Hagia Sofia
Sivulta puuttuu | Hagia Sofia (Ayasofya (turk.) Ἁγία Σοφία (kreik.) Sancta Sophia (latin.)) |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti |  Istanbul,Turkki |
| Rakennustyyppi | museo |
| Valmistumisvuosi | 537 |
| Suunnittelija | Isidoros Miletoslainen Anthemios Tralleslainen |
 |
|
Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, Pyhä viisaus) on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.
Sisällysluettelo |
Kirkon rakentaminen [muokkaa]
Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 ns. Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleslainen.[1] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: "Olen voittanut sinut, Salomo!" Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[2] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[1]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko, ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.
Historia [muokkaa]
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.
Vuonna 1453 osmannit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.
Valokuvia [muokkaa]
-
Jeesusta Kristusta kuvaava mosaiikki
-
Johannes Krysostomosta kuvaava mosaiikki
-
Toinen kerros
-
Hagia Sofia sisältä
-
Konstantinus Suurta kuvaava mosaiikki
-
Hagia Sofiassa sijaitseva mosaikki, joka kuvaa keisari Johannes II Komnenosta ja keisarinna Ireneä antamassa kirkolle lahjoituksia. Keskellä Jeesus ja Neitsyt Maria.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
- ↑ Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227-228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7.
