1992

Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

Tammikuu

• 1. tammikuuta – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
• 1. tammikuuta – Niin kutsutut arkipyhät – loppiainen ja helatorstai – palautettiin kirkkolain muutoksen nojalla takaisin entisille paikoilleen.
• 2. tammikuuta – Venäjän toinen varapääministeri Anatoli Tšubais vapautti hinnat ja aloitti ”šokkiterapian”. Hyperinflaatio alkoi Venäjällä.
• 2. tammikuuta − Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot avattiin.
• 3. tammikuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomessa oli jätetty vuoden 1991 aikana 6900 konkurssihakemusta, kun vuonna 1990 vastaava luku oli ollut 3970.
• 4. tammikuuta − Venäjän hallitus päätti lakkauttaa valtion maatilat − kolhoosit ja sovhoosit − vuoden loppuun mennessä.
• 6. tammikuuta – Georgian presidentti Zviad Gamsakhurdia pakeni hallituksen kanssa presidentinpalatsista Tbilisistä, jota oppositio oli piirittänyt joulukuusta lähtien. Gamsakhurdia pakeni aluksi Azerbaidžaniin, sieltä Armeniaan ja lopuksi Tšetšeniaan, jota hallitsi Džohar Dudajevin kapinallishallitus.
• 7. tammikuuta – Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin leski Imelda Marcos ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi toukokuussa pidettäviin vaaleihin.
• 8. tammikuuta − Hallitus päätti, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Euroopan yhteisössä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys.
• 10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99–68 uusien yhdysvaltalaisten F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien hankkimisen ilmavoimille. Vastaan äänestivät Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät sekä SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö.
• 11. tammikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden raamatunkäännöksen.
• 13. tammikuuta – Japani pyysi Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
• 14. tammikuuta – Toistakymmentä entistä neuvostojohtajaa vastaan nostettiin syytteet elokuun 1991 vallankaappausyrityksestä.
• 15. tammikuuta – Slovenia ja Kroatia saivat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
• 16. tammikuuta – El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiin Méxicossa.
• 20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen Suomen ja Venäjän keskinäisellä noottien vaihdolla. Sopimuksen voimassaoloa oli viimeksi jatkettu 20 vuodella vuonna 1983.
• 22. tammikuuta – Kapinalliset valtasivat Kinshasassa Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
• 26. tammikuuta – Venäjän ballistiset ohjukset suunnattiin pois Yhdysvalloista.

Helmikuu

• 6. helmikuuta − Isossa-Britanniassa juhlittiin kuningatar Elisabet II:n 40-vuotista hallituskautta.
• 7. helmikuuta – Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestysten jälkeen muutti Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
• 7. helmikuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että yli puoli miljoonaa ihmistä oli sairastunut koleraan Latinalaisessa Amerikassa vuoden 1991 aikana. Sairastuneista oli kuollut noin 18 000. Epidemia oli saanut alkunsa Perusta.
• 8. helmikuuta − Suomen Kristillinen Liitto asettui vastustamaan Suomen EY-jäsenyyttä.
• 8. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Albertvillessä Ranskassa.
• 11. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen entinen johtohenkilö paljasti NKP:n rahoittaneen Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistöä yli 80 miljoonalla markalla vuosina 1978−1990. Raha-apu oli kulkenut Ville Pessin ja Taisto Sinisalon käsien kautta.
• 13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa.
• 19. helmikuuta − Puheviestinnän professori Aino Sallinen valittiin Jyväskylän yliopiston rehtoriksi. Hänestä tuli ensimmäisen suomalaisen tiedekorkeakoulun naisrehtori.
• 21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton tasavalta Georgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa.
• 26. helmikuuta − Ukrainan presidentti Leonid Kravtshuk, Valko-Venäjän presidentti Stanislav Šuškevitš, Moldovan presidentti Mircea Snegur, Uzbekistanin presidentti Islam Karimov ja Tadžikistanin presidentti Rahman Nabijev allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
• 27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. Ministerit Hannele Pokka ja Toimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä.
• 27. helmikuuta – Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden 1938 Münchenin sopimuksesta.

