Istanbul

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Istanbul
(İstanbul)
Ylhäällä: Kultainen sarvi ympäristöineen. Vasemmalla ylhäältä alas: Hagia Sofia, Taksim-aukio, Leventin liikekeskustaa Beşiktaşin piirissä. Oikealla (ylhäältä alas): Neidontorni, silta Bosporin yli, Dolmabahçen palatsi, İstiklalin katu Beyoğlun piirissä
Ylhäällä: Kultainen sarvi ympäristöineen. Vasemmalla ylhäältä alas: Hagia Sofia, Taksim-aukio, Leventin liikekeskustaa Beşiktaşin piirissä. Oikealla (ylhäältä alas): Neidontorni, silta Bosporin yli, Dolmabahçen palatsi, İstiklalin katu Beyoğlun piirissä
Motto: Yedi Tepeli Kent
Istanbulin sijainti Turkissa
Istanbulin sijainti Turkissa

Koordinaatit: 41°00′45″N, 28°58′33″E

Valtio Turkin lippu Turkki
Maakunta Istanbul
Perustettu 660 eaa. (Byzantion)
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Kadir Topbaş
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5 512 km²
Korkeus 0–350 m
Väkiluku (2011) 13 854 740[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 34010–34850
80000–81800
Suuntanumero(t) 212 ja 216
Lähteet: [2] = Pinta-ala, väkiluku ja väestötiheys

Istanbul (turk. İstanbul, vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. antiikin Byzantion, vuosina n. 330–1453 (toiselta nimeltään vuoteen 1930 saakka) Konstantinopoli[3]) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 13,6 milj. asukasta)[4], ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin, pohjoisessa kaupunki ulottuu Mustallemerelle. Kaupunki ulottuu sekä Euroopan että Aasian puolelle. Istanbul oli Osmanien valtakunnan (12901923) pääkaupunki vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisätty UNESCO:n Maailman kulttuuriperinnön listaan vuonna 1985.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istanbulin ydinalue Bosporinsalmen molemmin puolin

Istanbul sijaitsee Turkin luoteisosassa ja on heinäkuusta 2004 lähtien käsittänyt entisen Istanbulin maakunnan alueen. Marmaranmeren pohjukasta Mustaanmereen johtava Bosporinsalmi sijaitsee sen rajojen sisällä. Kaupunki ulottuu näin sekä Euroopan (Traakia) että Aasian (Anatolia) puolelle ja on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 5 220 neliökilometriä. Kaupungin vanhan Euroopan-puoleisen osan jakaa kahtia Bosporista länteen työntyvä pitkä lahti, Kultainen sarvi. Sen ja Marmaranmeren välissä on kaupungin vanhin osa, Stambul, jota lännessä rajoittaa vanha kaupunginmuuri. Topkapın palatsi sijaitsee laajalla tontilla aivan Marmarameren ja Bosporin yhtymäkohdan vieressä. Stambulin huomattavia historiallisia rakennuksia ovat myös Hagia Sofia, Sininen moskeija ja Istanbulin suuri basaari.lähde?

Kultaisen sarven pohjoispuolella on uudempi Galatan kaupunginosa, jonka yhdistää Stambuliin joukko siltoja, joista huomattavin on Galatan silta. Pitkä kävelykatu, İstiklal Caddesi, johtaa Galatan sillan läheisyydestä Taksim-aukiolle, jonka ympärille on muodostunut moderni liikekeskus. Galatan pohjoispuolitse kaupunkia kiertää moottoritie, johon kuuluu myös vuonna 1973 valmistunut, Aasian puolelle johtava Bosporin silta. Bosporin itäpuolella olevista kaupunginosista keskeisimpiä ovat Üsküdar (ent. Skutari) vastapäätä Galataa sekä etelämpänä niemessä Marmaranmeren rannalla sijaitseva Kadıköy, antiikin Khalkedon. Istanbul sijaitsee Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen rajakohdan lähellä, minkä vuoksi alueella on ollut useita ankaria maanjäristyksiä.lähde?

