitattu 15.9.2012 (ruotsiksi)
  27. ↑ CyberCity: Stockholms historia 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet.. Viitattu 15.8.2006.
  28. ↑ Ur Stockholms Historia: Stockholm får esplanader och hyreskaserner stockholmshistoria.com. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  29. ↑ Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar, sivu 11
  30. ↑ Fastigheten Hägern Mindre 7 Fabege.se. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  31. ↑ Tunnelbanans historia Veolia Transport. Viitattu 18.9.2007.
  32. ↑ Högertrafiken fyller 40 år NyTeknik. Viitattu 18.9.2007.
  33. ↑ Snabbspårvägen i Stockholm jarnvagar.se. Viitattu 2.12.2012. (ruotsiksi)
  34. ↑ Stockholms stad: Så blev Stockholm till Stockholms stads webbportal. Viitattu 14.9.2007.
  35. ↑ Stads- och kommunhistoriska institutet: CyberCity / Stockholm / Befolkning CyberCity. Viitattu 15.9.2007.
  36. ↑ CyberCity: Alla svenska städer: befolkning 2006. Stads- och kommunhistoriska institutet.. Viitattu 14.8.2006.
  37. ↑ Utrednings- och statistikkontoret: Statistisk årsbok 2006. Stockholms stads webbportal.. Viitattu 15.8.2006.
  38. ↑ Folkmängd i Stockholm, länet och riket den 31 dec 1750–2006. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  39. ↑ Befolkningens (25–64 år) högsta utbildningsnivå 2004–2006. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007.
  40. ↑ Koskee yli 16-vuotiaita. Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007.
  41. ↑ SCBs arbetskraftsundersökningar. Befolkning i åldrarna 16-64 år efter sysselsättningsstatus 2006. Storstadsjämförelser Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  42. ↑ Utländska medborgare efter ålder, kön och medborgarskap den 31 dec 1990–2005. Stockholm Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  43. ↑ Vuonna 2004 käyttöön otetun määritelmän mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajaksi lasketaan vain henkilö jonka kummatkin vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. Årsbok. Stockholm.se Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  44. ↑ Utrikes födda samt utländska medborgare efter medborgarskap 2006-12-31 Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  45. ↑ a b Suomalainen kirkko svenskakyrkan.se. Viitattu 17.6.2012.
  46. ↑ a b Tukholman suomalainen seurakunta Julkaisija =Svenska kyrkan Viitattu 27.6.2012.
  47. ↑ Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat Sisuradio. Viitattu 17.3.2013.
  48. ↑ Ruotsinsuomalaiset tilastoina Sisu-uutiset. 2009. Sisuradio. Viitattu 17.3.2013.
  49. ↑ Ruotsinsuomalaisia päiväkoteja ja kouluja skolvärket.se. Viitattu 17.6.2012.
  50. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 Tiedostomuoto =XLS 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  51. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 Tiedostomuoto =XLS Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  52. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 Tiedostomuoto =XLS Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  53. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m Tiedostomuoto =PDF Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  54. ↑ Nettoinkomst 2010 Tiedostomuoto =XLS 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  55. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 Tiedostomuoto =XLS 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  56. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 Tiedostomuoto =XLS 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  57. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 Tiedostomuoto =XLS 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  58. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 Tiedostomuoto =XLS 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  59. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  60. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  61. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 Tiedostomuoto =XLS 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  62. ↑ Stadsdelsområdets historia Stockholms Stad. Viitattu 17.6.2012. (ruotsiksi)
