Galway

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gaillimh
(Cathair na Gaillimhe)
Galway
Vaakuna
Vaakuna

Gaillimh

Koordinaatit: 53°16′22.44″N, 9°2′20.38″WKoordinaatit: 53°16′22.44″N, 9°2′20.38″W

Valtio Irlanti
Perustettu 1124
Hallinto
 – Mayor Tom Costello
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 50,57 km²
Väkiluku (2011) 75 529[1]
Quay Street keskustassa
Vanhoja tykkejä Eyre Squarella

Galway, iiriksi Gaillimh, on samannimisen kreivikunnan pääkaupunki Irlannin länsirannikolla. Kaupungissa asuu noin 75 500 asukasta, joten se on Irlannin kolmanneksi suurin.[1]

Kaupungissa on yliopisto, tai oikeammin yksi Irlannin kansallisen yliopiston haaraosastoista. Sen länsipuolella sijaitsevat Connemaran iirinkieliset alueet.

Galway sijaitsee Corrib-joen suulla, Galwaynlahden pohjukassa. Joen itärannalle perusti normannilaislähtöinen aatelismies Risteard de Búrca 1200-luvulla linnoituksen suojaksi ó Flaitheartan (Flaherty) klaanilta,[2] jonka miehet katsoivat olevansa näiden seutujen oikeita omistajia. Kaupungin nimi tuleekin iirin sanasta Gall, joka tarkoittaa vierasta valloittajaa – historian eri vaiheissa se on voinut viitata niin normandianranskalaiseen, englantilaiseen kuin viikinkiin.

1300-luvun lopussa kaupunki siirtyi 14 lähinnä englantilaisen tai normandianranskalaisen kauppiassuvun hallittavaksi. Nämä kauppiassuvut – Athy, Blake (de Bláca), Bodkin, Browne (de Brún), d'Arcy, Deane, Ffont, Ffrench, Joyce (Seoige), Kirwan, Lynch, Martin, Morris ja Skerrett – tulivat tunnetuiksi Galwayn heimoina,[3] ja kaupunkia kutsutaan vielä tänäkin päivänä Heimojen kaupungiksi (the City of the Tribes, Cathair na dTreibheacha). Heimot joutuivat edelleenkin sotimaan Ó Flaitheartan perhettä vastaan, mutta heimojen alaisuudessa kaupunki kukoisti ja nautti käytännössä melkoisen rajattomasta itsehallinnosta. Tälle kukoistukselle tuli loppu vasta 1600-luvulla, kun heimot menettivät asemansa valittuaan maan sisäisissä levottomuuksissa väärän osapuolen. Oliver Cromwell ja Vilhelm III Oranialainen tuhosivat kaupunkia, ja kaupankäynti siirtyi Dubliniin ja Wexfordiin.[2]

1900-luvun alussa matkailijat ja opiskelijat kiinnostuivat Galwaysta ja kaupunki virkistyi uudelleen.ref name="LP"/>

Nykyiseen Galwayhin kuuluu alkuperäisen kaupungin lisäksi Claddagh (An Cladach), joka oli alkujaan iirinkielinen kalastajakylä Corrib-joen vastarannalla, mutta on nyt muuttunut osaksi kaupunkia. Se on tavoiteltua asuinaluetta merinäköalojen takia.[4]

Koulutus ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisen arkkitehtuurinsa ja runsaan musiikki-, huvi- ja teatteritarjontansa ansiosta Galway on suosittu matkailukohde. Myös iirin kielen asiaa ajetaan kaupungissa innokkaasti.[5]

Galwayssa toimii kolme korkeakoulua : National University of Ireland, Galway (NUI Galway),[6] Galway-Mayo Institute of Technology (GMIT)[7] ja Galway Technical Institute[8] Noin neljäsosa kaupungin asukkaista on opiskelijoita.[5]

Galway oli vuonna 1651 muurien ympäröimä
Galwayn katedraali

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Major cities Citypopulation. Viitattu 26.1.2015.
  2. a b Galway History Lonely Planet. Viitattu 28.1.2015.
  3. Tribes of Galway - Galway City 2007. County Galway Guide. Viitattu 26.1.2015.
  4. Claddagh village Claddagh Tale. Viitattu 28.1.2015.
  5. a b Introducing Galway City Lonely Planet. Viitattu 28.1.2015.
  6. http://www.nuigalway.ie/
  7. http://www.gmit.ie/about/profile
  8. http://www.gti.ie/about
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.