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin kesät ovat kuumia ja kosteita, ja talvet sateisia ja joskus lumisia. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 870 millimetriä. Ilmankosteus on usein melko korkea, minkä vuoksi lämpötilat voivat tuntua huomattavasti todellista korkeammilta tai alhaisemmilta. Talvikuukausien keskimääräinen ylin lämpötila on noin 7–10 °C. Lumisadetta tulee yleensä vain noin yhden tai kahden viikon ajan koko talven aikana, mutta kerralla voi sataa paljon. Kesäkuun ja syyskuun välisten kesäkuukausien päiväkeskilämpötila on noin 28 °C.

Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on 23,2 °C, ja kylmin tammikuu, jonka keskilämpötila on 5,4 °C. Korkein mitattu lämpötila on 40,5 °C (elokuu 2000) ja alhaisin −16,1 °C (helmikuu 1927).[6] Ilmasto on hieman viileämpi alueen itäosassa. Kaupunki on myös melko tuulinen, tuulen keskimääräinen nopeus on noin 5 m/s.

Istanbulin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 7 8 10 15 20 25 27 27 24 19 13 10 ka. 17,1
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 2 2 4 6 12 16 18 19 16 12 8 5 ka. 10
Vuorokauden keskilämpötila (°C) 5 5 7 12 16 21 23 23 20 16 11 7 ka. 13,8
Sadanta (mm) 90 70 50 40 30 20 10 10 20 50 80 100 Σ 570
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
7
2
8
2
10
4
15
6
20
12
25
16
27
18
27
19
24
16
19
12
13
8
10
5
S
a
d
a
n
t
a
90
70
50
40
30
20
10
10
20
50
80
100


Lähde: Istanbul, Turkey Weatherbase. Viitattu 19.10.2013.

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Rooman eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkäästi nimellä "Kaupunki" (puhekielessä 'i poli', kirjoitettuna η Πόλις, ee polis).

Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimellä '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, että Istanbul -nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin", kirjakielellä εις τήν Πόλιν, 'eis teen polin'). (Itasismin takia koinee-kreikan e-äänettä kuvaavat epsilon ja eeta muuttuivat kansankielessä i-äänteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, että puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymämuoto nimestä Konstantinopoli (ja täten "yksinkertaisempana" selityksenä suositeltavampi teoriakenen mukaan?).

Virallisesti kaupungin nimi on ollut İstanbul (lue: I'stambul) siitä lähtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen[7]. Kaikkialla länsimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimellä siihen saakka, kunnes Kemal Atatürk vuonna 1930 päätti, että myös kansainvälisissä yhteyksissä on käytettävä turkkilaista nimeä İstanbul.

Historiallisista syistä kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja ortodoksisen kirkon piirissä edelleen Konstantinopoliksi. Tämä oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla "tervehdys Konstantinopoli". Vasta Euroopan yleisradioliiton EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konstantinopolin piiritys
(Jean Chartier 1400-luku)
Bysantin ajan Konstantinopolin kartta (englanniksi)
Historia vuoteen 1453 artikkelissa Konstantinopoli.

Vuonna 1453 kaupunki siirtyi turkkilaisen Osmanien valtakunnan haltuun. Osmanit siirsivätkin pääkaupunkinsa Edirnestä Konstantinopoliin. Kaupunkiin jääneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vähemmistöpolitiikan johdosta. Tämän millet-järjestelmän mukaan uskonnollisten vähemmistöjen sisäisistä asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) päättivät heidän uskonnolliset johtajansa. Myös turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itäisen Välimeren tärkeimpänä poliittisena keskuksena.

Osmanit eivät varsinaisesti muuttaneet kaupungin nimeä, vaan käyttivät nimiä Konstantiniye (Konstantinopolin turkkilainen muoto) ja Stanbulin rinnakkain aina valtakunnan kukistumiseen asti vuonna 1923.[8] Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk pääkaupungin Ankaraan. Vuonna 1955 Turkin hallitus järjesti Istanbulin kreikkalaisten vainon ja omaisuuden tuhoamisen syyskuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä, jonka seurauksena valtaosa kaupungin kreikkalaisista muutti kaupungista.

