Santiago de Compostela
Sivulta puuttuu |
|
||
|---|---|---|
 Santiago de Compostelan katedraali |
||
 Lippu |
 Vaakuna |
|
|
|
||
  Santiago de Compostela
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Espanja | |
| Itsehallintoalue | Galicia | |
| Maakunta | A Coruña | |
| Comarca | Santiago | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 220 km² | |
| Korkeus | 260 m | |
| Väkiluku (2002) | 93 273 | |
| – Tiheys | 424 as./km² | |
Santiago de Compostela on Galician itsehallintoalueen pääkaupunki A Coruñan maakunnassa Espanjan luoteisosassa. Santiago de Compostelan vanha kaupunki ja pyhiinvaellusreitti kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon.
Pyhiinvaellusreitti[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti
Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa Euroopan läntisimmässä osassa on ollut jo tuhannen vuoden ajan Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita, ja sinne johtavat Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitit saattavat olla jopa 1600 kilometriä pitkiä.[1] Kuuluisin näistä on niin sanottu "ranskalainen tie" (esp. Camino Francés), joka alkaa Pyreneiden vuoristossa sijaitsevasta ranskalaisesta Saint-Jean-Pied-de-Portin kylästä ja kulkee ensin Espanjan puolelle Roncevaux'n kylään ja sieltä Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan. Reitin pituus on 769 km ja se kulkee muun muassa Pamplonan, Logroñon, Burgosin ja Leónin kaupunkien kautta.[2]
Katedraali[muokkaa]
Santiago de Compostelan katedraalin paikalla on ollut kirkollista toimintaa 800-luvun alusta. Nykyisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1075, ja ne jatkuivat jaksoittain vuoteen 1211 saakka.[3]
Katedraali edustaa vahvasti romaanista arkkitehtuuria. Sen pilarit ovat perusmuodoltaan neliöitä, ja niiden sivuissa on kiinni neljä puolipylvästä. Pylväät kannattavat tynnyriholvia sekä jakavat tilan osiin. Keskikäytävän puoleisin puolipylväs kohoaa koko käytävän korkuiseksi kannattelemaan holvikattoa. Sivuikkunat toimivat epäsuorana valonlähteenä.[1]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.
- ↑ Gardberg, Carl Jacob: Santiago de Compostela: Matka apostoli Jaakobin haudalle. Schildt, 2001. ISBN 951-50-1214-7.
- ↑ Catedral de Santiago de Compostela (Katedraalin viralliset kotisivut) Viitattu 4.5.2008. (englanniksi)
Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö | Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa | Altamiran luola | Antoni Gaudín työt | Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri | Aranjuezin kulttuurimaisema | Atapuercan arkeologinen kohde | Ávilan vanhakaupunki | Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi | Burgosin katedraali | Cáceresin vanhakaupunki | Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa | Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa) | Córdoban historiallinen keskusta | Cuencan linnoituskaupunki | Doñanan kansallispuisto | Elchen palmumetsä | Escorialin luostari | Garajonayn kansallispuisto | Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri | La Lonja de la Seda de Valencia | Las Médulas | Lugon roomalaiset muurit | Méridan arkeologinen alue | Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot | Poblet-luostari | Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa) | Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan | Salamancan vanhakaupunki | San Cristóbal de La Laguna | San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit | Santa María de Guadalupe | Santiago de Compostela | Segovian vanhakaupunki ja akvedukti | Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema | Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias | Tárracon arkeologinen kokonaisuus | Teiden kansallispuisto | Toledo | Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit | Vizcayan silta | Välimeren syvänteen kalliomaalaukset
Koordinaatit:
