Kultainen sarvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seralji (Sarayburnu) Kultaisen sarven rannalla Galatan tornista katsottuna

Kultainen sarvi (turk. Haliç, kreik. Κεράτιος κόλπος – Chrysón Kéras) on Bosporista länteen työntyvä lahti ja satamapaikka Istanbulissa Turkissa. Se jakaa Istanbulin Euroopan-puoleisen osan Stambuliin ja Galataan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konstantinopolin kartta bysanttilaiselta ajalta, kaupungin pohjoispuolella Kultainen sarvi

Kultainen sarvi on syntynyt muinaisen joen suulle estuaarina.

Kreikkalaisen perimätiedon mukaan Kultaiselle sarvelle antoi sen kreikkalaisen nimen Byzantionin perustaja Byza Megaralainen äitinsä Keroessan mukaan. Lahti oli hyvä luonnonsatama, jonka niemi erotti Marmaranmerestä. Itä-Rooman valtakunnalla oli siellä laivaston päätukikohta, ja lahden rantoja pitkin rakennettiin muurit suojaamaan Konstantinopolia meritse tulevilta hyökkäyksiltä. Lahden suulle sen pohjoisrannalle rakennettiin puolustustarkoituksiin vanha Galatan torni. Neljännen ristiretken aikana vuonna 1204 torni käytännöllisesti katsoen tuhottiin, mutta genovalaiset rakensivat sen läheisyyteen vuonna 1348 nykyisen Galatan tornin, jonka alkuperäinen nimi oli Christea Turris (Kristuksen torni).

Kolme kertaa puolustusjärjestelmä murrettiin tai kierrettiin. Ensimmäisen kerran 900-luvulla kiovalaiset hinasivat sotalaivansa Bosporilta maitse Kultaiseen sarveen. Bysanttilaiset kuitenkin voittivat heidät kreikkalaisen tulen avulla. Vuonna 1204 neljännen ristiretken aikana venetsialaiset mursivat puolustusjärjestelmän. Vuonna 1453 Osmanien sulttaani Mehmed II, joka ensin yritti onnistumatta murtaa puolustusketjun, kiersi sen myöhemmin kuten aikoinaan kiovalaiset ja onnistui täten lopulta valloittamaan Konstantinopolin lännestä käsin.

Tämän valloituksen jälkeen Konstantinopolin kreikkalaiset, juutalaiset, italialaiset kauppiaat ja muutkin, jotka eivät olleet muslimeja, asettuivat vähitellen asumaan Kultaisen sarven rannalla sijaitseviin Fanarin ja Balatin kaupunginosiin. Nykyisin lahden molemmilla rannoilla on tiheää asutusta ja myös puistoja. Sen rannalla sijaitsevat myös Istanbulin kauppakamari sekä islamilainen, juutalainen ja kristillinen hautausmaa. Lahden yli johtavat lähellä sen suuta Galatan silta ja kauempana siitä Atatürkin silta ja Haliçin silta. 1980-luvulle saakka Kultainen sarvi oli pahasti saastunut teollisuusjätevesien vuoksi, mutta myöhemmin se on puhdistunut. Sen rannoista on kauniiden näköalojen ja historian vuoksi tullut suosittu turistikohde.


Leonardo da Vincin silta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Kultaisen sarven yli Karaköystä katsottuna, taustalla Süleymaniyen moskeija

Vuonna 1502 Leonardo da Vinci laati sulttaani Bayezid II:n toimeksiannosta piirustukset 240 metriä pitkän sillan rakentamiseksi Kultaisen sarven yli. Suunnitelma on nykyaikana herätetty henkiin, kun Norjan Åsiin rakennettiin hänen suunnittelemansa kaltainen silta osana Vebjørn Sandin da Vinci -projektia.

Myös Istanbulissa suunnitelma on herätty henkiin. Asia on ollut vireillä vuodesta 1999 lähtien, ja 17. toukokuuta 2006 Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan ja Istanbulin pormestari Kadir Topbas päättivät rakentaa sillan. Viisi vuosisataa piirustusten laatimisen jälkeen siitä tulee ensimmäinen Leonardo da Vincin suunnittelema rakennusprojekti, joka todella toteutetaan suunnitellulla paikallaan. Rakennustöitä tulee johtamaan turkkilainen arkkitehti Bülent Güngör, joka on suunnitellut myös eräiden historiallisten palatsien kunnostustyöt. Sillasta tulee tarkalleen da Vincin suunnitelman mukainen, 240 metriä pitkä, 8 metriä leveä ja 24 metriä korkea.

Koordinaatit: 41°01′45″N, 28°57′40″E