Guinea

Wikipedia

République de Guinée Guinean tasavalta
lippu
Valtiomuoto	tasavalta
Demokratian ja kehityksen kansallisen neuvoston puhemies	kapteeni Moussa Dadis Camara
Pääkaupunki	Conakry
Muita kaupunkeja	Nzérékoré
Pinta-ala  – josta sisävesiä	245 857 km² (sijalla 75) ei merkittävästi
Väkiluku (2005)  – väestötiheys  – väestönkasvu	9 467 866 (sijalla 85) 38,5 / km² 2,63 % (2006)
Viralliset kielet	ranskan kieli
Valuutta	Guinean frangi (GNF)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 113 20,74 miljardia USD 2 200 USD
HDI (2005)	0.456 (sijalla 160)
Elinkeinorakenne	maatalous 23,7 %, palvelut 40,1 %, teollisuus 36,2 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+0 ei käytössä
Itsenäisyys  – Ranskasta	2. lokakuuta 1958
Lyhenne Maatunnus	ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+224
Motto	Travail, Justice, Solidarité (Työ, oikeus, solidaarisuus)
Kansallislaulu	Liberté

Guinean tasavalta eli Guinea on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Mali, Senegal ja Guinea-Bissau. Nimi "guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata".

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Maantiede 3 Talous 3.1 Merkittävimmät luonnonvarat 3.2 Merkittävimmät vientituotteet 4 Väestö 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Nykyisen Guinean alue on kuulunut moniin suuriin valtakuntiin 900-luvulta alkaen: Ghanan, Sosson, Malin ja Songhain valtioihin, jotka vuorollaan hallitsivat Saharan poikki kulkevia kauppareittejä.

Eurooppalaiset tulivat alueelle orjakaupan takia 1500-luvun alussa. Ranska julisti Guinean siirtomaakseen 1890 ja se itsenäistyi 1958.

Maan johti itsenäisyyteen ja sitä johti aina vuoteen 1984 sosialisti Ahmed Sékou Touré. Sékou Tourén kuoleman jälkeen vallan kaappasi armeijan esikuntapäällikkö Lansana Conté Diarra Traorén kanssa. Armeijan "Kansallisen elvytyksen sotilaskomitea" vapautti poliittiset vangit ja houkutteli 200 000 Sékou Tourén aikana maasta paennutta palaamaan.^[1][2]

Aluksi pääministerinä toiminut Traoré yritti vallankaappausta Contéa heinäkuussa 1985 vastaan jouduttuaan alennetuksi opetusministeriksi. Kaappausyritys epäonnistui ja Traoré kumppaneineen teloitettiin.^[2]

Conté käänsi talouspolitiikan oikeistolaisemmaksi ja länsimielisemmäksi mutta jatkoi autoritaarista hallintoa. Ylennettyään itsensä kenraaliksi hän kirjoitutti uuden perustuslain ja valitutti itsensä siviilipresidentiksi 1993. Conté on valittiin sittemmin uudelleen 1998 ja 2003.^[2] Conté oli loppuaikoinaan huonossa kunnossa ja kärsi diabeteksestä ja leukemiasta. Hän kuoli 22. joulukuuta 2008. Noin kuuden tunnin kuluessa presidentin kuolemasta vallan kaappasi tuntematon asevoimien ryhmä "Demokratian ja kehityksen kansallinen neuvosto" (Conseil National de la Démocratie et du Developement, CNDD), joka ilmoitti televisiolähetyksessä että maan perustuslaki on kumottu ja hallitus hajotettu.^[3] Parlamentin puhemies Abubakar Sompare ja pääministeri Ahmed Tidiane Souaré kiistivät aluksi kaappauksen onnistumisen, mutta hallitus tunnusti 25. joulukuuta kapteeni Moussa Dadis Camaran johtaman neuvoston. Juntta lupasi vaaleja vuodelle 2010.^[4]

[muokkaa] Maantiede

Rannikkotasangolla on trooppista sademetsää. Sisämaan ylänkö ja tasangot ovat ruoho- ja pensasmaata. Lounaassa kohoaa vuoristo. Tärkeimmät joet ovat Niger, Bafing, Konkoure, Kogon. Maan korkein kohta on Mont Nimba 1752 m.

[muokkaa] Talous

Guinealla on merkittävät vesivoimavarat ja 30 prosenttia maailman bauksiitista. Se on silti kehitysmaa ja talousvaikeuksissa epävakaiden olojen takia.

Guinea on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen. Yhdessä Gambian, Ghanan, Nigerian ja Sierra Leonen kanssa Guinea on perustanut West African Monetary Zonen (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta Econ käyttöönottoa.

Bauksiitin osuus Guinean viennistä on 80%. Kolme neljännestä työvoimasta toimii kuitenkin maataloudessa. Guinea on kaivannaisvaroistaan huolimatta yksi maailman köyhimmistä maista ja suuresti ulkomaanavusta riippuvainen.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• bauksiitti eli alumiinin raaka-aine
• rautamalmi
• timantit
• kulta
• uraani

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• bauksiitti
• timantit

[muokkaa] Väestö

Guinelaiset jakaantuvat etnisesti useaan ryhmään, joista tärkeimmät ovat:

• Peuhl eli fulanit (Foula tai Foulani), 40 prosenttia väestöstä; asuvat pääasiassa vuoristoisella Fouta Djallonin alueella.
• Malinke (Mandingo), noin 30 prosenttia väestöstä; asuvat pääasiassa maan savanni- ja metsäalueella.
• Soussout, noin 20 prosenttia väestöstä; pääosin rannikkoseudulla.

Guinealaisista on uskonnoltaan 85 prosenttia muslimeja, 8 prosenttia kristittyjä ja 7 prosenttia animisteja.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Guinea Wikitravelissa (englanniksi)