Maaliskuu

• 2. maaliskuuta – Kaikkiaan yhdeksän uutta valtiota − Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja San Marino − hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 2. maaliskuuta – Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 40-vuotisjuhlakokoukseensa Helsinkiin.
• 3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatin Juri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkillä Juri Komissarov.
• 5. maaliskuuta – Itämeren rantavaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua perustivat uuden yhteiselimen Itämerineuvoston, jonka tarkoituksena oli edistää entiseen itäblokkiin kuuluneiden jäsenmaiden demokratiakehitystä ja yhteisiä hankkeita mm. ympäristönsuojelussa.
• 6. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Pertti Voutilainen sanoi pankin kärsineen liki miljardin markan tappiot ns. Kouri-kaupoissa.
• 13. maaliskuuta – Turkissa 6,8 richterin maanjäristys surmasi 500 ihmistä.
• 17. maaliskuuta – Autopommi surmasi 29 ja haavoitti 242 ihmistä Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
• 18. maaliskuuta – Suomi jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön.
• 18. maaliskuuta – Microsoft julkisti Windows 3.1:n.
• 22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyi Albaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. Presidentti Ramiz Alia erosi huhtikuussa.
• 25. maaliskuuta – Kosmonautti Sergei Krikaljov palasi maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
• 27. maaliskuuta – Maaherran virat muutettiin Suomessa määräaikaisiksi. Maaherrat nimitettiin tästä lähtien enintään kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan.
• 30. maaliskuuta – Vuodesta 1918 lähtien Kokoomuksen äänenkannattajana ollut tamperelainen Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi.

Huhtikuu

• 2. huhtikuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeri Esko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riita pankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa. Kullbergin mielestä hallitus pyrki tekemään Suomen Pankista koko pankkikriisin syntipukin.
• 2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeri Edith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta.
• 4. huhtikuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland asettui julkisesti kannattamaan maansa liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi.
• 5. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiä Loistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi ja huumekaupan lopettamiseksi.
• 5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hämäläinen astui virkaansa.
• 5. huhtikuuta – Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkoi.
• 12. huhtikuuta – Euro Disney lomakeskus avattiin Pariisissa, Ranskassa.
• 15. huhtikuuta – Afganistanin mujahideen-joukot valtasivat Kabulin Mohammad Najibullahin kommunistihallitukselta. Burhanuddin Rabbani nimitettiin presidentiksi.
• 20. huhtikuuta – Espanjan Sevillassa avattiin vuoden 1992 maailmannäyttely EXPO '92.
• 22. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja ja lääkäri Jorma Huuhtanen.
• 27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminut Hans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeri Klaus Kinkel. Genscher jätti politiikan saman vuoden aikana erotessaan myös liittopäiviltä.
• 29. huhtikuuta – Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä, todettiin syyttömiksi. Tuomiosta seurasi useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.

