Istanbul

Wikipedia

Istanbul (İstanbul)
Lippu
Motto: Yedi Tepeli Kent
Koordinaatit: 41°00′45″N, 28°58′33″E
Valtio	Turkki
Maakunta	Istanbul
Perustettu	660 eaa. (Byzantion)
- Kaupunginjohtaja	Kadir Topbaş
Pinta-ala
– Kaupunki	1 539 km²
– Metro	5 512 km²
Korkeus	0–350 m
Väkiluku  (2007)
– Metro	12 573 836
– Metropolin väestötiheys	2 400 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+2
- (Kesäaika)	UTC+3
Postinumero	34010–34850 80000–81800
Suuntanumero(t)	212 ja 216
Lähteet: [1] = Pinta-ala, väkiluku ja väestötiheys
Verkkosivusto: İstanbul Büyükşehir Belediyesi

Istanbul (turk. İstanbul, vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. antiikin Byzantion, vuosina n. 330–1930 Konstantinopoli^[2]) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 12 milj. asukasta), ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin. Kaupunki ulottuu sekä Euroopan (Traakia) että Aasian (Anatolia) puolelle ja on näin maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Istanbul oli Osmanien valtakunnan (1290–1923) pääkaupunkina vuodesta 1453 alkaen.

Sisällysluettelo 1 Maantiede ja ilmasto 1.1 Ilmasto 2 Historia 3 Väestö ja hallinto 4 Talous 5 Nimen etymologia 6 Nähtävyyksiä 7 Aiheesta muualla 8 Lähteet 8.1 Viitteet

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Istanbul sijaitsee Turkin luoteisosassa, Istanbulin maakunnan keskellä. Marmaranmeren pohjukasta Mustaanmereen johtava Bosporinsalmi sijaitsee sen rajojen sisällä. Kaupunki ulottuu näin sekä Euroopan (Traakia) että Aasian (Anatolia) puolelle ja on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 1 539 neliökilometriä, ja suurkaupunkialueen (Istanbulin maakunta) pinta-ala on 5 220 neliökilometriä.

Kaupungin Euroopan-puoleisen osan jakaa kahtia Bosporista länteen työntyvä pitkä lahti, Kultainen sarvi. Sen ja Marmaranmeren välissä on kaupungin vanhin osa, Stambul, jota lännessä rajoittaa vanha kaupunginmuuri. Topkapın palatsi sijaitsee laajalla tontilla aivan Marmarameren ja Bosporin yhtymäkohdan vieressä. Stambulin huomattavia historiallisia rakennuksia ovat myös Hagia Sofia, Sininen moskeija ja Istanbulin Suuri Basaari.

Kultaisen sarven pohjoispuolella on uudempi Galatan kaupunginosa, jonka yhdistää Stambuliin joukko siltoja, joista huomattavin on Galatan silta. Pitkä kävelykatu, İstiklal Caddesi, johtaa Galatan sillan läheisyydestä Taksim-aukiolle, jonka ympärille on muodostunut moderni liikekeskus. Galatan pohjoispuolitse kaupunkia kiertää moottoritie, johon kuuluu myös vuonna 1973 valmistunut, Aasian puolelle johtava Bosporin silta.

Bosporin itäpuolella olevista kaupunginosista keskeisimpiä ovat Üskudar (ent. Skutari) vastapäätä Galataa sekä etelämpänä niemessä Marmaranmeren rannalla sijaitseva Kadıköy, antiikin Khalkedon.

Istanbul sijaitsee Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen rajakohdan lähellä, minkä vuoksi alueella on ollut useita ankaria maanjäristyksiä.

[muokkaa] Ilmasto

Kaupungin kesät ovat kuumia ja kosteita, ja talvet sateisia ja joskus lumisia. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on 870 millimetriä. Ilmankosteus on usein melko korkea, minkä vuoksi lämpötilat voivat tuntua huomattavasti todellista korkeammilta tai alhaisemmilta. Talvikuukausien keskimääräinen ylin lämpötila on noin 7–10 °C. Lumisadetta tulee yleensä vain noin yhden tai kahden viikon ajan koko talven aikana, mutta kerralla voi sataa paljon. Kesäkuun ja syyskuun välisten kesäkuukausien päiväkeskilämpötila on noin 28 °C.

Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on 23,2 °C, ja kylmin tammikuu, jonka keskilämpötila on 5,4 °C. Korkein mitattu lämpötila on 40,5 °C (elokuu 2000) ja alhaisin −16,1 °C (helmikuu 1927).^lähde? Ilmasto on hieman viileämpi alueen itäosassa. Kaupunki on myös melko tuulinen, tuulen keskimääräinen nopeus on noin 5 m/s.

