Tämä on lupaava artikkeli.

Tarraco

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee roomalaisaikaista kaupunkia. SEAT Tarraco on automalli.

Tarraco
Tarracon pienoismalli.
Tarracon pienoismalli.
Sijainti

Tarraco
Koordinaatit 41°6′59″N, 1°15′19″E
Valtio Espanja
Historia
Tyyppi roomalainen kaupunki
Huippukausi 218 eaa. – 700-luku
Valtakunta Rooman valtakunta
Merkitys provinssin pääkaupunki
Aiheesta muualla

Tarraco Commonsissa

Tarraco oli roomalaisvallan aikana Pyreneiden niemimaan merkittävimpiä kaupunkeja. Nykyinen Tarragonan kaupunki sijaitsee muinaisen Tarraconan paikalla. Scipio Africanuksen johtamat joukot valtasivat Tarracon 218 eaa. Sen merkitys kasvoi hiljalleen, ja Julius Caesar nimesi sen coloniaksi kansalaissodan aikaisesta uskollisuudesta. 200-luvulla tapahtuneiden frankkien hyökkäysten jälkeen Tarraco menetti poliittista merkitystään, ja sen paikalle kehittyi myöhemmin Tarragonan kaupunki. Tarraco oli rakennettu kukkulalle, jonka huipulla olivat hallinnolliset alueet ja rakennukset. Tarraco liitettiin vuonna 2000 Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarracon paikalla oli todennäköisesti ensimmäisen vuosituhannen eaa. alussa joonialaisten perustama kauppa-asutus. Iberit olivat perustaneet paikalle Kesse-nimisen asutuskeskuksen viimeistään 400-luvun eaa. lopuun mennessä. Scipio Africanus valtasi ja linnoitti sen vuonna 218 eaa. toisen puunilaissodan aikana estääkseen Hannibalin vahvistusjoukkojen saapumisen Karthagosta. Rooman vaikutusvalta vahvistui 217 eaa., kun roomalaiset tuhosivat karthagolaisten laivaston Ebrojoen suulla käydyssä taistelussa.[1]

Tarraco oli tärkeä tukikohta, kun roomalaiset valtasivat koko Pyreneiden niemimaan.[1] Tarraco kasvoi nopeasti toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eaa., ja siitä tuli Cartago Novan kanssa Hispania Citeriorin merkittävimpiä kaupunkeja. Julius Caesar keräsi täältä itselleen joukkoja Pompeiusta vastaan käydyn sodan aikana.[2] Julius Caesar myönsikin Tarracolle sen uskollisuudesta colonian statuksen, ja niin kaupunki sai nimekseen Colonia Julia Urbs Triumphalis Tarraco (myös Colonia Julia Victrix Tarraconensis).[1]

Tarraco oli vuosina 26–25 eaa. Rooman valtakunnan keskuspaikka, kun keisari Augustus asui siellä ja johti sieltä sotaretkiä cantabrialaisia ja asturialaisia heimoja vastaan. Tarracosta tuli keisarin läsnäolon ansiosta Hispania Citeriorin pääkaupunki, ja samasta syystä siellä toteutettiin useita merkittäviä rakennusprojekteja.[2] Siellä vieraili Rooman keisareista Augustksen lisäksi muun muassa Hadrianus, ja siellä pidettiin useita kokouksia, joissa tapasivat Pyreneiden niemimaan alueen virkamiehiä. Kristinusko saapui Tarraconaan aikaisin, ja legendan mukaan itse Paavali olisi tuonut sen kaupunkiin.[1]