  63. ↑ Statistik om Stockholma (PDF) Stockholms Stad. Viitattu 17.6.2012. (ruotsiksi)
  64. ↑ Fakta om Stockholm Viitattu 17.6.2012. (ruotsiksi)
  65. ↑ Övriga innerstan Lokalguiden. Viitattu 17.6.2012. (ruotsiksi)
  66. ↑ Mårten Trotzigs Gränd Stockholm.se. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
  67. ↑ Vårberg Tunnelbana.net. Viitattu 15.6.2012. (ruotsiksi)
  68. ↑ Stockholm Topp 10 Visitstockholm.com. Viitattu 22.2.2013. (ruotsiksi)
  69. ↑ Stadens reservat (Archive.org 2007, viitattu 27.6.2012) (ruotsiksi)
  70. ↑ CyberCity: Statistisk årsbok 2006. www.stockholm.se - Stockholms stads webbportal.. Viitattu 15.8.2006. (ruotsiksi)
  71. ↑ Stockholm Business Region: Näringslivet i siffror 2006. www.stockholmbusinessregion.se. Viitattu 15.8.2006. (ruotsiksi)
  72. ↑ Områdesfakta Utrednings- och statistikkontoret. Viitattu 18.9.2007. (ruotsiksi)
  73. ↑ Årsbok (ruotsiksi)
  74. ↑ Trängelskatten, Dagens Nyheter, Ekonomi viitattu 1.1.2013
  75. ↑ Stockholm: The Cultural Capital of Scandinavia (Archive.org, 2008 viitattu 27.6.2012)
  76. ↑ Företagsfakta Sveriges Television. Viitattu 20.9.2007. (ruotsiksi)
  77. ↑ Kanal Lokal Stockholm Öppna Kanalen Stockholm (ruotsiksi)
  78. ↑ ORVESTO Konsument 2007:1 lanserad SIFO. Viitattu 24.9.2007. (ruotsiksi)
  79. ↑ Kirjailijoiden Tukholma
  80. ↑ Astrid Lindgrens underbara värld (ruotsiksi)
  81. ↑ The City's culture (Archive.org, viitattu 27.6.2012 )
  82. ↑ a b Topplistan besöksmål Julkaisija =Stockholms Stad (ruotsiksi) (Listan år 2010 (uudempi lista))
  83. ↑ Drottningholmin linna Sveriges Kungahus. Viitattu 15.6.2012.
  84. ↑ States fastighetsverk, Riddarholmskyrkan (ruotsiksi)
  85. ↑ a b c d Svensk arkitektur har inspirerat i alla tider Stockholmtown. Viitattu 24.9.2007. (ruotsiksi)
  86. ↑ Janne Bengtson: Dif glänser i slaget om titlarna Svenska dagbladet. Viitattu 15.6.2012. (ruotsiksi)
  87. ↑ Stadions historia Stockholms stad. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  88. ↑ Stockholms Stadion Stockholms stadion. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  89. ↑ Stockholms stadion Sportklubben.net. Viitattu 27.6.2012. (ruotsiksi)
  90. ↑ Om universitetet
  91. ↑ Nobelpriset Stockholms Universitet. Viitattu 17.6.2012. (englanniksi)
  92. ↑ Fakta och siffror - KTH (ruotsiksi)
  93. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun Tiedostomuoto =XLS Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  94. ↑ (ei toimi)
  95. ↑ Vaalit 2007 (ruotsiksi)
  96. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  97. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  98. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 Tiedostomuoto =XLS Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  99. ↑ S:t Eriks-sigillet genom tiderna (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tukholma.
Stockholm vapen bra.svg
Tukholman kaupunginosa-alueet
Bromma • Enskede-Årsta-Vantör • Farsta • Hägersten-Liljeholmen • Hässelby-Vällingby • Kungsholmen • Norrmalm • Rinkeby-Kista • Skarpnäck • Skärholmen • Spånga-Tensta • Södermalm • Älvsjö • Östermalm
Lakkautetut kaupunginosa-alueet: Enskede-Årsta • Hägersten • Katarina-Sofia • Kista • Liljeholmen • Maria-Gamla stan • Rinkeby • Vantör
Katso myös: Luettelo Tukholman kaupunginosista
Stockholm län vapen b ram.svg
Tukholman läänin kuntien keskustaajamat