Väestö ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istanbulin hallinnollinen jako

Kesästä 2004 lähtien Istanbulin kaupugin alue on sisältänyt myös aiemman Istanbulin maakunnan alueen.lähde?

Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin (belediye), jotka päättävät muun muassa kaavoituksesta ja jätehuollosta.

Turkin tilastokeskus arvioi kaupungin asukasluvuksi vuonna 2011 noin 13,6 miljoonaa. Istanbulin väestöstä noin 65% asuu Euroopan puolella ja 35 % Aasian puolella.[4] Mikäli Istanbulin Euroopan puoleinen osa olisi erillinen kaupunki, se olisi noin 8,8 miljoonalla asukkaallaan Euroopan 2. suurin kaupunki, sijoittuen väestöltään Moskovan ja Lontoon välille.

Joidenkin arvioiden mukaan, joissa on huomioitu myös muualta Turkista Istanbulin alueelle muuttaneet siirtolaiset, Istanbulin alueen väkiluku oli noin 16 miljoonaa. Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman suurkaupunkialueen joukkoon.selvennä

Istanbulin paikallishallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisissa taulukoissa on kuvattu Istanbulin Euroopan ja Aasian puoleisen osan piirijako ja kunkin piirin asukasluku vuonna 2011. Euroopan puolella väestöstä asui 8,802 miljoonaa (64,61 %) ja Aasian puolella 4,822 miljoonaa henkeä (35,39%).[4][9]

Istanbulin hallinnolliset piirit asukaslukuineen
Euroopan puoli Aasian puoli
Istanbulin
piiri
Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa)
Istanbulin
piiri
Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa)
Arnavutköy &&&&&&&&&0198230.&&&&00198 230
(7983)
Adalar &&&&&&&&&&013883.&&&&0013 883
Avcılar &&&&&&&&&0383736.&&&&00383 736 Ataşehir &&&&&&&&&0387502.&&&&00387 502
Bağcılar &&&&&&&&&0746650.&&&&00746 650 Beykoz &&&&&&&&&0247284.&&&&00247 284
(25209)
Bahçelievler &&&&&&&&&0600900.&&&&00600 900 Çekmeköy &&&&&&&&&0183013.&&&&00183 013
(4886)
Bakırköy &&&&&&&&&0220663.&&&&00220 663 Kadıköy &&&&&&&&&0531997.&&&&00531 997
Başakşehir &&&&&&&&&0284488.&&&&00284 488
(4103)
Kartal &&&&&&&&&0440887.&&&&00440 887
Bayrampaşa &&&&&&&&&0269709.&&&&00269 709 Maltepe &&&&&&&&&0452099.&&&&00452 099
Beşiktaş &&&&&&&&&0187053.&&&&00187 053 Pendik &&&&&&&&&0609535.&&&&00609 535
(3628)
Beylikdüzü &&&&&&&&&0218120.&&&&00218 120 Sancaktepe &&&&&&&&&0267537.&&&&00267 537
(1660)
Beyoğlu &&&&&&&&&0248206.&&&&00248 206 Sultanbeyli &&&&&&&&&0298143.&&&&00298 143
Büyükçekmece &&&&&&&&&0192843.&&&&00192 843 Şile &&&&&&&&&&028847.&&&&0028 847
(15996)
Çatalca &&&&&&&&&&063379.&&&&0063 379
(26787)
Tuzla &&&&&&&&&0197230.&&&&00197 230
Esenler &&&&&&&&&0461382.&&&&00461 382 Ümraniye &&&&&&&&&0631603.&&&&00631 603
Esenyurt &&&&&&&&&0500027.&&&&00500 027 Üsküdar &&&&&&&&&0532182.&&&&00532 182
Eyüp &&&&&&&&&0345790.&&&&00345 790
(6802)
Fatih &&&&&&&&&0429351.&&&&00429 351
Gaziosmanpaşa &&&&&&&&&0482553.&&&&00482 553
Güngören &&&&&&&&&0309135.&&&&00309 135
Kağıthane &&&&&&&&&0419865.&&&&00419 865
Küçükçekmece &&&&&&&&&0711112.&&&&00711 112
Sarıyer &&&&&&&&&0287309.&&&&00287 309
(31617)
Silivri &&&&&&&&&0144781.&&&&00144 781
(12517)
Sultangazi &&&&&&&&&0483225.&&&&00483 225
Şişli &&&&&&&&&0320763.&&&&00320 763
Zeytinburnu &&&&&&&&&0293228.&&&&00293 228
* Yhteensä
Istanbulin
Euroopan puoli
&&&&&&&&08802498.&&&&008 802 498
(89809)
* Yhteensä
Istanbulin
Aasian puoli
&&&&&&&&04821742.&&&&004 821 742
(51379)