Toukokuu

• 1. toukokuuta − Etsivän keskuspoliisin (EK) ja Valtiollisen poliisin (Valpo) arkistot avattiin. Arkistoissa oli tietoja muiden muassa liki 200 000 suomalaisesta sekä puolueista ja järjestöistä.
• 5. toukokuuta − Bulgaria hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 6. toukokuuta – Suomen hallitus ilmoitti 64:n yhdysvaltalaisen F-18 Hornet -hävittäjäkoneen hankkimisesta. Hallitus kiisti väitteet, joiden mukaan hankintaan liittyisi suurvalta- tai turvallisuuspoliittisia tekijöitä. Ensimmäinen Hornet, HN-462, saapui Suomeen 7. marraskuuta 1995.
• 7. toukokuuta – Boris Jeltsin perusti Venäjän federaation asevoimat ja asettui niiden ylipäälliköksi.
• 9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Malmössä Ruotsissa.
• 11. toukokuuta – Puolustusministeri Fidel Ramos valittiin Filippiinien uudeksi presidentiksi. Hän oli onnistunut kukistamaan ainakin seitsemän edeltäjäänsä Corazon Aquinoa vastaan suunnattua vallankaappaushanketta.
• 11. toukokuuta − Euroopan yhteisön jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Belgradista vastalauseena Serbian harjoittamille sotatoimille.
• 15. toukokuuta – Genovan maailmannäyttely avattiin Italiassa.
• 16. toukokuuta – Avaruussukkula Endeavour laskeutui ensilennoltaan (STS-49).
• 17. toukokuuta – Musta toukokuu: Bangkokissa alkoi sarja mielenosoituksia, jotka kukistettiin väkivaltaisesti.
• 21. toukokuuta − Ruotsi päätti luopua puolueettomuuspolitiikastaan ja siirtyä noudattamaan "identiteetiltään selvästi eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", koska puolueettomuutta ei pidetty Neuvostoliiton hajottua enää tarpeellisena.
• 22. toukokuuta – Slovenia, Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina hyväksyttiin YK:n jäseniksi.
• 22. toukokuuta – Yhdysvallat ilmoitti vähentävänsä Euroopassa olevien joukkojensa määrää puolella vuoteen 1996 mennessä.
• 22. toukokuuta − Saksa ja Ranska ilmoittivat tukevansa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymistä Euroopan yhteisön jäseniksi.
• 24. toukokuuta – Thomas Klestil valittiin Itävallan uudeksi presidentiksi kiistellyn Kurt Waldheimin jälkeen.
• 24. toukokuuta − Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen oikeustieteen lisensiaatti Kalle Määtän.
• 27. toukokuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi arkkiatrin arvonimen virustutkija Nils Oker-Blomille.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Pohjois-Karjalan läänin maaherrana vuodesta 1967 toiminut Esa Timonen siirtyi eläkkeelle. Presidentti Mauno Koivisto nimitti uudeksi maaherraksi kansanedustaja Hannu Tenhiälän ja myönsi Timoselle ministerin arvonimen. Tenhiälän tilalle eduskuntaan tuli maa- ja metsätalousministeri Martti Pura.
• 5. kesäkuuta – Tšekkoslovakiassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa menestyivät kansallismieliset puolueet. Vaalien katsottiin lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin.
• 7. kesäkuuta – Kommunistinen Työväenpuolue valitsi työministeriön erikoistutkijan Pekka Tiaisen ehdokkaakseen vuoden 1994 presidentinvaaleihin.
• 9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla vietettiin maakunnan itsehallinnon 70-vuotisjuhlia.
• 10. kesäkuuta – Toni Harjula syntyi.
• 15. kesäkuuta − Eduskunta päätti äänin 180−13 poistaa valtiopäiväjärjestyksestä määrävähemmistösäännökset eli eduskunnan yhden kolmasosan mahdollisuuden äänestää tavalliset lait lepäämään yli yksien eduskuntavaalien.
• 17. kesäkuuta – Hallitus hyväksyi Vuotoksen tekoaltaan rakentamisen Lappiin. Päätös ei syntynyt yksimielisesti, sillä ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, puolustusministeri Elisabeth Rehn, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vastustivat allashanketta.
• 20. kesäkuuta – Viro otti käyttöön oman rahayksikön kruunun (kroon).
• 23. kesäkuuta – Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.
• 24. kesäkuuta – Georgian syrjäytetyn presidentti Zviad Gamsakhurdian tukijat ottivat lyhytaikaisesti Tbilisissä haltuunsa televisiokeskuksen ja julistivat istuvan hallituksen laittomaksi.
• 27. kesäkuuta – Nirvana esiintyi Ruisrockissa.
• 28. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand vieraili yllättäen Bosnian sodan kourissa olleessa Sarajevossa.

Heinäkuu

• 3. heinäkuuta − Norjan hallitus vapautti vankilasta ulkoministeriön entisen virkamiehen Arne Treholtin terveyssyistä. Treholt oli vuonna 1985 tuomittu 20 vuodeksi vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi. Norjan oikeusviranomaiset olivat toukokuussa hylänneet Treholtin vaatimuksen hänen tapauksensa käsittelemiseksi uudelleen.
• 3. heinäkuuta − Novera-yhtymä (entinen Hankkija) ajautui konkurssiin.
• 6.–29. heinäkuuta – YK:n asetarkastajilta kiellettiin pääsy Irakin maatalousministeriöön. Tarkastajat viettivät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella mutta vetäytyivät, kun irakilaiset sotilaat uhkasivat heitä.
• 9. heinäkuuta − Venäjän presidentti Boris Jeltsin saapui vierailulle Suomeen. Hietaniemen hautausmaalla Jeltsin laski kukkatervehdyksen sankarihaudoille, minkä hän oli tarkoittanut lopulliseksi sovinnon eleeksi Suomen ja Venäjän välillä. Jeltsin vakuutti, ettei Venäjä enää tulisi puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, kuten Neuvostoliitto oli tehnyt.
• 10. heinäkuuta – Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomittiin Miamissa 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
• 17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansanvallan päivää tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen vuosipäivänä. Päivää on sittemmin juhlittu vain satunnaisesti.
• 25. heinäkuuta–9. elokuuta– Barcelonassa järjestettiin kesäolympialaiset.
• 20. heinäkuuta – Václav Havel erosi Tšekkoslovakian presidentin virasta katsottuaan epäonnistuneensa yrityksessään pitää maa yhtenäisenä.
• 20. heinäkuuta – Sotšissa allekirjoitettiin aselepo Georgian ja Etelä-Ossetian välille.
• 24. heinäkuuta – Abhasian itsenäisyysmieliset julistivat tasavallan itsenäiseksi Georgiasta.
• 29. heinäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo pyysi eroa Ahon hallituksesta.
• 29. heinäkuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker lennätettiin Moskovasta Saksaan. Hänet vangittiin heti hänen saavuttuaan Saksan maaperälle.