Bollmora (Tyresön kunta) • Djursholm (Danderydin kunta) • Ekerö • Gustavsberg (Värmdön kunta) • Handen (Haningen kunta) • Huddinge • Jakobsberg (Järfällan kunta) • Kungsängen (Upplands-Bron kunta) • Lidingö • Märsta (Sigtunan kunta) • Nacka • Norrtälje • Nykvarn • Nynäshamn • Rönninge (Salemin kunta) • Sollentuna • Solna • Sundbyberg • Tukholma • Tumba (Botkyrkan kunta) • Täby • Upplands Väsby • Vallentuna • Vaxholm • Åkersberga (Österåkerin kunta)
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
Stockholm län vapen b ram.svg
Tukholman läänin kunnat
Botkyrka • Danderyd • Ekerö • Haninge • Huddinge • Järfälla • Lidingö • Nacka • Norrtälje • Nykvarn • Nynäshamn • Salem • Sigtuna • Sollentuna • Solna • Sundbyberg • Södertälje • Tukholma • Tyresö • Täby • Upplands Väsby • Upplands-Bro • Vallentuna • Vaxholm • Värmdö • Österåker
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chișinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lissabon  · Ljubljana  · Lontoo  · Luxemburg  · Madrid  · Minsk  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Pristina1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011)
1. Tukholma 864 324   7. Örebro 137 121 13. Borås 104 106 19. Nacka 91 616 25. Haninge 78 326 Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB)
2. Göteborg 520 374   8. Helsingborg 130 626 14. Huddinge 99 049 20. Södertälje 87 685 26. Kungsbacka 75 954
3. Malmö 302 835   9. Norrköping 130 623 15. Eskilstuna 97 596 21. Karlstad 86 409 27. Luulaja 74 426
4. Uppsala 200 001 10. Jönköping 128 305 16. Sundsvall 96 113 22. Botkyrka 84 677 28. Skellefteå 71 580
5. Linköping 147 334 11. Uumaja 116 465 17. Gävle 95 428 23. Växjö 83 710 29. Solna 69 946
6. Västerås 138 709 12. Lund 111 666 18. Halmstad 92 294 24. Kristianstad 79 930 30. Järfälla 67 320
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)
1. Ruotsin lippu Tukholma 881 235 11. Suomen lippu Vantaa 203 001 21. Ruotsin lippu Norrköping 132 124 31. Tanskan lippu Vejle 107 948 41. Tanskan lippu Viborg 93 725
2. Norjan lippu Oslo 613 285 12. Ruotsin lippu Uppsala 202 625 22. Suomen lippu Jyväskylä 132 062 32. Ruotsin lippu Borås 104 867 42. Ruotsin lippu Halmstad 93 231
3. Suomen lippu Helsinki 595 384 13. Tanskan lippu Aalborg 200 790 23. Ruotsin lippu Helsingborg 132 011 33. Suomen lippu Lahti 102 308 43. Ruotsin lippu Nacka 92 873
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 547 087 14. Tanskan lippu Odense 191 434 24. Ruotsin lippu Jönköping 129 478 34. Ruotsin lippu Huddinge 101 010 44. Ruotsin lippu Södertälje 89 473
5. Ruotsin lippu Göteborg 526 089 15. Suomen lippu Turku 178 630 25. Norjan lippu Stavanger 127 506 35. Tanskan lippu Frederiksberg 100 025 45. Tanskan lippu Kolding 89 331
6. Tanskan lippu Aarhus 314 094 16. Norjan lippu Trondheim 176 348 26. Islannin lippu Reykjavík 118 814 36. Ruotsin lippu Eskilstuna 98 765 46. Tanskan lippu Silkeborg 89 261
7. Ruotsin lippu Malmö 307 758 17. Ruotsin lippu Linköping 148 521 27. Ruotsin lippu Uumaja 117 294 37. Suomen lippu Kuopio 97 433 47. Suomen lippu Kouvola 87 567
8. Norjan lippu Bergen 263 762 18. Suomen lippu Oulu 143 909 28. Tanskan lippu Esbjerg 115 010 38. Ruotsin lippu Sundsvall 96 687 48. Ruotsin lippu Karlstad 86 929
9. Suomen lippu Espoo 252 439 19. Ruotsin lippu Västerås 140 499 29. Norjan lippu Bærum 114 489 39. Ruotsin lippu Gävle 96 170 49. Ruotsin lippu Botkyrka 86 274
10. Suomen lippu Tampere 215 168 20. Ruotsin lippu Örebro 138 952 30. Ruotsin lippu Lund 112 950 40. Tanskan lippu Randers 95 711 50. Tanskan lippu Herning 86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån Tanska: Danmarks Statistik Suomi: Tilastokeskus Norja: Statistisk sentralbyrå Islanti: Statistics Iceland

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tukholma&oldid=13219819