Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Sivulta puuttuu | Meneillään oleva kausi: Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 |
|
 |
|
| Laji | Jääkiekko |
| Maa(t) | Kansainvälinen |
| Perustettu | 1920 |
| Joukkueita | 16 |
| Hallitseva mestari |  Suomi |
| Eniten mestaruuksia | 25 ( Venäjä ja Neuvostoliitto) |
| Alemmat tasot | 1. divisioona 2. divisioona 3. divisioona |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut on Kansainvälisen jääkiekkoliiton alaisille maajoukkueille järjestettävä turnaus. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920 [1]; nykyään kisat pidetään vuosittain.
Ensimmäiset kisat olivat Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nämä kisat ensimmäisiksi virallisiksi MM-kilpailuiksi, sillä ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti vuonna 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat MM-kilpailujen arvon. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää MM-kilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty.
Vuodesta 1972 lähtien MM-kisat on pidetty myös olympiavuosina. Poikkeuksia olivat vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin MM-kisoja ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammattilaispelaajat ovat voineet osallistua jääkiekon MM-kilpailuihin. Vuosina 1998–2005 MM-kisoissa oli "Kaukoidän kiintiöpaikka". IIHF järjesti silloin erillisen Kaukoidän karsintasarjan, jonka voittaja pääsi kiintiöpaikalle MM-kisojen pääsarjaan. Karsinnan hävinneet maat jatkoivat omalla sarjatasollaan. Japani saavutti tämän paikan joka vuosi kiintiön olemassaolon ajan. Kun kiintiö lakkautettiin, Japanilla olisi ollut mahdollisuus säilyä suoraan pääsarjassa sijoittumalla vähintään 14:nneksi, mutta ei tässä onnistunut.
Nykyään kilpailussa on neljä tasoa, jotka ovat pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa kuusitoista maajoukkuetta. Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja kaksi viimeistä joukkuetta putoaa ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen, eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna. Molempien lohkojen voittajat nousevat sarjatasoa ylemmäs ja viimeiseksi jääneet maat putoavat alempaan divisioonaan. Kolmannessa divisioonassa pelaavat loput maat, joita on tällä hetkellä kuusi [2].
Eniten MM-voittoja on ottanut Neuvostoliitto/Venäjä. Toisena tilastossa on Kanada. Kansainvälinen jääkiekkoliitto ylläpitää jääkiekon maailmanrankingia, joka perustuu maajoukkueiden menestykseen neljissä viimeisissä MM-kisoissa ja viimeisissä olympialaisissa [3].
Neuvostoliiton maailmanmestaruus vuodelta 1986 on viimeisin isäntämaan voittama maailmanmestaruus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] MM-kilpailut ja mitalistit
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
[muokkaa] Putoajat viime vuosina
| 1992 |  Puola |
|
| 1993 |  Sveitsi |
|
| 1994 |  Iso-Britannia |
|
| 1995 | Sveitsi |
|
| 1996 |  Itävalta |
|
| 1997 |  Norja |
|
| 1998 |  Saksa |
 Kazakstan |
| 1999 | ||
| 2000 |  Ranska |
|
| 2001 |  Valko-Venäjä |
Norja |
| 2002 | Puola |
 Italia |
| 2003 | Valko-Venäjä |
 Slovenia |
| 2004 |  Japani |
Ranska |
| 2005 | Saksa |
Itävalta |
| 2006 | Kazakstan |
Slovenia |
| 2007 | Itävalta |
 Ukraina |
| 2008 | Italia |
Slovenia |
| 2009 | Itävalta |
 Unkari |
| 2010 | Italia |
Kazakstan |
| 2011 | Itävalta |
Slovenia |
[muokkaa] Mitalitaulukko (2011)
| № | Maa | Kulta | Hopea | Pronssi | Summa |
| 1 | Neuvostoliitto & Venäjä |
25 | 9 | 7 | 41 |
| Neuvostoliitto |
22 | 7 | 5 | 34 | |
| Venäjä |
3 | 2 | 2 | 7 | |
| 2 |  Kanada |
24 | 13 | 9 | 46 |
| 3 |  Tšekkoslovakia &  Tšekki |
12 | 13 | 20 | 45 |
| Tšekkoslovakia |
6 | 12 | 16 | 34 | |
| Tšekki |
6 | 1 | 4 | 11 | |
| 4 |  Ruotsi |
8 | 19 | 16 | 43 |
| 5 |  Yhdysvallat |
2 | 9 | 5 | 16 |
| 6 | Suomi |
2 | 6 | 3 | 11 |
| 7 | Yhdistynyt kuningaskunta |
1 | 2 | 2 | 5 |
| 8 |  Slovakia |
1 | 1 | 1 | 3 |
| 9 | Saksa |
0 | 2 | 2 | 4 |
| 10 | Sveitsi |
0 | 1 | 8 | 9 |
| 11 | Itävalta |
0 | 0 | 2 | 2 |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
| 1920-luku: | 1920 | 1924 | 1928 |
|---|---|
| 1930-luku: | 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 |
| 1940-luku: | 1947 | 1948 | 1949 |
| 1950-luku: | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
| 1960-luku: | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku: | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku: | 1981 | 1982 | 1983 | 1985 | 1986 | 1987 | 1989 |
| 1990-luku: | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku: | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku: | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 |
