1992

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
• 2. tammikuuta – Venäjän toinen varapääministeri Anatoli Tšubais vapautti hinnat ja aloitti "šokkiterapian". Hyperinflaatio alkoi Venäjällä.^[1]
• 6. tammikuuta – Georgian presidentti Zviad Gamsakhurdia pakeni hallituksen kanssa presidentinpalatsista Tbilisista, jota oppositio oli piirittänyt joulukuusta lähtien. Gamsakhurdia pakeni aluksi Azerbaidžaniin, sieltä Armeniaan ja lopuksi Tšetšeniaan, jota hallitsi Džohar Dudajevin kapinallishallitus.
• 11. tammikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden raamatunkäännöksen.
• 13. tammikuuta – Japani pyysi Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
• 15. tammikuuta – Slovenia ja Kroatia saivat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
• 16. tammikuuta – El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiin Méxicossa.
• 20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen.
• 22. tammikuuta – Kapinalliset valtasivat Kinshasassa Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
• 26. tammikuuta – Venäjän ballistiset ohjukset suunnattiin pois USA:sta.

[muokkaa] Helmikuu

• 7. helmikuuta – Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestysten jälkeen muutti Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
• 7. helmikuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että yli puoli miljoonaa ihmistä oli sairastunut koleraan Latinalaisessa Amerikassa vuoden 1991 aikana. Sairastuneista oli kuollut noin 18 000.^[2] Epidemia oli saanut alkunsa Perusta.
• 11. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen entinen johtohenkilö paljasti NKP:n rahoittaneen Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistöä yli 80 miljoonalla markalla vuosina 1978−1990. Raha-apu oli kulkenut Ville Pessin ja Taisto Sinisalon käsien kautta.
• 13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa.
• 21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton osatasavalta Georgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa.
• 27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. Ministerit Hannele Pokka ja Toimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä.
• 27. helmikuuta – Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden 1938 Münchenin sopimuksesta.

[muokkaa] Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkoi.
• 2. maaliskuuta – Kaikkiaan yhdeksän uutta valtiota − Armenia, Azerbaidzan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja San Marino − hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 2. maaliskuuta – Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 40-vuotisjuhlakokoukseensa Helsinkiin.
• 3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatin Juri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkillä Juri Komissarov.
• 5. maaliskuuta – Itämeren rantavaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua perustivat uuden yhteiselimen Itämerineuvoston, jonka tarkoituksena oli edistää entiseen itäblokkiin kuuluneiden jäsenmaiden demokratiakehitystä ja yhteisiä hankkeita mm. ympäristönsuojelussa.
• 6. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Pertti Voutilainen sanoi pankin kärsineen liki miljardin markan tappiot ns. Kouri-kaupoissa.
• 13. maaliskuuta – Turkissa 6,8 richterin maanjäristys surmasi 500 ihmistä.
• 17. maaliskuuta – Autopommi surmasi 29 ja haavoitti 242 ihmistä Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
• 18. maaliskuuta – Suomi jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön.
• 18. maaliskuuta – Microsoft julkisti Windows 3.1:n.
• 22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyi Albaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. Kommunistipresidentti Ramiz Alia erosi huhtikuussa.
• 25. maaliskuuta – Kosmonautti Sergei Krikaljov palasi maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
• 27. maaliskuuta – Maaherran virat muutettiin Suomessa määräaikaisiksi. Maaherrat nimitettiin tästä lähtien enintään kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan.
• 30. maaliskuuta – Vuodesta 1918 lähtien Kokoomuksen äänenkannattajana ollut tamperelainen Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi.

[muokkaa] Huhtikuu

• 2. huhtikuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeri Esko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riita pankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa.
• 2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeri Edith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta.
• 4. huhtikuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland asettui julkisesti kannattamaan maansa liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi.
• 5. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiä Loistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi.
• 5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hämäläinen astui virkaansa.
• 15. huhtikuuta – Afganistanin mujahideen-joukot valtasivat Kabulin Mohammad Najibullahin kommunistihallitukselta. Burhanuddin Rabbani nimitettiin presidentiksi.
• 22. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi Esko Ahon hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja ja lääkäri Jorma Huuhtanen.
• 27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminut Hans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeri Klaus Kinkel.
• 29. huhtikuuta – Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä, todettiin syyttömiksi. Tuomiosta seurasi useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.

