Jordania

Jordanian hašemiittinen kuningaskunta (arab. ‏المملكة الأردنّيّة الهاشميّة‎, al-Mamlaka al-Urduniyya al-Hāšimiyya) eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä. Jordanian rajanaapureita ovat Syyria pohjoisessa, Irak koillisessa, Saudi-Arabia idässä ja etelässä, Israel ja Palestiinan Länsiranta lännessä. Maa sijaitsee Akabanlahden ja Kuolleenmeren rannalla. Alue tunnettiin aikaisemmin Transjordaniana.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Osat
4 Maantiede
5 Talous
- 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 5.2 Merkittävimmät vientituotteet
6 Väestöjakauma

[muokkaa] Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurin osa entisestä Osmanien valtakunnasta jaettiin. Britit irrottivat 80 % Palestiinan mandaatistaan Transjordanian emiraatiksi (trans-Jordan = Jordanin takana). Siitä tuli itsehallinnollinen osa brittien hallinnoimaa Palestiinan mandaattia Kansainliiton hyväksynnän mukaan. Brittihallinnon alaisuudessa Transjordaniaa hallitsi kuningas Abdullah I. Jordania itsenäistyi brittien hallinnosta vuonna 1946. Israelin perustamisen jälkeen vuonna 1950 maahan liitettiin myös se osa Palestiinasta, jota nykyisin sanotaan Länsirannaksi.

20. heinäkuuta 1951 kuningas matkusti pyhiinvaellukselle Jerusalemiin nuoren pojanpoikansa, prinssi Husseinin kanssa. Abdullah ammuttiin Al-Aksan moskeijan portailla, yhdellä islamin pyhimmistä paikoista. Kuningas Hussein hallitsi maata vuosina 1953–1999. Hussein tasapainotteli taitavasti USA:n NL:n, Britannian, eri arabivaltojen ja Israelin välissä läpi sotien ja kaappausyritysten. Husseinia pidettiin käytännönläheisenä rauhaa ja demokratiaa korostaneena hallitsijana. Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel miehitti Länsirannan, ja maahan tuli lukuisa joukko palestiinalaispakolaisia, joiden fedayeen-taistelijat jatkoivat sotaa Israelia vastaan Jordaniasta käsin. Palestiinalaisjärjestöjen kasvava vaikutusvalta oli uhka maan turvallisuudelle ja maassa käytiin heinä–syyskuussa 1970 sisällissota, jossa palestiinalaisten järjestöt karkotettiin Libanoniin. Vaatimuksistaan Länsirannan alueeseen Jordania luopui lopullisesti vuonna 1988.

Lokakuun 1973 sodassa Jordania lähetti prikaatin Syyriaan taistelemaan Israelia vastaan, mutta maiden välisellä rajalla ei käyty taisteluja. Vuonna 1991 Jordania aloitti neuvottelut Madridissa ja solmi rauhansopimuksen Israelin kanssa 26. lokakuuta 1994. Nykyinen kuningas on Husseinin poika Abdullah Ibn Hussein eli Abdullah II, joka on hallinnut vuodesta 1999. Vuoden 2003 jälkeen Jordania on vastaanottanut 700 000 Irakin sisällissodan pakolaista. Maassa saattaa asua jopa 1,7 miljoonaa irakilaista, lähinnä pääkaupunki Ammanissa.

[muokkaa] Politiikka

Vuonna 1951, lyhytaikaisen kuningas Talalin aikana otettiin käyttöön uusi perustuslaki, joka teki Jordaniasta perustuslaillisen monarkian, jossa kuninkaalla on vahvat valtaoikeudet. Kuninkaalla on oikeus nimittää pääministeri, allekirjoittaa lait ja hajottaa parlamentti.

Vallankaappausyrityksen jälkeen 1957 kuningas Hussein hajotti parlamentin. Vuonna 1989 pidettiin vaalit ja 1992 sallittiin poliittiset puolueet. Rauhansopimus Israelin kanssa solmittiin vuonna 1994. Vuosina 1989 ja 1993 pidettiin vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit. Vuoden 1997 vaaleja islamilaiset puolueet boikotoivat kiistellyn vaalilain vuoksi. Jordanian islamistinen toimintarintama (IAF) osallistui sekä 2003 että 2007 vaaleihin, mutta heikoin tuloksin, josta se syytti vaalivilppiä.

Jordaniassa on kaksikamarinen parlamentti. 110-jäseniseen edustajainhuoneeseen valitaan edustajat nelivuotiskausille yleisellä äänioikeudella. Yhdeksän paikkaa on varattu kristityille, kuusi naisille ja kolme tšerkesseille ja tšetšeeneille. 55-jäsenisen senaatin jäsenet kuningas nimittää kahdeksanvuotiskaudelle.

Kuningas ja ministerit käyttävät toimeenpanovaltaa. Kuninkaalla on veto-oikeus päätöksiin, joka voidaan ohittaa kansalliskokouksen molempien kamarien 2/3 enemmistöllä. Kuningas hallitsee myös armeijaa ja tiedustelupalvelua (Dairat al-Mukhabarat al-Ammah; GID).

Kansainvälisesti Jordania on yleensä tukenut Yhdysvaltain Lähi-idän politiikkaa.

[muokkaa] Osat

Jordaniassa on 12 kuvernoraattia (muhafazat, yksikkö - muhafazah):

Ajlun
al-'Aqaba
al-Balqa'
al-Karak
Mafraq
Amman
al-Tafilah
al-Zarqa'
Irbid
Jaraš
Ma'an
Madaba

[muokkaa] Maantiede

Jordania satelliittikuvassa marraskuussa.

Jordanian kartta.

[muokkaa] Talous

Jordanialla ei ole juurikaan luonnonvaroja, esimerkiksi öljyä (vaikkakin on jonkin verran öljykenttiä) tai vettä. Osittain tämän takia maalla on ollut taloudellisia vaikeuksia ja sen on täytynyt kehittää talouttaan muilla keinoin.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

fosfaatti

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääosa asukkaista (98 %) on arabeja. 70 % väestöstä asuu kaupungeissa, 6 % maaseudun väestöstä on paimentolaisia.

Maassa on myös huomattava palestiinalaisvähemmistö, noin 1,5 miljoonaa on rekisteröitynyt pakolaisiksi, ja vuoden 2003 jälkeen myös huomattava määrä Irakin pakolaisia.

Lähi-idän valtiot