Muiden Hispanian kaupunkikeskusten tavoin Tarraco kärsi 200-luvun puolivälissä frankkien hyökkäyksistä. Kaupungin asuinalue tuhoutui vuonna 260. Diocletianuksen perustaman tetrarkian aikana 200-luvun lopulla Tarraco elpyi ja sitä uudelleenrakennettiin aina 300-luvun alkupuoliskolle asti.[2] Tarraco menetti samoihin aikoihin asemansa provinssin pääkaupunkina, kaupunki säilyi kuitenkin kirkollisena keskuksena ja sen satama toimi muslimien saapumiseen asti.[3] Tarracosta tuli osa Al-Andalusia vuonna 714. Koska se sijaitsi kristityn Euroopan ja muslimien Al-Andalusin raja-alueella, seuraavien vuosisatojen aikana siellä tapahtui useita verisiä yhteenotoja. Lopullisesti kristityt valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1148.[1] Kristittyjen valtauksen jälkeen katalonilaiset kreivit perustivat uudestaan myös hiippakunnan nimellä Tarragona.[2]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarraco sijaitsi kukkulalla, jonka huipulla ja kahdessa huipun alla olleessa tasanteessa, oli tärkeimmät hallintorakennukset. Aivan kukkulan huipulla oli kolonnadien reunustama aukio, jonka toisessa päässä sijaitsi kulttitemppeli. Ensimmäisellä tasanteella oli 175 metriä leveä ja 300 metriä pitkä forum, jonka toisessa päässä oli temppeli.[1] Aukio oli Tarracon hallinnollinen keskus. Sitä reunusti useita hallinnollisia ja uskonnollisia rakennuksia, ja kaupungin päätiet johtivat sille. Lisäksi se oli paikallisen aatelisen kokoontumispaikka.[4] Alemmalla tasanteella, joka 325 metriä pitkä ja 100–115 metriä leveä, oli lähes koko tasanteen peittänyt circus.[5]

Hallintorakennusten ja sataman välissä oli alue, jossa oli asuin- ja kaupankäyntikortteleita sekä useita julkisia rakennuksia, kuten termejä, kouluja, kirjastoja, temppeleitä, tori ja teatteri.[1] Kaupunginmuuri on Tarracon vanhin roomalaisajan rakennelma, ja sitä alettiin rakentaa heti roomalaisten tultua alueelle.[6] Alkuperäinen linnoitus muodostui kahdesta kuusi metriä korkeasta ja 4,5 metriä paksusta muurista ja useista torneista. Ulkomuurin koko kasvatettiin 100-luvun eaa. puolivälissä.[1] Muurin ulkopuolella ovat muun muassa 100-luvun jaa. alussa rakennettu amfiteatteri ja varhaiskristillinen hautausmaa. Kaupunkiin johti kolme akveduktia.[5]

Suojelu ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarracon monumenttien tutkiminen alkoi jo 1500-luvulla, ja 1800-luvulla tehtiin merkittävää tutkimustyötä. Systemaattiset arkeologiset tutkimukset aloitettiin vasta 1980-luvulla. Tutkimukset käynnisti Deutsches Archäologisches Institut. Konservointi ja entisöinti aloitettiin 1950-luvun lopulla.[7]

Tarracon arkeologinen alue on suojeltu usean Espanjan lain alaisuudessa, ja monet alueen yksittäisistä monumenteista on suojeltu vielä erikseen.[7] Unescon maailmanperintöluetteloon Tarraco liitettiin vuonna 2000.[8] Icomosin mukaan Tarraco voitiin listata maailmanperintöluetteloon, koska se oli tärkeä roomalaisen kaupunkisuunnittelun kannalta, se oli esimerkki muille roomalaisille provinssin pääkaupungeille ja se myös todistaa Välimeren alueen tietystä kehitysvaiheesta.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Advisory Body Evalution, s. 141
  2. a b c d Roman Tarraco Ajuntament de Tarragona. Viitattu 21.3.2015. (englanniksi)
  3. Tarraco MNAT. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 21.3.2015. (englanniksi)
  4. Colonial Forum Ajuntament de Tarragona. Viitattu 21.3.2015. (englanniksi)
  5. a b Advisory Body Evalution, s. 142.
  6. The Walls Ajuntament de Tarragona. Viitattu 21.3.2015. (englanniksi)
  7. a b c Advisory Body Evalution, s. 143–144.
  8. Archaeological Ensemble of Tárraco UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 21.3.2015. (englanniksi)