Košice

Košice
	; Näkymä pääkadulle (slovakiksi Hlavná ulica) P. Elisabetin tuomiokirkosta
	; Vaakuna
Valtio	Slovakia
Alue (kraj)	Košicen alue
Piiri	Košice 1-4
Hallinto
– Pormestari	František Knapík
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	243,82 km²
Korkeus	206 m
Väkiluku (2007)	234 237
– Tiheys	963 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	040 00
Suuntanumero(t)	+421-55
	www.košice.sk

Košice (saks. Kaschau, unk. Kassa, lat. Cassovia, puol. Koszyce) on Slovakian toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee maan itäisessä osassa Hornádjoen laaksossa Tatran kaakkoispuolella. Košice on läänin (kraj) ja piirin (okres) pääkaupunki sekä itäisen Slovakian kulttuurinen ja teollinen keskus. Košice on toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista 2013.^[1]

Košicessa sijaitseva P. Elisabetin tuomiokirkko on Slovakian suurin kirkko.

Mlynská ulica -katu on osa Košicen historiallista keskusta

Košicen keskustaa kesällä 2007

Väestö [muokkaa]

Vuonna 2007 kaupungissa asui 234 237 henkeä. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista oli slovakkeja 89,1 %, unkarilaisia 3,8 %, romaneja 2,1 % ja tšekkejä 1,2 %. Uskonnoltaan 58,3 % asukkaista ilmoitti olevansa roomalaiskatolisia ja 7,6 % kreikkalaiskatolisia; 19,4 % ei ilmoittanut mitään uskontoa.^[2]

Yleistä [muokkaa]

Košicessa on yliopisto (per. 1959) ja mm. Slovakian tiedeakatemian instituutti, tekniikan museo ja Itä-Slovakian museo. Kaupunki on Slovakian tärkeimpiä raskaan teollisuuden keskuksia, ja siellä on myös rakennus- ja elektroniikkateollisuutta. Košicella on oma lentokenttä. Kaupungissa sijaitsee Slovakian suurin kirkko, katolinen P. Elisabetin tuomiokirkko. Siellä on myös evankelis-luterilaisen kirkon piispanistuin sekä kaksi katolista piispanistuinta: bysanttilaiskatolinen piispanistuin ja vuodesta 1995 roomalaiskatolinen arkkipiispanistuin.

Historia [muokkaa]

Košice mainitaan ensimmäisen kerran kaupunkina 1241 ja Unkarin kuninkaallisena kaupunkina 1290.^lähde? Keskiajalla se on merkittävä markkinapaikka Puolan, Unkarin ja Venäjän välisen kauppatien varrella. Se oli myös tuolloisen Pohjois-Unkarin keskuspaikka, ja sen asema oli koko Unkarin valtakunnassa tärkeä: se sai markkinaoikeudet, tullivapauden ja kuninkaallisen vapaakaupungin statuksen 1347, jolloin se kohosi Budan jälkeen valtakunnan tärkeimmäksi kaupungiksi. 1369 se sai ensimmäisenä Unkarin kaupunkina oikeuden käyttää vaakunaa.

Uskonpuhdistuksen ja vastauskonpuhdistuksen aikana kaupungilla oli tärkeä strateginen merkitys, ja sen omistajuudesta käytiin kiivasta kamppailua, kunnes 1600-luvun katolilaisuus palautettiin lopullisesti. Košicen porvarit olivat pitkään enimmäkseen saksalaisia, mutta unkarilaisten osuus kasvoi vähitellen. 1700-luvulla slovakit kuitenkin muodostivat jo enemmistön kaupungin väestöstä. Košice oli silti valistuksen kaudella ja kansallisen heräämisen aikana 1800-luvulla unkarilaisten toinen henkinen pääkaupunki. 1776 siellä aloitti toimintansa Academia Regia Cassoviensis, Budan yliopiston alaisuuteen kuuluva korkeakoulu.

Tšekkoslovakian perustamisen jälkeen 1918 se liitettiin Tšekkoslovakiaan. Koko eteläisen Slovakian mukana se liitettiin Unkariin vuoden 1938 Wienin päätöksellä sen jälkeen, kun Saksa oli miehittänyt sudeettialueet. Operaatio Barbarossan käynnistyttyä kesäkuussa 1941 Neuvostoliitto pyrki pitämään yllä rauhaa Unkarin kanssa, mutta 26. kesäkuuta tunnistamattomat lentokoneet pommittivat kaupunkia. Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy sai siitä syyn lähteä sotaan NL:a vastaan. Lentokoneet saattoivat olla eksyneitä neuvostoliittolaisia, slovakkien lentämiä saksalaisia tai saksalaisten järjestämä provokaatio. Kaupunki palautettiin 1944 Slovakialle. Keväällä 1945 siellä toimi Tšekkoslovakian hallitus ja Slovakian kansallisneuvosto. 5. huhtikuuta 1945 Košicessa julistettiin uuden Tšekkoslovakian hallitusohjelma, ns. Košicen ohjelma.