Elokuu

• 1. elokuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen Maaseudun Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti niukasti edeltäjänsä Tina Mäkelän, jota tuki mm. puolueen kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo. Uudeksi puoluesihteeriksi tuli Timo Soini. Puolueelle hyväksyttiin uusi ohjelma, jonka mukaan SMP oli "populistinen eli kansan tahtoa kuunteleva asialiike".
• 2. elokuuta – Suomen kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä vietettiin juhlasunnuntaita 350-vuotiaan suomenkielisen Raamatun kunniaksi.
• 3. elokuuta − Presidentti Mauno Koivisto myönsi kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalolle eron Ahon hallituksesta ja nimitti hänen seuraajakseen valtiosihteeri Pekka Tuomiston.
• 12. elokuuta – Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko pääsivät yksimielisyyteen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA). Sopimuksen oli kaavailtu tulevan voimaan vuoden 1994 alussa, mutta tähän tarvittiin vielä maiden parlamenttien hyväksyntä.
• 14. elokuuta – Georgian poliisi ja kansalliskaarti saapuivat ottamaan haltuunsa kapinoivaa ja itsenäiseksi julistautunutta Abhasiaa. Sen hallitus pakeni 18. päivä Suhumista Gudautaan.
• 23. elokuuta – Äärioikeistolaiset nuoret hyökkäsivät turvapaikanhakijoiden asuntolaan Rostockissa Saksassa. Useita lähinnä Afrikasta ja Romaniasta tulleita pakolaisia loukkaantui. Mellakat levisivät moniin muihinkin itäisen Saksan kaupunkeihin ja ne kestivät useita viikkoja.
• 24. elokuuta – Yhdysvaltain eteläosissa riehunut hirmumyrsky Andrew surmasi yli 20 ihmistä ja jätti ainakin 200 000 kodittomiksi.

Syyskuu

• 2. syyskuuta – Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK) haettiin konkurssiin.
• 3. syyskuuta – Moskovassa neuvoteltiin tulitauko Georgia–Abhasian sotaan.
• 4. syyskuuta – Bulgarian entinen puoluejohtaja Todor Živkov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta, vallan väärinkäytöstä ja valtion varojen kavaltamisesta.
• 7. syyskuuta − Tadžikistanin presidentti Rahman Nabijev pakotettiin luopumaan virastaan ja uudeksi presidentiksi tuli Emomalii Rahmon.
• 8. syyskuuta – Laaja valuuttaspekulointi johti Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahti 13 %. Vuoden aikana tehtiin yli 7 000 konkurssia.
• 11. syyskuuta − Liikenneministeriö päätti, että autojen vuosikatsastuksissa aletaan valvoa pakokaasupäästöjä vuoden 1993 alusta lukien.
• 12. syyskuuta − Loistava polku -sissijärjestön johtaja Abimael Guzmán pidätettiin Perussa. Perun sotaoikeus tuomitsi Guzmánin ja kaksi muuta järjestön johtajaa lokakuussa elinkautiseen vankeuteen maanpetoksesta.
• 13. syyskuuta − Albanian entinen presidentti Ramiz Alia pidätettiin ja asetettiin kotiarestiin syytettynä valtion varojen kavaltamisesta, vallan väärinkäytöstä ja siitä, että hän olisi antanut määräyksen mielenosoittajien ja maasta pakenevien ampumisesta vuonna 1991.
• 14. syyskuuta – Liettuan entinen pääministeri Kazimira Prunskienė erotettiin maan parlamentista. Liettuan korkein oikeus oli todennut Prunskienėn olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
• 16. syyskuuta – "Musta keskiviikko" johti lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotettiin pois järjestelmästä.
• 23. syyskuuta − Serbian ja Montenegron muodostama Jugoslavia erotettiin YK:sta ensimmäisenä maana järjestön historiassa. YK:n alajärjestöistä Jugoslaviaa ei kuitenkaan erotettu.