Istanbulin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korkein lämpötila (°C) 8,7 9,1 11,2 16,5 21,4 26,0 28,4 28,5 25,0 20,1 15,3 11,1 Ø 18,4 Matalin lämpötila (°C) 2,9 2,8 3,9 7,7 12,0 16,0 18,5 18,7 15,5 12,0 8,5 5,3 Ø 10,3 Sadanta (mm) 87,3 71,33 63,2 44,9 32,6 25,3 23,7 23,6 44,3 70,7 84,7 106,7 Σ 678,33 Sadepäivät (d) 17,7 15,3 13,6 10,3 7,8 5,3 3,6 4,0 6,1 10,3 12,9 16,9 Σ 123,8 L ä m p ö t i l a 8,7 2,9 9,1 2,8 11,2 3,9 16,5 7,7 21,4 12,0 26,0 16,0 28,4 18,5 28,5 18,7 25,0 15,5 20,1 12,0 15,3 8,5 11,1 5,3 S a d a n t a 87,3 71,33 63,2 44,9 32,6 25,3 23,7 23,6 44,3 70,7 84,7 106,7 Lähde: Weather Information for Istanbul World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 9.7.2009.

[muokkaa] Historia

Historia vuoteen 1453 artikkelissa Konstantinopoli.

Vuonna 1453 kaupunki siirtyi turkkilaisen Osmanien valtakunnan haltuun. Osmanit siirsivätkin pääkaupunkinsa Edirnestä Konstantinopoliin. Kaupunkiin jääneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vähemmistöpolitiikan johdosta. Tämän millet-järjestelmän mukaan uskonnollisten vähemmistöjen sisäisistä asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) päättivät heidän uskonnolliset johtajansa. Myös turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itäisen Välimeren tärkeimpänä poliittisena keskuksena.

Osmanit eivät varsinaisesti muuttaneet kaupungin nimeä, vaan käyttivät nimiä Konstantiniye (Konstantinopolin turkkilainen muoto) ja Stanbulin rinnakkain aina valtakunnan kukistumiseen asti vuonna 1923.^[3] Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk pääkaupungin Ankaraan. Atatürkin uudistuksissa Konstantinopoli sai luopua myös vanhasta nimestään: vuonna 1930 määrättiin, että siitä oli myös kansainvälisissä yhteyksissä käytettävä nimeä Istanbul, joka olikin jo satoja vuosia ollut sen virallinen turkkilainen nimi.

[muokkaa] Väestö ja hallinto

Vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku on yli 10 miljoonaa, mutta epävirallisten arvioiden mukaan, joissa on huomioitu myös muualta Turkista Istanbulin alueelle muuttaneet siirtolaiset, Istanbulin alueen väkiluku on tällä hetkellä noin 16 miljoonaa. Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman suurkaupunkialueen joukkoon. Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin (belediye), jotka päättävät muun muassa kaavoituksesta ja jätehuollosta.

Valtaosa Istanbulin asukkaista on muslimeja, mutta kaupungissa asuu myös pieniä uskonnollisia vähemmistöjä. Muslimiväestöstä valtaosa on sunneja, arviolta 15–30 % vähemmistön ollessa aleveja. Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa kurdia, joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteisön muodostavat armenialaiset, joita Istanbulissa asuu 40 000–70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä yli 100 000 henkeä käsittänyt kaupungin kreikkalaisväestö on supistunut muutamaan tuhanteen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti, jonka alainen myös Suomen ortodoksikirkko virallisesti on, toimii yhä Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin juutalaisvähemmistö käsittää noin 26 000 henkeä.

[muokkaa] Talous

Bruttokansantuote henkilöä kohti Istanbulissa on korkeampi kuin Turkissa keskimäärin. Turkish Statistical Instituten mukaan vuonna 2005 Turkin BKT henkilöä kohden oli 5 008 dollaria, ja Istanbulissa se oli noin 7 000–7 500 dollaria.

Istanbulissa työikäinen väestö on nuori ja runsaslukuinen. Istanbulissa aktiivisesti työelämässä olevat ihmiset ikäryhmässä 30–59 vuotta ovat lukumäärältään 4,5 miljoonaa ihmistä.

[muokkaa] Nimen etymologia

Itä-Rooman eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkäästi nimellä "Kaupunki" (puhekielessä 'i poli', kirjoitettuna η Πόλις, ee polis).

Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimellä '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, että Istanbul -nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin", kirjakielellä εις τήν Πόλιν, 'eis teen polin'). (Itasismin takia koinee-kreikan e-äänettä kuvaavat epsilon ja eeta muuttuivat kansankielessä i-äänteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, että puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymämuoto nimestä Konstantinopoli (ja täten "yksinkertaisempana" selityksenä suositeltavampi teoria^{kenen mukaan?}).

Virallisesti kaupungin nimi on ollut Istanbul (tai Istambul) siitä lähtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen^[4]. Kaikkialla länsimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimellä siihen saakka, kunnes Kemal Atatürk vuonna 1930 päätti, että myös kansainvälisissä yhteyksissä on käytettävä turkkilaista nimeä Istanbul.

Historiallisista syistä kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja ortodoksisen kirkon piirissä edelleen Konstantinopoliksi. Tämä oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla "tervehdys Konstantinopoli". Vasta Euroopan yleisradioliiton EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun.^lähde?

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Hagia Sofia

Sininen moskeija

Topkapin palatsi

Uusi moskeija

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Istanbul Wikimedia Commonsissa.
• Istanbulin kartta

[muokkaa] Lähteet

• Istanbul for Foreign Businessmen. Istanbul Chamber of Commerce, 2006.

[muokkaa] Viitteet

Koordinaatit: 41°00′45″N, 28°58′33″E