Fiqh
Wikipedia
|
Osa artikkelisarjaa
|
|
|---|---|
| Viisi peruspilaria |
|
|
Arkkitehtuuri · Filosofia · Jihad |
|
|
Kritiikki · Islamofobia
|
|
Fiqh (suom. Ymmärrys, arab. فقه) on islamilaisen šaria-lain tulkintaa. Se koostuu lain asiantuntijoiden päätöksistä muslimien elämään vaikuttavista asioista. Fiqh tarkoittaa myös tapaa, jolla islamilaista lakia johdetaan ensisijaisista, kuten koraani ja sunna, sekä toissijaisista lähteistä.
Islamilaisessa perinteessä šariaa pidetään varsinaisena jumalallisena lakina ja fiqh on sen inhimillinen tulkinta. Fiqhin piiriin kuuluu muun muassa uskonnollista elämää, sopimusoiketta, rikosoikeutta ja perheoikeutta käsittelevät lait. Usul al-fiqh (suom. fiqhin perusteet) sisältää laintulkinnan menetelmät ja lähteen, josta laki on johdettu: nass (kirjalliset lähteet), aql (päättely) tai ijma (uskovien konsensus). Siinä myös määritellään onko lain käsittelemä kysymys pakollinen, suositeltava, sallittu, vältettävä vai kielletty.[1]
Eri islamilaisten lakikoulukuntien välillä on yleinen yksimielisyys usul al-fiqhin pääperiaatteista, mutta eroja esiintyy tiettyjen tekstilähteiden ja menetelmien hyväksyttävyydestä. 1700-luvun islamilaiset uudistusliikeet korostivat tekstilähteiden merkitystä ja hylkäsivät konsensuksen lain johtamisen periaatteena, koska katsoivat sen olleen lain vähäisen kehittymisen syynä. [1]
Suurin osa islamilaisista maista on ottanut käyttöön sekulaarit perustuslait ja fiqhiä sovelletaan yleensä enää vain perheoikeudellisissa kysymyksissä.[1]