Lokakuu

• 2. lokakuuta – Ahbasian separatistit ja Venäjältä tulleet vapaaehtoiset tšetšeenit ja kasakat hyökkäsivät Georgian hallituksen hallussaan pitämään Gagran kaupunkiin.
• 5. lokakuuta – Lennart Meri valittiin Viron presidentiksi.
• 12. lokakuuta − Yli 500 ihmistä kuoli ja noin 4000 ihmistä loukkaantui Egyptin pääkaupunkia Kairoa ravistelleessa maanjäristyksessä, jonka voimakkuus oli 5,9 Richterin asteikolla. Noin 60 historiallista rakennusta kärsi vaurioita. Sekä Josh Hutcherson syntyi.
• 14. lokakuuta – Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkoivat SKOPin.
• 14. lokakuuta – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista ja Puolalle luovuttamista asiakirjoista ilmeni, että Katynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna 1940 oli tehty Josif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teosta Natsi-Saksan niskoille, mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna 1990.
• 15. lokakuuta – Andrei Tšikatilo todettiin Venäjällä syylliseksi 52 murhaan ja tuomittiin jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
• 18. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Vihreä liitto, tappioita kärsivät Suomen Keskusta ja Kokoomus. SMP:n kannatus romahti puolueen menettäessä liki neljänneksen valtuustopaikoistaan. Vaalien eniten huomiota herättänyt piirre oli sitoutumattomien ehdokkaiden ennätyksellisen suuri määrä ja hyvä menestys. Kyseessä olivat ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit.
• 20. lokakuuta – Kansanedustajat Arja Alho (SDP), Liisa Jaakonsaari (SDP), Hannele Luukkainen (Vihr.), Outi Ojala (Vas.) ja Tuulikki Ukkola (LKP) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Kauko Juhantalon virkatoimien lainmukaisuuden hänen toimiessaan kauppa- ja teollisuusministerinä.
• 31. lokakuuta − Paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi inkvisition antamaa tuomiota Galileo Galileille.

Marraskuu

• 3. marraskuuta – Bill Clinton voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George Bushin.
• 3. marraskuuta − Eduskunta hyväksyi hallituksen energiapoliittisen selonteon ja sen yhteydessä ponsiehdotuksen, jonka mukaan Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaloita.
• 5. marraskuuta − Ghanan presidentti Jerry Rawlings valittiin uudelle virkakaudelle. Rawlings oli johtanut Ghanaa vuodesta 1982 lähtien.
• 11. marraskuuta – Englannin anglikaanikirkko salli naispappeuden.
• 15. marraskuuta – Suomen Kommunistinen Puolue hakeutui konkurssiin. SKP:stä tuli Suomen ensimmäinen konkurssin tehnyt puolue. Puolueen Helsingin Alppilassa omistama Kulttuuritalo jäi velkojien, STS-Pankin ja Kansa-yhtiöiden haltuun.
• 19. marraskuuta – Norjan suurkäräjät päätti äänin 104-55 Euroopan yhteisön jäsenyyden hakemisesta.
• 20. marraskuuta – Tulipalo riehui Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoitti rakennusta vakavasti. Monia linnan taideteoksia tuhoutui.
• 24. marraskuuta − STS-Pankki (entinen Suomen Työväen Säästöpankki) siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen.
• 24. marraskuuta − Yhdysvallat sulki viimeisen sotilastukikohtansa Filippiineillä.
• 25. marraskuuta – Tšekkoslovakian liittokokous äänesti maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen. Unkarilaiset menettivät Slovakian uuden perustuslain mukaan asemansa vähemmistökansallisuutena.
• 25. marraskuuta – Norja jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön. Jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä 1994.
• 29. marraskuuta − Uusi raamatunkäännös otettiin käyttöön Suomessa. Uutta Raamattua myytiin vuoden loppuun mennessä noin 485 000 kappaletta ja sitä arvioitiin myytävän seuraavien kolmen vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa kappaletta.
• 30. marraskuuta – Venäjän perustuslakituomioistuin hylkäsi syytteet Neuvostoliiton kommunistista puoluetta vastaan.

