Syyria

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta. Maan nimi pohjautuu muinaiskreikan kieleen.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Osat
4 Maantiede
5 Talous
6 Väestöjakauma
7 Merkittävimmät luonnonvarat
8 Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Historia

Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista. Syyria oli osa heettiläisten, Assyrian, Babylonin, Israelin, Egyptin, Persian, Kreikan ja foinikialaisten valtakuntia ennen joutumistaan Rooman alaisuuteen.

Syyrian alue oli kristinuskon syntysijoja. Islam laajeni sinne 600-luvulla ja Syyriasta tuli yksi uuden uskonnon keskuksista. Seldžukkien valtakauden ja ristiretkien jälkeen Syyria oli arabien hallussa vuoteen 1516, kunnes osmanit valloittivat sen.

Osmanien valtakunnan hajottua ensimmäisen maailmansodan jälkeen Syyria joutui Ranskan hallintaan Kansanliiton mandaattialueena – Ranska oli julistanut itsensä alueen suojelijaksi jo 1700-luvulla. Syyria vapautettiin Vichyn Ranskalta ja julistettiin itsenäiseksi vuonna 1944, mutta vieraat joukot pysyivät maassa vuoteen 1946. Syyria oli YK:n perustajajäsen.

Vuoden 1967 kuuden päivän sodan aikana Israel miehitti Golanin kukkulat, joiden miehitys jatkuu edelleen. Sunnimulsimien veljeskunta aloitti aseelisen taistelun Syyrian hallitusta vatsaan vuonna 1976. Syyrian hallitus kosti tämän raa'asti. Vuonna 1982 Syyrian armeija pommitti Haman kaupungin melkein maan tasalle, mihin muslimiveljeskuntakapina tyrehtyikin.

Syyrian joukot miehittivät Libanonia vuodesta 1976 vuoteen 2005, virallisesti rauhanturvatehtävissä. Israel ja Syyria ovat satunnaisesti neuvotelleet rauhansopimuksesta Golanin palauttamista vastaan.

Yhdysvallat on pitänyt Syyriaa terrorismin tukijana ja lukenut sen "pahan akseliin" kuuluvaksi. Vuonna 2004 Yhdysvallat julisti Syyrian kauppasaartoon. YK:n turvallisuusneuvoston päätös #1559 2. syyskuuta 2004 vaati kaikkia ulkomaisia joukkoja vetäytymään Libanonista viitaten peitellysti Syyriaan. YK:n tutkijaryhmä mainitsee vielä keskeneräisessä ja julkaisemattomassa tutkimuksessaan monesti Syyrian.

Epäilyt että syyrialaiset ja libanonilaiset turvallisuusviranomaiset ovat helmikuun pommi-iskun takana, eivät vielä varmistuneet, ja entisen Libanonin pääministeri Rafik Hariri (Rafiq al-Hariri) murha on vielä selvittämättä. Odotetaan että tutkijaryhmän loppuraportti valaisee enemmän tätä murhaa.

Vuoden 2006 lopussa ja 2007 alussa Syyria on vastaanottanut 1,2 miljoonaa pakolaista, jotka ovat paenneet Irakista Yhdysvaltain miehityksen ja sitä seuranneen sisällissodan jälkeen.

[muokkaa] Politiikka

Syyria on virallisesti demokraattinen tasavalta, mutta sitä hallitsee totalitaarinen Baath-puolueen hallinto vuoden 1963 kaappauksen jälkeen. Puolueella on 2/3 enemmistö 250 paikan parlamentissa, josta loppu on jaettu riippumattomien ehdokkaiden kesken. Maa on ollut poikkeustilalainsäädännön alainen vuodesta 1963 lähtien. Israel on miehittänyt Syyrialle kuuluvia Golanin kukkuloita vuodesta 1967, ja maiden välit ovat muutenkin hyvin kireät. Libanon oli käytännössä pitkään Syyrian miehittämä ja maassa oli parikymmentätuhatta Syyrian sotilasta. Keväällä 2005 Syyria vetäytyi Libanonista.

Syyrian presidentti on Bashar Al-Assad (Baššar al-Asad), edellisen presidentin Hafez al-Assadin poika. Hafez al-Assad (Hafidh al-Asad) johti maata vuodesta 1971 kuolemaansa vuonna 2000 saakka. Perhe kuuluu šiialaisten alawi-lahkoon. Presidentti valitsee ministerit ja pääministerin, jotka muodostavat hallinnon toimeenpanovallan.

[muokkaa] Osat

Syyrian kartta

Syyriassa on neljätoista maakuntaa (muhafazat):

[muokkaa] Maantiede

Syyria satelliittikuvassa toukokuussa

Syyria on enimmäkseen kuivaa tasankoa, rannikolla on kaistale välimerellistä kasvillisuutta. Eufratjoki kulkee Syyrian itäosassa.

Suurimmat kaupungit ovat Damaskos, Aleppo pohjoisessa ja Homs. Tärkeimmät rannikkokaupungit ovat Lattakia ja Tartus.

Ilmasto on kuiva ja kuuma, mutta talvet leudot. Maan ylängöillä sataa talvisin ajoittain lunta. Maan korkein kohta on vuori nimeltä Hermonvuori joka kohoaa 2 814 metrin korkeuteen.

[muokkaa] Talous

Syyrian pääasiassa valtion hallinnassa oleva talous on kasvanut hitaammin kuin maan vuotuinen 2,4 % väestönkasvu, ja bruttokansantuote henkilöä kohti on ollut laskussa. Uudistukset ovat sallineet ulkomaisten pankkien tulon Syyriaan, tosin yksityisen pankkisektorin kehitys vie vuosia. Alueen epävakaus katkaisee todennäköisesti vuoden 2002 3,5 % kasvupiikin. Pitkän tähtäimen rajoite on väestönkasvun, teollistumisen ja saastumisen aiheuttama vesipula.

[muokkaa] Väestöjakauma

Syyrian virallinen ja käytetyin kieli on arabia, jota puhuu äidinkielenään arviolta 85% maan väestöstä, mukaan lukien noin 400 000 Syyriassa asuvaa palestiinalaista. Maan pohjoisosaan keskittynyt kurdiväestö muodostaa 9 % maan väestöstä, ja puhuu valtaosin kurdia. Syyrian pienet armenialais- ja turkmeenivähemmistöt puhuvat myös omia kieliään.

Uskonnoltaan syyrialaisten enemmistö (90%) on muslimeja. Sunnit muodostavat 74 % muslimiväestöstä, kun taas pienemmät suuntaukset (aleviitit, shiiat ja druusit) käsittävät 16% väestöstä. Kristittyjen osuus Syyrian väestöstä on noin 10%, ja he jakautuvat useisiin suuntauksiin ja lahkoihin. Aiemmin monituhatpäinen Syyrian juutalaisväestö on supistunut viime vuosikymmeninä nopeasti maastamuuton seurauksena, ja nykyisin Syyriassa asuu enää arviolta 70 juutalaista, heistä valtaosa vanhuksia. Syyrian valtio on virallisesti maallinen, eikä ota kantaa uskonnollisiin asioihin. Maan kristityllä väestöllä on lukuisia erioikeuksia, ja he saavat muun muassa käsitellä siviililaillisia asioita omissa tuomioistuimissaan ja heillä on oikeus viettää viikonloppua lauantaisin ja sunnuntaisin, kun muslimit viettävät sitä perjantaista lauantaihin.