Seychellit

Repiblik Sesel République des Seychelles Republic of Seychelles
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	James Michel
Pääkaupunki	Victoria
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	455 km² (sijalla 198) ei merkittävästi
Väkiluku (2010)  – väestötiheys  – väestönkasvu	87 476 (sijalla 197) 178 / km² 0,999 % (2010)
Viralliset kielet	englannin kieli, ranskan kieli, seychellien kreoli.
Valuutta	Seychellien rupia (SCR)
BKT (2009)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 184 1,98 miljardia USD 20 800 USD
HDI (2010)	– (sijalla )
Elinkeinorakenne	maatalous 3 %, palvelut 74 %, teollisuus 23 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+4 ei käytössä
Itsenäisyys – Britanniasta	29. kesäkuuta 1976
Lyhenne Maatunnus	SC ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+248
Motto	Finis Coronat Opus (Loppu kruunaa työn)
Kansallislaulu	Koste Seselwa

Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.

Saaret saivat nimensä vuonna 1756 ranskalaisilta tutkimusmatkailijoilta Jean Moreau de Séchellesin mukaan.

Matkailu on tärkeä elinkeino Seychelleillä. Maailmanlaajuisen talouslaman aikana 2000-vuosikymmenen lopussa maan talous romahti ja se tarvitsi velka-apua selviytyäkseen yli 60 prosentin inflaatiosta.

Historia

Seychellit mainitaan portugalilaisten kartoissa ensimmäisen kerran 1505, joskin arabit ovat ilmeisesti tunteneet saaret huomattavasti aiemmin. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla oli portugalilainen Vasco da Gama, joka saapui sinne vuonna 1502. Saarilla ei silloin asunut ketään. Astuessaan saarien hiekkarannoille portugalilaiset luulivat löytäneensä Edenin puutarhan. Saarten sijainti Intian ja Euroopan välillä oli tärkeä, ja merirosvot pitivät saaria hallussaan, kunnes britit ja ranskalaiset karkottivat heidät 1700-luvulla. Kuuluisa merirosvopäällikkö Oliver de Vasseur toimi näillä vesillä ja tarinan mukaan piirsi aarteestaan kartan ennen kuin joutui hirtetyksi. Merirosvojen tarunomaista aaretta etsitään vielä nykyäänkin.

Ensimmäiset ranskalaiset asettuivat saarille vuonna 1742 ja ottivat ne haltuunsa vuonna 1756. Saarille tulleet ranskalaiset siirtolaiset alkoivat viljellä kookospähkinöitä ja mausteita. Saarilta vietiin puutavaraa Ranskaan laivanteollisuuden tarpeisiin. Saaret saivat nimen Seychellit Ludvig XV:n valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchellesin mukaan.Yhdistynyt kuningaskunta alkoi ottaa saaria haltuunsa 1700-luvun lopussa ja sai ne itselleen 1800-luvulla. Seychellejä hallittiin Mauritiukselta, kunnes saarille nimitettiin oma kenraalikuvernööri. Vuonna 1903 saarista tuli Britannian kruununsiirtomaa.

Vuonna 1964 Seychelleille perustettiin ensimmäiset poliittiset puolueet. Kesäkuussa vuonna 1976 saarista tuli itsenäinen valtio, jonka ensimmäiseksi presidentiksi tuli James R. Mancham. Hänet kuitenkin syrjäytettiin vuonna 1977, jolloin entinen pääministeri France-Albert René tuli valtaan. Vuonna 1978 hallitus julisti saarille sosialistisen yksipuoluejärjestelmän. Järjestelmää tuki Pohjois-Korea, joka antoi maalle sotilaallista neuvontaa. Monipuoluejärjestelmä palautettiin 1991 ja ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin vuonna 1993. Vuonna 1998 Renén puolue Progressiivinen kansanrintama (Seychelles People's Progressive Front, SPPF) sai 34:stä parlamenttipaikasta 30. Vuoden 2002 vaaleissa progressiivinen kansanrintama voitti jälleen, mutta opposition kansallispuolue kasvatti paikkalukunsa yhdestä yhteentoista.

