Moskeija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moskeija Aswanissa, Egyptissä
Kiinalaistyylinen minareetti.

Moskeija (arab. مسجد‎, Masjid) on islaminuskoisten temppeli, jota kristityillä vastaa kirkko. Moskeija, jossa on minbar eli saarnastuoli, on perjantaimoskeija (جامع ,jama eli kokouspaikka).

Varsinaisesti islamin opit eivät edellytä rukoukseen käytettävältä paikalta mitään erityistä. Muhammad itse on sanonut, että missä vain oikeauskoiset rukoilevat, siellä on moskeija. Yleensä moskeijalla tarkoitetaan kuitenkin moskeijarakennusta.

Teologisesti islaminuskoiset katsovat Mekan Masjid al-Haramin olevan maailman ensimmäinen moskeija. Historiallisesti ensimmäinen islaminuskoisten kokoontumispaikkana toiminut moskeija ja myöhemmin rakennettujen moskeijoiden tärkein esikuva oli profeetta Muhammadin talo Medinassa. Talo ei ole säilynyt, mutta kirjallisuudessa se on kuvattu varsin tarkasti. Talo oli aikaansa ja paikkaansa nähden hyvin suuri: se oli osapuilleen neliön muotoinen rakennusten ympäröimä aukio, jonka sivun pituus oli 56 metriä. Muhammadin talo ei ollutkaan ensisijaisesti asuinkäyttöön tarkoitettu, eikä se ollut myöskään palatsi vaan ennen kaikkea kokoontumis- ja rukouspaikka. Aukion laidalla oli varjostava pylväskäytävä, ja profeetta itse saarnasi sen toisessa päässä.

Moskeijan tavalliset osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimin päivään kuuluu viisi rukoushetkeä. Rukouskutsu kuulutetaan minareetista (arabiaksi Mi'thana) eli moskeijan tornista.

Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu peseytymispaikka, joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on omassa katetussa paviljongissaan sisäpihan keskellä.

Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän rukoussali on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Visuaalisesti muusta poikkeaa qibla-seinä, joka on yleensä sisäänkäyntiä vastapäätä. Oikeaoppisesti qibla-seinän tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan päin osoittavaa suoraa vasten. Näin rukoilemaan kokoontuneet asettumalla qibla-seinän kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensä Mekkaan päin. Qibla-seinässä, yleensä keskellä sitä, on mihrab, syvennys, josta seinän erottaa qibla-seinäksi. Mihrabissa ei ole kalustusta toisin kuin tavallisesti kristillisen kirkon alttarin ympärillä. Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee mihrabin vieressä.

Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita eri moskeijatyyppejä. Merkittäviä ovat olleet varhaiset abbasidimoskeijat, T-kirjaimen muotoiset moskeijat sekä Anatolian keskikupoliset moskeijat. 1900-luvulla öljyn tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaisten nykyarkkitehtien asemaa ja johon ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit. Eräät maailman kuuluisimmista rakennuksista kuten Istanbulin Hagia Sofia ja Ateenan Parthenon ovat toimineet moskeijoina.

Moskeijat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on vain yksi varsinainen moskeija, joka on rakennettu varta vasten moskeijaksi, tataarien 1940-luvun alkupuolella rakentama puinen moskeija Järvenpäässä.[1] Moskeijaan kuuluu myös pieni minareetti, josta ei kuitenkaan ole saanut kuuluttaa rukouskutsuja.[2] Pienempiä muslimien rukoushuoneita on useita tiloissa, jotka on tarkoitettu alun perin muuta käyttöä varten, muun muassa Helsingissä kahdeksan.[3] Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi on esittänyt toiveen, ettei näistä rukoushuoneista käytettäisi nimitystä "moskeija".[1]

Useat moskeijahankkeet ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen, sillä Suomen muslimiväestö on vähävaraistakenen mukaan?, eikä rahoitusta arabimaista ole saatu riittävästi. Muualla Euroopassa moskeijat ovat saaneet merkittävää rahoitusta muslimimaista.[3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://yle.fi/uutiset/missa_on_lahin_moskeija/6894048
  2. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suomen+ainoa+oikea+moskeija+J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4/HS20091201SI1UL023l6
  3. a b Helin, Pekka: Suomessa vain yksi varsinainen moskeija. Rauhan Tervehdys, 25.10.2007, nro 35, s. 8–9. Oulu: ISSN 0356-2840.