[muokkaa] Toukokuu

• 7. toukokuuta – Boris Jeltsin perusti Venäjän federaation asevoimat ja asettui niiden ylipäälliköksi.^[1]
• 9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Malmössä Ruotsissa.
• 11. toukokuuta – Puolustusministeri Fidel Ramos valittiin Filippiinien uudeksi presidentiksi. Hän oli onnistunut kukistamaan ainakin seitsemän edeltäjäänsä Corazon Aquinoa vastaan suunnattua vallankaappaushanketta.
• 15. toukokuuta – Genovan maailmannäyttely avattiin Italiassa.
• 16. toukokuuta – Avaruussukkula Endeavour laskeutui ensilennoltaan (STS-49).
• 22. toukokuuta – Slovenia, Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina hyväksyttiin YK:n jäseniksi.
• 22. toukokuuta – Yhdysvallat ilmoitti vähentävänsä Euroopassa olevien joukkojensa määrää puolella vuoteen 1996 mennessä.
• 24. toukokuuta – Thomas Klestil valittiin Itävallan uudeksi presidentiksi kiistellyn Kurt Waldheimin jälkeen.
• 27. toukokuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi arkkiatrin arvonimen virustutkija Nils Oker-Blomille.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Pohjois-Karjalan läänin maaherrana vuodesta 1967 toiminut Esa Timonen siirtyi eläkkeelle. Uudeksi maaherraksi nimitettiin kansanedustaja Hannu Tenhiälä. Presidentti Mauno Koivisto myönsi Timoselle ministerin arvonimen.
• 5. kesäkuuta – Tšekkoslovakiassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa menestyivät kansallismieliset puolueet. Vaalien katsottiin lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin.
• 7. kesäkuuta – Kommunistinen Työväenpuolue valitsi työministeriön erikoistutkijan Pekka Tiaisen ehdokkaakseen vuoden 1994 presidentinvaaleihin.
• 9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla vietettiin maakunnan itsehallinnon 70-vuotisjuhlia.
• 17. kesäkuuta – Hallitus hyväksyi Vuotoksen tekoaltaan rakentamisen Lappiin. Päätös ei syntynyt yksimielisesti, sillä ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, puolustusministeri Elisabeth Rehn, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vastustivat allashanketta.
• 20. kesäkuuta – Viro otti käyttöön oman rahayksikön kruunun (kroon).
• 23. kesäkuuta – Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.
• 24. kesäkuuta – Georgian syrjäytetyn presidentti Zviad Gamsakhurdian tukijat ottivat lyhytaikaisesti Tbilisissä haltuunsa televisiokeskuksen ja julistivat istuvan hallituksen laittomaksi.
• 27. kesäkuuta – Nirvana esiintyi Ruisrockissa.
• 28. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand vieraili yllättäen Bosnian sodan kourissa olleessa Sarajevossa.

[muokkaa] Heinäkuu

• 6.–29. heinäkuuta – YK:n asetarkastajilta kiellettiin pääsy Irakin maatalousministeriöön. Tarkastajat viettivät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella mutta vetäytyivät, kun irakilaiset sotilaat uhkasivat heitä.
• 10. heinäkuuta – Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomittiin Miamissa 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
• 17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansanvallan päivää tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen vuosipäivänä. Päivää on sittemmin juhlittu vain satunnaisesti.
• 25. heinäkuuta–9. elokuuta– Barcelonassa järjestettiin kesäolympialaiset.
• 20. heinäkuuta – Václav Havel erosi Tšekkoslovakian presidentin virasta katsottuaan epäonnistuneensa yrityksessään pitää maa yhtenäisenä.
• 20. heinäkuuta – Sotšissa allekirjoitettiin aselepo Georgian ja Etelä-Ossetian välille.
• 24. heinäkuuta – Abhasian itsenäisyysmieliset julistivat tasavallan itsenäiseksi Georgiasta.
• 29. heinäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo pyysi eroa Ahon hallituksesta. Presidentti Mauno Koivisto myönsi Juhantalolle eron 3. elokuuta ja nimitti hänen seuraajakseen valtiosihteeri Pekka Tuomiston.
• 29. heinäkuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker lennätettiin Moskovasta Saksaan. Hänet vangittiin heti hänen saavuttuaan Saksan maaperälle.

[muokkaa] Elokuu

• 1. elokuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti niukasti edeltäjänsä Tina Mäkelän. Uudeksi puoluesihteeriksi tuli Timo Soini. Puolueelle hyväksyttiin uusi ohjelma, jonka mukaan SMP on "populistinen eli kansan tahtoa kuunteleva asialiike".
• 2. elokuuta – Suomen kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä vietettiin juhlasunnuntaita 350-vuotiaan suomenkielisen Raamatun kunniaksi.
• 12. elokuuta – Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko pääsivät yksimielisyyteen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA). Sopimuksen oli kaavailtu tulevan voimaan vuoden 1994 alussa, mutta tähän tarvittiin vielä maiden parlamenttien hyväksyntä.
• 14. elokuuta – Georgian poliisi ja kansalliskaarti saapuivat ottamaan haltuunsa kapinoivaa ja itsenäiseksi julistautunutta Abhasiaa. Sen hallitus pakeni 18. päivä Suhumista Gudautaan.
• 23. elokuuta – Äärioikeistolaiset nuoret hyökkäsivät turvapaikanhakijoiden asuntolaan Rostockissa Saksassa. Useita lähinnä Afrikasta ja Romaniasta tulleita pakolaisia loukkaantui. Mellakat levisivät moniin muihinkin Saksan kaupunkeihin ja ne kestivät useita viikkoja.
• 24. elokuuta – Yhdysvaltain eteläosissa riehunut hirmumyrsky Andrew surmasi yli 20 ihmistä ja jätti ainakin 200 000 kodittomiksi.

[muokkaa] Syyskuu

• 2. syyskuuta – TVK (Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto) haettiin konkurssiin.
• 3. syyskuuta – Moskovassa neuvoteltiin tulitauko Georgia–Abhasian sotaan.
• 4. syyskuuta – Bulgarian entinen puoluejohtaja Todor Živkov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta, vallan väärinkäytöstä ja valtion varojen kavaltamisesta.
• 8. syyskuuta – Laaja valuuttaspekulointi johti Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahti 13 %. Vuoden aikana tehtiin yli 7 000 konkurssia.
• 14. syyskuuta – Liettuan entinen pääministeri Kazimira Prunskienė erotettiin maan parlamentista. Liettuan korkein oikeus oli todennut Prunskienėn olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
• 16. syyskuuta – "Musta keskiviikko" johti lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotettiin pois järjestelmästä.

[muokkaa] Lokakuu

• 2. lokakuuta – Ahbasian separatistit ja Venäjältä tulleet vapaaehtoiset tšetšeenit ja kasakat hyökkäsivät Georgian hallituksen hallussaan pitämään Gagran kaupunkiin.
• 5. lokakuuta – Lennart Meri valittiin Viron presidentiksi.
• 14. lokakuuta – Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkoivat SKOPin.
• 14. lokakuuta – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista asiakirjoista ilmeni, että Katynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna 1940 oli tehty Josif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teosta Natsi-Saksan niskoille, mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna 1990.
• 15. lokakuuta – Andrei Tšikatilo todettiin Venäjällä syylliseksi 52 murhaan ja tuomittiin jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
• 18. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Vihreä liitto, tappioita kärsivät Suomen Keskusta ja Kokoomus. SMP:n kannatus romahti puolueen menettäessä liki neljänneksen valtuustopaikoistaan.
• 20. lokakuuta – Kansanedustajat Arja Alho, Liisa Jaakonsaari, Hannele Luukkainen, Outi Ojala ja Tuulikki Ukkola pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Kauko Juhantalon virkatoimien lainmukaisuuden hänen toimiessaan kauppa- ja teollisuusministerinä.