Vuoden 2004 tapaninpäivän tsunami aiheutti Seychelleillä suhteellisen suuria tuhoja, sillä maan talous on voimakkaasti riippuvainen kalastuksesta ja turismista. Vuonna 2006 SPPF:n James Michel voitti presidentinvaalit. Hän sai 54 % äänistä, kun opposition Wavel Ramkalawan sai 46 % ja riippumaton Philippe Boulle vajaan prosentin.

Vuosina 2008–2009 Seychellit kamppaili velkakriisissä ja joutui turvautumaan kansainväliseen apuun. Maailmanpankki myönsi yhdeksän miljardia dollaria lainaa talouden tasapainottamiseen.

Politiikka

Presidentti James Michel toimistossaan Victoriassa, Seychelleillä vuonna 2009.

Vuonna 1993 hyväksytyn perustuslain mukaisesti maata johtaa presidentti, joka valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein, korkeintaan kolmeksi kaudeksi. Samaan aikaan valitaan myös varapresidentti. Presidentti nimittää hallituksen eduskunnan suostumuksella. Lainsäädäntövalta on yksikamarisella eduskunnalla, johon valitaan edustajia sekä avoimilla vaaleilla, vaalipiirien edustajina että suurimpien puolueiden kiintiöedustajina. Eduskuntavaalit pidetään viiden vuoden välein.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa SPPF sai 23 paikkaa. Vaaliliitto, jonka muodostivat Seychelles National Party (SNP) ja Democratic Party (DP) sai 11 paikkaa. Naiset saivat kahdeksan paikkaa eli noin 23,5 % paikoista. Seuraavat presidentinvaalit ovat tulossa vuonna 2011 ja eduskuntavaalit 2012.

Maantiede

Maisema Praslinilta, Seychellien toiseksi suurimmalta saarelta.

Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Suurin saari on Mahé, jolla asuu lähes 80 % väestöstä ja jolla sijaitsee pääkaupunki Victoria. Mahé ja sitä ympäröivät saaret ovat kallioperältään graniittia, kun taas muut saaret, esimerkiksi Amirantit, ovat koralliriuttoja. Useimmat korallisaaret ovat asumiskelvottomia. Seychellien korkein kohta Morne Seychellois Mahélla kohoaa 905 metrin korkeuteen. Saarille on matkaa Afrikan rannikolta noin 1 300 kilometriä.

Seychelleillä on kaksi maailmanperintökohdetta: Aldabran atolli ja Valleé de Main luonnonsuojelualue. Aldabran atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikeapääsyisen sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation elinympäristö. Valleé de Main luonnonsuojelualue pienen Praslin-saaren sydämessä suojaa alkuperäisen seychellienpalmumetsän jäännöksiä.

Ilmasto

Seychelleillä vallitsee kuuma ja usein myös kostea, mutta miellyttävä trooppinen ilmasto. Lämpötila vaihtelee 24 ja 29 asteen välillä. Kuumuutta vilvoittaa lähes päivittäin rannoille viriävä merituuli. Luoteismonsuunin sateet tuovat vettä saarille joulukuusta maaliskuuhun, ja toukokuusta lokakuuhun vallitsee kuivakausi, jolloin pasaatit puhaltavat. Mahén saarella vuotuinen sademäärä vaihtelee Victorian 2 880 millimetristä vuorenrinteitten 3 550 millimetriin. Seychellit ovat trooppisten syklonien kulkureittien ulottumattomissa. Kuivuus aiheuttaa jonkin verran ongelmia, sillä sadevesi on korallisaarilla ainoa makean veden lähde.

Luonto

Seychellien luonnon tunnetuin piirre on suuri joukko endeemisiä eläin- ja kasvilajeja. Näistä tunnetuimpia lienevät maailman suurimmista hedelmistä tunnettu seychellienpalmu eli coco-de-mer sekä eteläisillä Aldabran saarilla esiintyvä aldabranjättiläiskilpikonna (Geochelone gigantea). Seychelleillä on kaikkiaan kaksitoista kotoperäistä lintulajia, viisi kotoperäistä matelijalajia ja 78 kotoperäistä kasvilajia. Saaristoa ympäröivillä riutoilla esiintyy yli sata hermatyyppistä korallilajia ja 920 eri kalalajia. Oman erikoisuutensa muodostavat saarilla esiintyvät neljä Sooglossidae- ja yksi Hyperoliidae-heimon sammakkolajia. Koska sammakot eivät selviydy merivedessä, niiden täytyy olla jäänne ajalta, jolloin saariryhmä muodostui irtoamalla Intian laatasta yhdessä Madagaskarin kanssa. Saarilla esiintyy myös seitsemän raajatonta matosammakkolajia.

Talous

Victoria, Seychellien pääkaupunki

Auringonlasku

Seychellien talous on pitkälti riippuvainen turismista, joka työllistää 30 % työvoimasta ja tuo suuren osan tuloista. Toinen tärkeä talousala on kalastus. Kalan ja vaniljan jalostus ovat kehittyviä teollisuusaloja. Kalastus ja vihannesten viljely täyttää lähinnä paikallisen kulutuksen tarpeet. Ulkomaanvaluuttaa tuovat matkailun lisäksi kala, vanilja, kaneli ja kopra.

Afrikkalaisittain Seychellit ovat vauras maa. Vuonna 2007 bruttokansantuote henkeä kohti oli yli 16 tuhatta Yhdysvaltojen dollaria, mikä tekee maasta Maailmanpankin luokituksissa ylempää keskiluokkaa. Silti se tarvitsi Maailmanpankilta kaksivuotisen velkajärjestelyn, joka myönnettiin vuoden 2008 lopulla, kun inflaatio oli noussut 63 prosenttiin. Vuotta myöhemmin IMF arvioi velka-avun auttaneen ja maan talouden ahdingon lieventyneen.

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla Inhimillisen kehityksen indeksiksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Seychellit on sijalla 57 yhteensä 185 arvioidusta maasta.

Liikenne

Seychelleillä on 14 lentokenttää, 8 satamaa ja 450 km tietä, josta 440 km päällystettyä.

Väestö

Seychellien väestö on suhteellisen yhtenäinen, ja sillä on sekä eurooppalaiset että afrikkalaiset juuret. Suurin osa ihmisistä pitää itseään seychelliläisinä, erityisen kulttuurin ja yhteiskunnan edustajina. Aasialaissyntyisiä ihmisiä on vähemmän kuin muilla Intian valtameren saarilla, ja useimmat heistä ovat intialaisia tai kiinalaisia. Ranskalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, joita kutsutaan nimellä grand blanc, muodostavat oman ryhmänsä, mutta heillä ei ole enää valtaa eikä sosiaalista erityisasemaa. Kiinalaiset ja intialaiset toimivat usein kauppiaina.

Suurin uskontokunta on katolinen kirkko, johon kuuluu 82,3 % väestöstä. Lisäksi saarilla on anglikaaneja 6,4 %, adventisteja 1,1 %, hindulaisia 2,1 %, muslimeja 1,1 %. Viralliset kielet ovat englanti, ranska ja kreoli. Vuonna 2007 maan 15 vuotta täyttäneistä 91,8 % oli lukutaitoisia.

Kulttuuri

Seychellien itsenäistymisen jälkeen kansallisesta identiteetistä on keskusteltu paljon. Ensimmäinen presidentti korosti suhteita Britanniaan, mutta hänen vastustajansa koki sen uhkaksi afrikkalaisuudelle. Yläluokka on perinteisesti pitänyt hyviä suhteita ranskalaiseen kulttuuriin. Seychellien kreoli on kirjoitettu kieli, ja sillä ilmestyy päivittäin sanomalehti. Kansantarinoita lukuun ottamatta kielellä ei ole julkaistu kirjallisuutta.

Urheilu

Seychellit on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1980 alkaen, mutta se boikotoi vuoden 1988 kisoja Pohjois-Korean tukena. Se ei ole koskaan saanut olympiamitaleita. Jalkapallo on maan suosituin urheilulaji. Maa liittyi FIFAan vuonna 1986 ja on osallistunut siitä asti Maailman cupin ja African cupin karsintoihin, toistaiseksi vailla menestystä.

Lähteet

Afrikan valtiot

Kansainyhteisö