Arabian kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arabia
Oma nimi ʿarabī (عربية)
Muu nimi arabian kieli
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli Algerian lippu Algeria
Arabiemiirikuntien lippu Arabiemiraatit
Bahrainin lippu Bahrain
Djiboutin lippu Djibouti
Egyptin lippu Egypti
Eritrean lippu Eritrea
Irakin lippu Irak
Israelin lippu Israel
Jemenin lippu. Jemen
Jordanian lippu. Jordania
Komorien lippu Komorit
Kuwaitin lippu Kuwait
Libanonin lippu Libanon
Libyan lippu Libya
Marokon lippu Marokko
Mauritanian lippu Mauritania
Omanin lippu Oman
Qatarin lippu Qatar
Saudi-Arabian lippu Saudi-Arabia
Somalian lippu Somalia
Sudanin lippu Sudan
Syyrian lippu Syyria
Tšadin lippu Tšad
Tunisian lippu Tunisia
Puhujia 280 miljoonaa
Sija 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
ISO 639-3 ara
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Arabia (عربية) on maailman viidenneksi[1][2] tai kuudenneksi[3] puhutuin kieli. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, suuri osa muslimeista ymmärtää ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista, joten äidinkielenä arabiaa puhuvien arabien määrä voidaan arvioida parin sadan miljoonan tienoille. Pääosa puhujista on Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa, mutta myös muissa muslimimaissa sekä myös monissa eurooppalaisissa valtioissa on huomattavat arabiankieliset vähemmistöt. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa 11 252 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity arabia.[4]

Kirjakieli ja useat puhekielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan – miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta. Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat muun muassa erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat muun muassa kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisimmille murteille, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa, esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Sukulaiskielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Arabian sukukieliä ovat siksi muun muassa heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia. Arabian niemimaan itä- ja eteläosissa, erityisesti Jemenissä ja Omanissa, puhutaan sitä paitsi niin sanottua eteläarabiaa, joka ei ole arabian murre, vaan arabiasta merkittävästi eroava seemiläinen kieli, mahdollisesti alkujaan läheisempää sukua amharalle kuin (pohjois)arabialle. Muinainen ns. epigrafinen eteläarabia oli hyvin merkittävä kulttuurikieli Arabian niemimaalla ja sillä on yhä arkeologista merkitystä, mutta nykyiset eteläarabialaiset kielimuodot, kuten soqotri ja džibbali, ovat kirjoittamattomien kansanmurteiden asteella.

Kirjoitus ja ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain Kirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
ا alif /aː/
ب baː /b/
ت taː /t/
ث θaː /θ/ /t/ /s/
ج ʤiːm /ʤ/ /g/ /ʒ/
ح ħaː /ħ/
خ khaː /x/
د daːl /d/
ذ ðaːl /ð/ /d/ /z/
ر raː /r/
ز zaː /z/
س siːn /s/
ش šiːn /ʃ/
ص ṣaːd /sˤ/
ض ḍaːd /dˤ/
ط ṭaː /tˤ/
ظ ẓaː /ðˤ/
ع ʕain /ʕ/
غ ʁain /ʁ/ /g/
ف faː /f/
ق qaːf /q/ /g/ /ʔ/
ك kaːf /k/
ل laːm /l/
م miːm /m/
ن nuːn /n/
ه haː /h/
و waw /w/ /u:/ /o:/
ي jaː /j/ /i:/ /e:/
أ hamza /ʔ/

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persoonapronominit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian persoonapronominien joukko on hyvin runsas. Muun muassa yksikön ja monikon lisäksi arabian kielessä on myös kaksikko, ja monet pronominit ovat jakautuneet maskuliiniin ja feminiiniin.

minä أنا anā me نحن naḥnu
sinä m. أنت anta te m. أنتم antum
sinä f. أنتِ anti te f. أنتن antunna
hän m. هو huwa he m. هم hum
hän f. هي hiya he f. هن hunna
te kaksi أنتما antumā he kaksi هما humā

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  2. Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  3. Maailman 11 puhutuinta kieltä: 6. Arabia puhujia: 175 miljoonaa, Virallinen asema 24 maassa, Nationalencyklopædien YK:n kotisivut, viitattu 20.6.2011
  4. Tilastokeskuksen taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja