Klusiili

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti. Englannin kielestä lainattua nimitystä plosiivi käytetään suomessa vain harvoin. Klusiilin ääntymiseen voi liittyä aspiraatiota.

Klusiilit voivat olla soinnillisia tai soinnittomia. Tavallisimmat soinnittomat klusiilit ovat [k], [t] ja [p]. Niitä vastaavat soinnilliset klusiilit ovat [b], [d] ja [ɡ]. Lisäksi monissa kielissä esiintyy glottaaliklusiili [ʔ]. Muitakin klusiileja on olemassa.

Suomen kielen foneemijärjestelmässä klusiileja ovat bilabiaaliklusiili /p/, alveolaariklusiilit /t/ ja /d/, velaariklusiili /k/ ja glottaaliklusiili. Lisäksi lainattuina muista kielistä suomessa esiintyy sekä bilabiaaliklusiili /b/ että velaariklusiili /ɡ/.