Arabian kieli

Arabia
Omanimi	ʿarabī (عربية)
Muu nimi	arabian kieli, arabi
Tiedot
Alue	Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli	Algeria Arabiemiraatit Bahrain Djibouti Egypti Eritrea Irak Israel Jemen Jordania Komorit Kuwait Libanon Libya Marokko Mauritania Oman Palestiinalaishallinto Qatar Saudi-Arabia Somalia Sudan Syyria Tšad Tunisia
Puhujia	280 miljoonaa
Sija	5
Kirjaimisto	arabialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä	seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	ar
ISO 639-2	ara
ISO 639-3	ara
Ohje

Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Arabia (عربية) on maailman viidenneksi tai kuudenneksi puhutuin kieli. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, suuri osa muslimeista ymmärtää ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista, joten äidinkielenä arabiaa puhuvien arabien määrä voidaan arvioida parin sadan miljoonan tienoille. Pääosa puhujista on Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa, mutta myös muissa muslimimaissa sekä myös monissa eurooppalaisissa valtioissa on huomattavat arabiankieliset vähemmistöt. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopussa 8 119 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity arabia.

Kirjakieli ja useat puhekielet

Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan – miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta. Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat muun muassa erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat muun muassa kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisimmille murteille, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa, esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Sukulaiskielet

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Arabian sukukieliä ovat siksi muun muassa heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia. Arabian niemimaan itä- ja eteläosissa, erityisesti Jemenissä ja Omanissa, puhutaan sitä paitsi niin sanottua eteläarabiaa, joka ei ole arabian murre, vaan arabiasta merkittävästi eroava seemiläinen kieli, mahdollisesti alkujaan läheisempää sukua amharalle kuin (pohjois)arabialle. Muinainen ns. epigrafinen eteläarabia oli hyvin merkittävä kulttuurikieli Arabian niemimaalla ja sillä on yhä arkeologista merkitystä, mutta nykyiset eteläarabialaiset kielimuodot, kuten soqotri ja džibbali, ovat kirjoittamattomien kansanmurteiden asteella.

Kirjoitus ja ääntäminen

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain	Kirjaimen nimi	Klassinen ääntämys	Murteellisia ääntämyksiä
ا	alif	/aː/
ب	baː	/b/
ت	taː	/t/
ث	θaː	/θ/	/t/ /s/
ج	ʤiːm	/ʤ/	/g/ /ʒ/
ح	ħaː	/ħ/
خ	khaː	/x/
د	daːl	/d/
ذ	ðaːl	/ð/	/d/ /z/
ر	ra:	/r/
ز	zaː	/z/
س	siːn	/s/
ش	šiːn	/ʃ/
ص	ṣaːd	/sˤ/
ض	ḍaːd	/dˤ/
ط	ṭaː	/tˤ/
ظ	ẓaː	/ðˤ/
ع	ʕain	/ʕ/
غ	ʁain	/ʁ/	/g/
ف	faː	/f/
ق	qaːf	/q/	/g/ /ʔ/
ك	kaːf	/k/
ل	laːm	/l/
م	miːm	/m/
ن	nuːn	/n/
ه	haː	/h/
و	waw	/w/ /u:/	/o:/
ي	jaː	/j/ /i:/	/e:/
أ	hamza	/ʔ/

Kielioppi

Persoonapronominit

Arabian persoonapronominien joukko on hyvin runsas. Muun muassa yksikön ja monikon lisäksi arabian kielessä on myös kaksikko, ja monet pronominit ovat jakautuneet maskuliiniin ja feminiiniin.

minä	أنا	anā	me	نحن	naḥnu
sinä m.	أنت	anta	te m.	أنتم	antum
sinä f.	أنتِ	anti	te f.	أنتن	antunna
hän m.	هو	huwa	he m.	هم	hum
hän f.	هي	hiya	he f.	هن	hunna
te kaksi	أنتما	antumā	he kaksi	هما	humā

Kirjallisuutta

• El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
• Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.

Aiheesta muualla

• Wikipedian ohje transkriboinnista
• Hannu Reime: Viikon kieli: Arabia. Ylen 10.2.2006.
• Aishi Zidan: Arabian kieli siivitti kansannousuja. Helsingin sanomat 1.5.2011.

Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Afroaasialaiset kielet

Aasáx | aari | afar | Ajawa | akkadi | amhara | arabia | aramea | bambassi | bedža | ebla | egypti | foinikia | hassaniyya | hausa | heprea | higi-bura | kabyli | kambata | kopti | malta | oromo | sidamo | somali | syyria | tamashek | tamazight | tashelhit | tigre | tigrinja | ugariti | walamo