[muokkaa] Marraskuu

• 3. marraskuuta – Bill Clinton voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George Bushin.
• 11. marraskuuta – Englannin anglikaanikirkko salli naispappeuden.
• 15. marraskuuta – Suomen Kommunistinen Puolue hakeutui konkurssíin. SKP:stä tuli Suomen ensimmäinen konkurssin tehnyt puolue. Puolueen Helsingin Alppilassa omistama Kulttuuritalo jäi velkojien, STS-Pankin ja Kansa-yhtiöiden haltuun.
• 19. marraskuuta – Norjan suurkäräjät päätti äänin 104-55 Euroopan yhteisön jäsenyyden hakemisesta.
• 30. marraskuuta – Venäjän perustuslakituomioistuin hylkäsi syytteet Neuvostoliiton kommunistista puoluetta vastaan.^[1]
• 20. marraskuuta – Tulipalo riehui Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoitti rakennusta vakavasti.
• 25. marraskuuta – Tšekkoslovakian liittokokous äänesti maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen.
• 25. marraskuuta – Norja jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön. Jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä 1994.

[muokkaa] Joulukuu

• 3. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös 794: Somaliaan lähetetään rauhanturvaajia USA:n johtamina.
• 3. joulukuuta – Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutui La Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80 000 tonnin lastista valui mereen.
• 6. joulukuuta – Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta.
• 14. joulukuuta – Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin erotti kansanedustajien kongressin painostuksesta pääministeri Jegor Gaidarin ja nimitti hänen tilalleen Viktor Tšernomyrdinin.^[1]
• 16. joulukuuta – Albania haki ensimmäisenä entisen itäblokin maana NATOn jäsenyyttä. NATO torjui hakemuksen, mutta lupasi avustaa Albanian puolustusvoimien jälleenrakentamisessa.
• 22. joulukuuta – General Motors lopetti Opel Calibran tuotannon Uudessakaupungissa ja siirsi sen valmistuksen Saksaan.
• 29. joulukuuta – Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello erosi, kun häntä syytettiin yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.
• 31. joulukuuta – Suomen televisiossa järjestettiin kanavauudistus.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin.
• Paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi inkvisition antamaa tuomiota Galileo Galileille.
• Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
• Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
• Patrick Volkerding alkoi vuoden loppupuolella kehittää Slackware-Linux-jakelupakettia.
• Elisabet II käytti joulupuheessaan termiä Annus Horribilis (suom. 'kauhea vuosi').
• Ensimmäinen Honda Fireblade tuli markkinoille.

[muokkaa] Syntyneitä

• 11. helmikuuta – Taylor Lautner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. huhtikuuta – Amy Diamond, ruotsalainen teinilaulaja
• 18. elokuuta – Frances Bean Cobain, Kurt Cobainin ja Courtney Loven ainoa lapsi
• 15. heinäkuuta – Koharu Kusumi, japanilainen laulaja ("Morning Musume")
• 23. marraskuuta – Miley Cyrus, yhdysvaltalainen laulaja-näyttelijä
• 4. elokuuta – Dylan ja Cole Sprouse, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
• 16. syyskuuta – Nick Jonas, yhdysvaltalainen laulaja
• 20. elokuuta – Demi Lovato, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä,näyttelijä
• 22. heinäkuuta – Selena Gomez, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä

[muokkaa] Kuolleita

• 11. tammikuuta – Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja
• 12. tammikuuta – Heikki Aaltoila,suomalainen säveltäjä
• 19. tammikuuta – Bertil Heinrichs, suomalainen jääkärieversti
• 28. tammikuuta – Arvo Ylppö, arkkiatri
• 7. helmikuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä
• 10. helmikuuta – Alex Haley, kirjailija
• 22. helmikuuta – Aarno Ruusuvuori, suomalainen arkkitehti
• 22. helmikuuta – Kurt Wires, suomalainen meloja (olympiavoittaja)
• 3. maaliskuuta – Saara Ranin, suomalainen näyttelijä
• 8. maaliskuuta – Pentti Papinaho, suomalainen kuvanveistäjä
• 9. maaliskuuta – Menachem Begin, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin pääministeri
• 17. maaliskuuta – Laura Soinne, suomalainen kirjailija
• 19. maaliskuuta – Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä
• 23. maaliskuuta – Friedrich von Hayek, itävaltalaissyntyinen taloustieteilijä
• 6. huhtikuuta – Isaac Asimov, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
• 8. huhtikuuta – Daniel Bovet, vuoden 1957 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläis-italialainen fysiologi
• 10. huhtikuuta – Peter D. Mitchell, vuoden 1978 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti
• 18. huhtikuuta – Benny Hill, brittikoomikko
• 21. huhtikuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija
• 27. huhtikuuta – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä
• 28. huhtikuuta – Francis Bacon, brittiläinen taidemaalari
• 30. huhtikuuta – Toivo Kärki, säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja
• 2. toukokuuta – Reino Palmroth ("Reino Hirviseppä"), suomalainen kirjailija, kamarineuvos
• 6. toukokuuta – Marlene Dietrich, saksalaissyntyinen näyttelijä
• 8. toukokuuta – Pekka Parkkinen, suomalainen kirjailija
• 28. toukokuuta – Erkki Itkonen, suomalainen kielentutkija ja akateemikko
• 10. kesäkuuta – Margit Borg-Sundman, suomalainen kansanedustaja
• 23. kesäkuuta – Maria Vaara, suomalainen kirjailija
• 4. heinäkuuta – Astor Piazzolla, argentiinalainen säveltäjä
• 9. heinäkuuta – Armi Hosia, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kunnallisneuvos
• 5. elokuuta – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen rumpali ("Toto")
• 12. elokuuta – John Cage, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 13. elokuuta – Keijo Rantala, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 15. elokuuta – Riikka Tuomari, suomalainen animaatioelokuvien tekijä
• 22. elokuuta – Raimo Jääskeläinen ("Monsieur Mosse"), suomalainen meikkitaiteilija
• 30. elokuuta – Kimmo Otsamo, suomalainen näyttelijä
• 3. syyskuuta – Barbara McClintock, vuoden 1983 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geenitutkija
• 12. syyskuuta – Anthony Perkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. syyskuuta – Reino Kalliolahti, suomalainen näyttelijä
• 7. lokakuuta – Kauko Kokkonen, suomalainen näyttelijä
• 8. lokakuuta – Willy Brandt, saksalainen poliitikko ja Saksan liittokansleri 1969–1974
• 9. lokakuuta – Per Olof Sundman, ruotsalainen kirjailija
• 20. lokakuuta – Sam Vanni, suomalainen taidemaalari, akateemikko
• 28. lokakuuta – Erkki Pajala, suomalainen näyttelijä
• 30. lokakuuta – Birger Selin, suomalainen taidemaalari
• 5. marraskuuta – Jan Oort, alankomaalailainen astronomi
• 7. marraskuuta – Alexander Dubcek, tšekkoslovakialainen poliitikko ja pääministeri
• 28. marraskuuta – Ville Salminen, suomalainen elokuvaohjaaja
• 10. joulukuuta – Kai Korte, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri
• 16. joulukuuta – Helge Nygrén, suomalainen kirjailija ja urheiluntutkija
• 16. joulukuuta – Sven Delblanc, ruotsalainen kirjailija
• 17. joulukuuta – Heikki Taskinen, suomalainen arkkitehti
• 21. joulukuuta – Nathan Milstein, ukrainalais–yhdysvaltalainen viulisti

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Georges Charpak
• Nobelin kemianpalkinto: Rudolph Marcus
• Nobelin lääketieteen palkinto: Edmond Fischer ja Edwin Krebs
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Derek Walcott
• Nobelin rauhanpalkinto: Rigoberta Menchú

[muokkaa] Levytyksiä

• Alice in Chains – Dirt
• Iron Maiden – Fear Of The Dark, livealbumi "Live At Donington"
• KISS – Revenge
• Megadeth – Countdown to Extinction
• Pantera – Vulgar Display Of Power
• Stone Temple Pilots – Core
• Dream Theater – Images and Words

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1992

[muokkaa] Lähteet