Joulukuu

• 3. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös 794: Somaliaan lähetetään rauhanturvaajia Yhdysvaltojen johtamina.
• 3. joulukuuta – Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutui La Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80 000 tonnin lastista valui mereen.
• 6. joulukuuta – Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta.
• 9. joulukuuta − Isossa-Britanniassa ilmoitettiin prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan asumuseron alkamisesta.
• 12. joulukuuta − Ruotsalainen kaivosyhtiö Stora Kopparbergs Bergslags Ab ilmoitti sulkevansa vuoden lopussa Falunin kuparikaivoksen malmivarojen ehdyttyä. Yli 700 vuotta vanha kuparikaivos oli maailman vanhin toiminnassa oleva kaivos. Kaivosalue nimettiin myöhemmin Unescon maailmanperintökohteeksi.
• 14. joulukuuta – Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin erotti kansanedustajien kongressin painostuksesta pääministeri Jegor Gaidarin ja nimitti hänen tilalleen Viktor Tšernomyrdinin.
• 16. joulukuuta – Albania haki ensimmäisenä entisen itäblokin maana NATO:n jäsenyyttä. NATO torjui hakemuksen, mutta lupasi avustaa Albanian puolustusvoimien jälleenrakentamisessa.
• 22. joulukuuta – Ympäristöministeriö myönsi 580 000 markkaa Forssassa sijaitsevan, arvokkaana lintujärvenä tunnetun Koijärven kunnostamiseen. Työt järvellä alkoivat keväällä 1993.
• 22. joulukuuta − General Motors lopetti Opel Calibran tuotannon Uudessakaupungissa ja siirsi sen valmistuksen kokonaan Saksaan. Uudessakaupungissa jäi työttömiksi yli tuhat henkilöä.
• 29. joulukuuta – Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello erosi, kun häntä syytettiin yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.
• 31. joulukuuta – Suomen televisiossa järjestettiin kanavauudistus.

Tuntematon päivämäärä

• Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin.
• Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
• Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
• Patrick Volkerding alkoi vuoden loppupuolella kehittää Slackware-Linux-jakelupakettia.
• Elisabet II käytti joulupuheessaan termiä Annus Horribilis (suom. 'kauhea vuosi').
• Ensimmäinen Honda Fireblade tuli markkinoille.
• Homoseksuaalisuus laillistettiin Latviassa ja Virossa.
• Ponkilan silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä.

Syntyneitä

• 19. tammikuuta – Logan Lerman, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. helmikuuta – Taylor Lautner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. helmikuuta – Mikael Granlund, suomalainen jääkiekkoilija
• 15. huhtikuuta – Amy Diamond, ruotsalainen teinilaulaja
• 10. kesäkuuta – Toni Harjula
• 15. heinäkuuta – Koharu Kusumi, japanilainen laulaja ("Morning Musume")
• 22. heinäkuuta – Selena Gomez, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 4. elokuuta – Dylan ja Cole Sprouse, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
• 18. elokuuta – Frances Bean Cobain, Kurt Cobainin ja Courtney Loven ainoa lapsi
• 20. elokuuta – Demi Lovato, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä,näyttelijä
• 16. syyskuuta – Nick Jonas, yhdysvaltalainen laulaja
• 22. lokakuuta – Sofia Vassilieva, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. marraskuuta – Miley Cyrus, yhdysvaltalainen laulaja-näyttelijä

Kuolleita

• 11. tammikuuta – Heikki Aaltoila, suomalainen säveltäjä
• 11. tammikuuta – Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja
• 19. tammikuuta – Bertil Heinrichs, suomalainen jääkärieversti
• 28. tammikuuta – Arvo Ylppö, suomalainen arkkiatri
• 7. helmikuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä
• 10. helmikuuta – Alex Haley, kirjailija
• 22. helmikuuta – Aarno Ruusuvuori, suomalainen arkkitehti
• 22. helmikuuta – Kurt Wires, suomalainen meloja (olympiavoittaja)
• 3. maaliskuuta – Saara Ranin, suomalainen näyttelijä
• 8. maaliskuuta – Pentti Papinaho, suomalainen kuvanveistäjä
• 9. maaliskuuta – Menachem Begin, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin pääministeri
• 17. maaliskuuta – Laura Soinne, suomalainen kirjailija
• 19. maaliskuuta – Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä
• 23. maaliskuuta – Friedrich von Hayek, itävaltalaissyntyinen taloustieteilijä
• 6. huhtikuuta – Isaac Asimov, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 8. huhtikuuta – Daniel Bovet, vuoden 1957 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläis-italialainen fysiologi
• 10. huhtikuuta – Peter D. Mitchell, vuoden 1978 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti
• 18. huhtikuuta – Benny Hill, brittikoomikko
• 21. huhtikuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija
• 27. huhtikuuta – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä
• 28. huhtikuuta – Francis Bacon, brittiläinen taidemaalari
• 30. huhtikuuta – Toivo Kärki, säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja
• 2. toukokuuta – Reino Palmroth ("Reino Hirviseppä"), suomalainen kirjailija, kamarineuvos
• 6. toukokuuta – Marlene Dietrich, saksalaissyntyinen näyttelijä
• 8. toukokuuta – Pekka Parkkinen, suomalainen kirjailija
• 28. toukokuuta – Erkki Itkonen, suomalainen kielentutkija ja akateemikko
• 10. kesäkuuta – Margit Borg-Sundman, suomalainen kansanedustaja
• 23. kesäkuuta – Maria Vaara, suomalainen kirjailija
• 4. heinäkuuta – Astor Piazzolla, argentiinalainen säveltäjä
• 9. heinäkuuta – Armi Hosia, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kunnallisneuvos
• 5. elokuuta – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen rumpali ("Toto")
• 12. elokuuta – John Cage, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 13. elokuuta – Keijo Rantala, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 15. elokuuta – Riikka Tuomari, suomalainen animaatioelokuvien tekijä
• 18. elokuuta - Christopher McCandless, yhdysvaltalainen vaeltaja
• 22. elokuuta – Raimo Jääskeläinen ("Monsieur Mosse"), suomalainen meikkitaiteilija
• 30. elokuuta – Kimmo Otsamo, suomalainen näyttelijä
• 3. syyskuuta – Barbara McClintock, vuoden 1983 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geenitutkija
• 12. syyskuuta – Anthony Perkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. syyskuuta – Reino Kalliolahti, suomalainen näyttelijä
• 7. lokakuuta – Kauko Kokkonen, suomalainen näyttelijä
• 8. lokakuuta – Willy Brandt, saksalainen poliitikko ja Saksan liittokansleri 1969–1974
• 9. lokakuuta – Per Olof Sundman, ruotsalainen kirjailija
• 20. lokakuuta – Sam Vanni, suomalainen taidemaalari, akateemikko
• 28. lokakuuta – Erkki Pajala, suomalainen näyttelijä
• 30. lokakuuta – Birger Selin, suomalainen taidemaalari
• 5. marraskuuta – Jan Oort, alankomaalailainen astronomi
• 7. marraskuuta – Alexander Dubček, tšekkoslovakialainen poliitikko ja pääministeri
• 28. marraskuuta – Ville Salminen, suomalainen elokuvaohjaaja
• 10. joulukuuta – Kai Korte, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri
• 16. joulukuuta – Helge Nygrén, suomalainen kirjailija ja urheiluntutkija
• 16. joulukuuta – Sven Delblanc, ruotsalainen kirjailija
• 17. joulukuuta – Heikki Taskinen, suomalainen arkkitehti
• 21. joulukuuta – Nathan Milstein, ukrainalais–yhdysvaltalainen viulisti

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Georges Charpak
• Nobelin kemianpalkinto: Rudolph Marcus
• Nobelin lääketieteen palkinto: Edmond Fischer ja Edwin Krebs
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Derek Walcott
• Nobelin rauhanpalkinto: Rigoberta Menchú

Levytyksiä

• Alice in Chains – Dirt
• Dream Theater – Images and Words
• Iron Maiden – Fear Of The Dark, livealbumi "Live At Donington"
• Elton John - The One
• KISS – Revenge
• Megadeth – Countdown to Extinction
• Pantera – Vulgar Display Of Power
• Bruce Springsteen - Lucky Town ja Human Touch
• Stone Temple Pilots – Core

Muuta

• Elokuvavuosi 1992