Väestön uskonnollinen ja etninen jakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa Istanbulin asukkaista on muslimeja, mutta kaupungissa asuu myös pieniä uskonnollisia vähemmistöjä. Muslimiväestöstä valtaosa on sunneja, arviolta 15–30 % vähemmistön ollessa aleveja. Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa kurdia, joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteisön muodostavat armenialaiset, joita Istanbulissa asuu 40 000–70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä yli 100 000 henkeä käsittänyt kaupungin kreikkalaisväestö on supistunut muutamaan tuhanteen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti, jonka alainen myös Suomen ortodoksikirkko virallisesti on, toimii yhä Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin juutalaisvähemmistö käsittää noin 26 000 henkeä.lähde?

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bruttokansantuote henkilöä kohti Istanbulissa on korkeampi kuin Turkissa keskimäärin. Turkin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 Turkin BKT henkilöä kohden oli 5 008 dollaria, ja Istanbulissa se oli noin 7 000–7 500 dollaria.

Istanbulissa työikäinen väestö on nuori ja runsaslukuinen. Istanbulissa aktiivisesti työelämässä olevat ihmiset ikäryhmässä 30–59 vuotta ovat lukumäärältään 4,5 miljoonaa ihmistä.lähde?

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istanbulin sijainnista Bosporinsalmen rannalla Euroopan mantereen ja Aasian yhtymäkohdassa johtuen liikenne on vilkasta. Maantieyhteydet kulkevat Bosporin siltojen yli. Kolme merkittävää moottoritietä kulkee Istanbulin läheisyydessä. Laivaliikenne on vilkasta Bosporinsalmessa. Rautatieyhteydet kulkevat Istabulin kautta Eurooppaan. Istanbulissa on kaksi kansainvälistä lentoasemaa: Atatürkin kansainvälinen lentoasema ja Sabiha Gökçenin kansainvälinen lentoasema. Istanbulin metron ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 2000. Vuonna 2013 avattiin Marmaray-tunneli, joka kulkee salmen alitse tunnelissa yhdistäen rautatieyhteydet Euroopan ja Aasian välillä.[10]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo,koripallo ja lentopallo ovat suosittuja urheilulajeja Istanbulissa. Tunnetuimmat urheiluseurat ovat Beşiktaş, Galatasaray ja Fenerbahçe. Kaupunki hakee myös kesäolympialaisia 2020.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Istanbul on Turkin suurin kaupunki, maan kaupallisen elämän ja turismin keskus. Pääkaupunkiin, Ankaraan, on keskittynyt enemmän hallinnollista toimintaa.

Kaupunki oli kolmen mahtavan keisarikunnan – Rooman valtakunnan, Bysantin keisarikunnan ja Osmanivaltakunnan – pääkaupunki. Kaupungin loistelias historia näkyy mahtavien moskeijoiden minareeteissa, sulttaanien palatsien loistossa ja museoiden taideaarteissa.

Istanbulissa on valtava ravintolatarjonta alkaen kadunvarsien kebab-kojuista loisteliaisiin kansainvälisiin ravintoloihin. Kebab-ateria ei maksa paljon ja ruoka on usein erinomaista. Ensimmäisen luokan ravintolat eivät ole halpoja, mutta hinta-laatusuhde on hyvä. Aitoa turkkilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on runsaasti, samoin erilaisia etnisiä ravintoloita. Istanbulista löytyvät myös kaikki kansainväliset pikaruokaketjut.

