Tšetšeenin kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tšetšeeni
Oma nimi Нохчийн мотт/Nohçiyn mott
Muu nimi Tshetsheeni
Tiedot
Alue Tšetšenia
Virallinen kieli Tšetšenia
Puhujia 1 000 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen, kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta pohjoiskaukasialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ce
ISO 639-2 che
ISO 639-3 che

Tšetšeenin kieli (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on tšetšeenien puhuma kieli joka kuuluu pohjoiskaukasialaiseen kielikuntaan. Tšetšeenin lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa puhuttu inguušin kieli sekä Georgiassa batsin kieli (noin parituhatta puhujaa).

Tšetšeenin kielellä on noin miljoona puhujaa. Suurin osa heistä asuu Tšetšeniassa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa Dagestanissa (noin 70 000), Ingušiassa (noin 95 400) ja Kalmukiassa (noin 6 100) sekä muualla Venäjällä ja Turkissa, Jordaniassa ja Syyriassa.

Tšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja, murteesta riippuen noin 40–60. Se on kieliopiltaan hyvin omintakeinen, ja kielitieteilijöille se on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kielessä on myös runsaasti vokaaleja (noin 44) ja diftongeja.

Perinteisesti tšetšeenit ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään arabiaa, turkkia ja venäjää. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.

1700-luvun lopulla kielestä koottiin Katariina Suurelle noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja Pjotr Uslar julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.

Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön latinalainen kirjaimisto, joka korvasi siihen asti käydyn arabialaisen kirjaimiston. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen 1938 asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön 1992. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät kielen puhujat enää osanneet lukea kieltä. Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.

Kirjaimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšetšeenin kielen kirjoittamiseen käytetään pääasiassa kyrillistä kirjaimistoa. Lisäkirjaimia ovat Ӏ ja ь (kyrillinen Ӏ korvataan tietotekniikan ongelmien vuoksi usein latinalaisella I-kirjaimella tai 1:llä). Esimerkiksi аь on [ɑ] (ä), уь [ɨ] (y), гІ lausutaan kuten arabian غ ja хь ح. Digrafeja kohdellaan pääasiassa yksikköinä.

Kyrillinen Nimi Latinalainen Nimi Ääntämys (IPA)
А а а A a a /ə/, /ɑː/
Аь аь аь Ä ä ä /æ/, /æː/
Б б бэ B b be /b/
В в вэ V v ve /v/
Г г гэ G g ge /ɡ/
ГӀ гӀ гӀа Ġ ġ ġa /ɣ/
Д д дэ D d de /d/
Е е е E e e /e/, /ɛː/, /je/, /ie/
Ё ё ё yo /jo/ jne.
Ж ж жэ Ƶ ƶ ƶe /ʒ/, /dʒ/
З з зэ Z z ze /z/, /dz/
И и и I i i /ɪ/
Ий ий Ii ii /iː/
Й й
(я, ю, е)
доца и Y y doca i /j/
К к к K k ka /k/
Ккх ккх Kk kk /kː/
Кх кх кх Q q qa /q/
Кхкх кхкх Qq qq /qː/
Къ къ къа Q̇ q̇ a /qʼ/
КӀ кӀ кӀа Kh kh kha /kʼ/
Л л лэ L l el /l/
М м мэ M m em /m/
Н н нэ N n en /n/
О о о O o o /o/, /ɔː/, /wo/, /uo/
Оь оь оь Ö ö ö /ɥø/, /yø/
П п пэ P p pe /p/
Пп пп Pp pp /pː/
ПӀ пӀ пӀа Ph ph pha /pʼ/
Р р рэ R r er /r/
РхӀ рхӀ Rh rh /r̥/
С с сэ S s es /s/
Сс сс Ss ss /sː/
Т т тэ T t te /t/
Тт тт Tt tt /tː/
ТӀ тӀ тӀа Th th tha /tʼ/
У у у U u u /uʊ/
Ув ув Uu uu /uː/
Уь уь уь Ü ü ü /y/
Ф ф фэ F f ef /f/
Х х хэ X x xa /x/
Хь хь хьа Ẋ ẋ a /ʜ/
ХӀ хӀ хӀа H h ha /h/
Ц ц цэ C c ce /ts/
ЦӀ цӀ цӀа Ċ ċ ċe /tsʼ/
Ч ч чэ Ç ç çe /tʃ/
ЧӀ чӀ чӀа Ç̇ ç̇ ç̇e /tʃʼ/
Ш ш шэ Ş ş şa /ʃ/
Щ щ щэ
(Ъ) ъ чӀогӀа хьаьрк Ə ə ç̇oġa ärk /ʔ/
(Ы) ы ы
(Ь) ь кӀеда хьаьрк
Э э э E e e /e/ jne.
Ю ю ю yu /ju/ jne.
Юь юь юь /jy/ jne.
Я я я ya /ja/ jne.
Яь яь яь /jæ/ jne.
Ӏ Ӏ Ӏа J j ja /ʡ/, /ˤ/

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšetšeenin nominit jaetaan kuuteen taivutusluokkaan tai sukuun, joiden sanoilla on sama prefiksi. Verbi taipuu nominin suvun mukaan muttei persoonissa. Tšetšeeni on ergatiivinen kieli. Nomineilla on kahdeksan sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, ergatiivi, allatiivi, instrumentaali, latiivi ja vertailusija eli komparatiivi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Tšetšeeninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja



Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.