Weimar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Weimar
Vaakuna
Vaakuna

Weimar

Koordinaatit: 50°59′N, 11°19′E

Valtio Saksa
Osavaltio Thüringen
Piirikunta piiritön kaupunki
Hallinto
 – Pormestari Stefan Wolf (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 84,26 km²
Korkeus 208 m m
Väkiluku 62 000
 – Tiheys 768 as./km²
Weimarin musiikkiakatemia
Weimarin kaupungintalo

Weimar on kaupunki Saksassa Thüringenin osavaltiossa. Sen nykyinen väkiluku on arviolta 62 000. Vanhin merkintä kaupungista on vuodelta 899.

Weimar on yksi Euroopan merkittävistä kulttuuripaikoista, ja se valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1999. Weimar on ollut saksalaisen älymystön pyhiinvaelluskohde aina siitä asti, kun Goethe ensimmäisenä muutti kaupunkiin myöhään 1700-luvulla. Kaupungissa sijaitsevat Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin ja Friedrich Nietzschen hautapaikat, samoin kuin Goethen ja Schillerin arkistot.

Aikakautta 19191933 Saksan historiassa kutsutaan Weimarin tasavallaksi, koska tasavallan perustuslaki kirjoitettiin kaupungissa pääkaupungin Berliinin ollessa katumellakoineen liian vaarallinen kansalliskokouksen kokoontua.

Weimar oli myös arkkitehtonisen Bauhaus-liikkeen keskus. Kaupungissa sijaitsee useita taidegallerioita, museoita, Saksan kansallisteatteri ja Bauhaus-yliopisto. Toisen maailmansodan aikaan Weimarissa oli keskitysleiri, joka tunnetaan nimellä KZ Buchenwald. Buchenwald on pieni metsä, jossa Goethen kerrotaan mielellään käyneen.

3. syyskuuta 2004 tulipalo ryöstäytyi valloilleen kreivitär Anna Amalian kirjastossa. Kirjasto sisälsi 13 000 nidettä käsittävän kokoelman Goethen mestariteosta Faustia ja kreivittären laajan musiikkikokoelman. Autenttinen luterilainen Raamattu vuodelta 1534 pelastettiin tulipalolta. Rahallisesti vahingot nousovat miljooniin euroihin. Historiallisen kirjaston yli 200 000 niteestä 50 000 tuhoutui.[1] Kirjasto on yksi Euroopan vanhimmista julkisista kirjastoista. Tulipalon aiheuttamat tuhot merkitsevät suurta kulttuurillista tappiota Saksalle, Euroopalle ja koko maailmalle. Osa kirjoista oli kuivapakastettuna Leipzigissä, suojattuna mätänemiseltä.

Kirjasto on yksi kahdestatoista rakennuksesta Weimarin klassiselta ajalta, jotka muodostavat Unescon maailmanperintökohteen.[2]

Kuuluisia weimarilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Phoenix from the Flames: Weimar's Duchess Anna Amalia Library Re-Opens 2007. Spiegel. Viitattu 16.5.2015.
  2. Classical Weimar Unesco. Viitattu 16.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]