Sultanahmetissa monet Bysantin ja Osmanien ajan rakennukset on restauroitu ainutlaatuisiksi ravintoloiksi. Istiklal-kadulta alkavan Kukkakujan (Çiçek Pasaji) pikku ravintolat ovat tunnettuja alkupaloistaan ja meren antimistaan. Kumkapissa on paljon tavernoita, baareja ja erinomaisia kalaravintoloita.

Istanbulin iltaelämästä löytyy jokaiselle jotakin: oopperaa, operettia, balettia, teatteria, konsertteja ja näyttelyitä. Ohjelmia kannattaa kysyä Atatürkin Kulttuurikeskuksesta Taksim-aukiolla. Mikäli olet kiinnostunut kevyemmästä iltaohjelmasta, sitäkin löytyy runsaasti: vatsatanssiesityksiä, kabareita, jazz- ja rock-konsertteja, musiikkibaareja ja lukemattomia diskoja ja yökerhoja. Tässä muutamia nähtävyyksiä:

Haydarpaşan rautatieasema.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sultanahmetin alue alueella sijaitsee useita Istanbulin tunnetuimmista nähtävyyksistä – Topkapin palatsi, Hagia Sofia ja Sininen moskeija. Topkapin palatsissa ottomaanit pitivät hoviaan. Kaunis palatsialue koostuu monista puistojen keskelle sijoitetuista huviloista ja paviljongeista sekä hallitsijan asuintilat sisältäneestä haaremista. Hagia Sofia oli ensin kristillinen kirkko ja myöhemmin moskeija; nykyään rakennus toimii museona. Sininen moskeija on Turkin päämoskeija.

Vanhakaupunki Vanhassa kaupungissa sijaitseva Suleimanin moskeija häikäisee upealla arkkitehtuurillaan ja valtavalla koollaan. Sen juurelta alkaa Suuri basaari, joka on Istanbulin suurin basaarialue. Sen lähellä oleva Konstantinuksen pylväs on muisto kaupungin perustamisesta noin 1700 vuotta sitten.

Taksim-aukio Modernin Istanbulin sydän. Turistialue, jossa on hyvät ostosmahdollisuudet ja paljon ravintoloita.

Kaupungin Aasian-puoleisessa osassa sijaitseva historiallinen Haydarpaşan rautatieasema vaurioitui pahasti tulipalossa marraskuussa 2010. Asema valmistui 1908, ja sen suunnittelivat saksalaiset arkkitehdit. Asema on yksi Berliini–Bagdad -rautatiehankkeen asemista. Nykyisin se on muualle Turkkiin suuntautuvan liikenteen solmukohta.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. Istanbul in Numbers (html) Istanbul 2010. 2008. Istanbul Metropolitan Municipality. Viitattu 9.7.2009. (englanniksi)
  3. Istanbul Helicon Publishing. Viitattu 11.6. 2008. (englanniksi)
  4. a b c Address Based Population Registration System (ABPRS) Results (Tilasto, muodostetu valinnoilla: Year selection= 2011, Subject selection= Population of localities, Locality= City, towns and villages, Province= Istanbul) 2011. Turkstat, www.turkstat.gov.tr. Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
  5. UNESCO | Historic Areas of Istanbul Whc.unesco.org. Viitattu 28 May 2009.
  6. Extreme Temperatures Around the World- world highest lowest temperatures Mherrera.org. Viitattu 22 January 2010.
  7. Tietosanakirja, 3. ja 4. osa, artikkelit Istambul ja Konstantinopoli, 1911
  8. Istanbul was Constantinople? Foundation for the Advancement of Sephardic Studies and Culture. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
  9. Istanbul City Guide - Map (Istanbulin kaupungin virallinen, zoomattava kartta piirijakoineen, osoitehakuineen yms.) 2012. ibb.gov.tr. Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
  10. Europe and Asia joined by Marmaray tunnel under the Bosphorus Strait Marmaray. Viitattu 31.10.2013.
  11. Istanbulin historiallinen rautatieasema paloi Yle.fi. Viitattu 28.11.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]