Arabian kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arabia
Oma nimi ʿarabī (عربية)
Muu nimi arabian kieli
Tiedot
Alue Lähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieli Algerian lippu Algeria
Arabiemiirikuntien lippu Arabiemiraatit
Bahrainin lippu Bahrain
Djiboutin lippu Djibouti
Egyptin lippu Egypti
Eritrean lippu Eritrea
Irakin lippu Irak
Israelin lippu Israel
Jemenin lippu. Jemen
Jordanian lippu. Jordania
Komorien lippu Komorit
Kuwaitin lippu Kuwait
Libanonin lippu Libanon
Libyan lippu Libya
Marokon lippu Marokko
Mauritanian lippu Mauritania
Omanin lippu Oman
Qatarin lippu Qatar
Saudi-Arabian lippu Saudi-Arabia
Somalian lippu Somalia
Sudanin lippu Sudan
Syyrian lippu Syyria
Tšadin lippu Tšad
Tunisian lippu Tunisia
Puhujia 280 miljoonaa
Sija 5
Kirjaimisto arabialainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta afro-aasialaiset kielet
Kieliryhmä seemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ar
ISO 639-2 ara
ISO 639-3 ara
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Arabia (عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Se on maailman viidenneksi[1][2] tai kuudenneksi[3] puhutuin kieli. Äidinkielisten puhujien lisäksi arabiaa osaa yli miljardi muslimia, sillä arabia on islamin pyhä kieli. Arabia jakautuu standardiarabiaan sekä lukuisiin paikallisiin variantteihin, jotka poikkeavat toisistaan huomattavan paljon. Arabiaa kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin oikealta vasemmalle.

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiaa puhuu äidinkielenään maailmassa yli 300 miljoonaa ihmistä. Arabimaiden lisäksi se on enemmistökieli Afrikan Tšadissa sekä vähemmistökieli esimerkiksi Afganistanissa, Israelissa, Iranissa ja Nigeriassa. Lisäksi yli miljardi muslimia islamilaisen maailman alueella opettelee arabian vieraana kielenä tai toisena kielenään.[4] Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa 11 252 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity arabia.[5] Arabiasta tuli vuonna 1974 Yhdistyneiden kansakuntien kuudes virallinen kieli.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin yhdessä esimerkiksi heprean kanssa. Vanhin säilynyt arabiankielinen kirjoitus on 300-luvulta eaa. peräisin oleva kaiverrus Syyrian aavikolla. Arabit alkoivat kirjoittaa rikasta suullista perinnettään järjestelmällisesti ylös kuitenkin vasta 700-luvulla. Profeetta Muhammadin arabiaksi 610–632 vastaanottamat ilmestykset säilyivät myös aluksi vain suullisina, kunnes ne tallennettiin Koraaniksi 600-luvun puolivälissä. Arabiasta tuli islamin leviämisen myötä pyhä kieli ja Koraanin arabiasta kauniin arabian malli myös muille kuin arabeille.[4]

Arabien ekspansion seurauksena arabian kieli levisi laajalle alueelle Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja syrjäytti entiset valtakielet kuten aramean, koptin kielen ja kreikan. Espanja ja Persia säilyttivät omat kielensä arabivallasta huolimatta, mutta näissäkin maissa kieli sai arabiasta lainoja etenkin hallinnon ja tieteen sanastoonsa. Arabiasta tuli myös koko islamilaisen maailman tieteen kieli. Nykyarabian katsotaan syntyneen 1800-luvulla.[4]

Kirjakieli ja useat puhekielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabia jakautuu eri variantteihin. Näistä arvostetuin on klassinen arabia, Koraanin kieli, jota käytetään nykyisin muodollisissa yhteyksissä. Sen nykyaikainen ja kieliopiltaan hiukan muunneltu variantti on standardiarabia, jota käytetään kautta arabimaailman yhteisenä kirjoitettuna kielenä. Oppineet arabit käyttävät lisäksi yhteisenä puhekielenään oppineiden puhekieltä, joka on standardiarabian ja tavallisen puhekielen sekoitusta. Tavallinen kansa eri maissa käyttää puhekielenään arabian eri murteita, jotka eroavat toisistaan huomattavasti niin kieliopiltaan, sanastoltaan kuin ääntämykseltäänkin.[4] Klassisen arabian ja puhekielen suuri ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa, eli he käyttävät saman kielen eri muotoja erilaisissa yhteyksissä.[4]

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa – esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Joitain arabian murteita:

Kirjoitus ja ääntäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

Kirjain Kirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
ا alif /aː/
ب baː /b/
ت taː /t/
ث θaː /θ/ /t/ /s/
ج ʤiːm /ʤ/ /g/ /ʒ/
ح ħaː /ħ/
خ khaː /x/
د daːl /d/
ذ ðaːl /ð/ /d/ /z/
ر raː /r/
ز zain/
zaːi
/z/
س siːn /s/
ش šiːn /ʃ/
ص ṣaːd /sˤ/
ض ḍaːd /dˤ/
ط ṭaː /tˤ/
ظ ẓaː /ðˤ/
ع ʕain /ʕ/
غ ghain /ɣ/ /g/
ف faː /f/
ق qaːf /q/ /g/ /ʔ/
ك kaːf /k/
ل laːm /l/
م miːm /m/
ن nuːn /n/
ه haː /h/
و waw /w/ /u:/ /o:/
ي jaː /j/ /i:/ /e:/
أ hamza /ʔ/

Sanojen muodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian sanat muodostetaan seemiläisille kielille tyypillisesti yleisimmin kolmesta juurikonsonantista, jotka määrittävät sanan yleisemmän merkityksen, sekä vokaaleista koostuvasta osasta, joka antaa sanalle kieliopillisen merkityksen. Esimerkiksi sanajuuri k-t-b yhdistettynä vokaaleihin i-ā tuottaa sanan kitāb, 'kirja', ja sama sanajuuri yhdistettynä vokaaleihin ā-i tuottaa sanan kātib, 'kirjoittaja' eli 'kirjuri'.[6]

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabian verbit taipuvat säännöllisesti. Aikamuotoja on kaksi: perfekti ja imperfekti. Perfekti muodostetaan jälkiliitteillä, ja sillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfekti muodostetaan etuliitteillä, ja sillä ilmaistaan nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Muita verbimuotoja ovat käskytavat, aktiivin ja passiivin partisiipit sekä verbisubstantiivi. Verbit taipuvat kolmessa persoonassa, kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja kahdessa suvussa. Klassisessa arabiassa ensimmäisen persoonan sukua tai kaksikkoa ei ole, ja nykymurteista kaksikko on kadonnut. Klassisessa arabiassa on myös passiivimuotoja.[6]

Klassisessa arabiassa substantiivien sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. Nykymurteissa substantiiveja ei enää taivuteta sijamuodoissa.[6] Pronominit esiintyvät sekä jälkiliitteinä että itsenäisesti.[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  2. Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  3. Maailman 11 puhutuinta kieltä: 6. Arabia puhujia: 175 miljoonaa, Virallinen asema 24 maassa, Nationalencyklopædien YK:n kotisivut, viitattu 20.6.2011
  4. a b c d e f Samir Abu-Absi: The Arabic Language The Encyclopedia of Islamic History. Viitattu 15.10.2014.
  5. Tilastokeskuksen taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2011
  6. a b c d Arabic language Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.10.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja