Yhdysvaltain dollari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan.

Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö. Yhdysvaltain dollari jaetaan sataan senttiin (engl. cent, tunnus ¢). Yhdysvaltain dollari on yksi maailman vaihdetuimmista ja arvostetuimmista valuutoista, ja myös rahanväärentäjien suosima valuutta.

Useimmissa Yhdysvaltain dollarin kolikoissa ja seteleissä käytetään maan presidenttien muotokuvia. Poikkeuksia ovat kymmenen dollarin seteli, jossa on kuvattuna maan ensimmäinen valtiovarainministeri Alexander Hamilton, ja 100 dollarin seteli, jossa on Benjamin Franklin.

Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja Yhdysvaltain dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa tai puhekielistä nimitystä taala (engl. buck).

Dollarin merkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erään teorian mukaan symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Ennen US-dollarin perustamista yleisesti käytetty maailmanvaluutta oli Espanjan peso, josta käytettiin lyhennettä P ja monikkomuodon lyhennettä PS. Kilpailevan teorian mukaan $-merkki on kehittynyt nopeasti käsin kirjoitetusta PS-symbolista.[1]

Dollarin merkissä on tavallisesti ja virallisesti vain yksi pystyviiva. Erityisesti erilaisissa piirroksissa, kuten sarjakuvissa ([2]), esiintyy toisinaan kaksi pystyviivaa sisältävä epävirallinen versio.

Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa $-merkki kirjoitetaan tavallisesti luvun eteen, esimerkiksi $76.[1] Suomenkielisessä tekstissä rahayksiköt suositetaan kirjoitettavaksi ensisijaisesti kirjaimin. Jos merkkiä $ käytetään suomenkielisessä tekstissä, se kirjoitetaan siis rahasumman jälkeen sanavälillä erotettuna:

Raakaöljyn hinta oli 76 $ tynnyriltä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain kongressi antoi luonteeltaan symbolisen päätöslauselman dollarista Yhdysvaltain rahayksikkönä 6. elokuuta 1786, mutta vasta Alexander Hamiltonin aloitteesta kongressi sääti virallisen asetuksen dollarista laillisena maksuvälineenä (Coinage Act) 2. huhtikuuta 1792.[3]

Ensimmäiset dollarit olivat samanpainoisia ja samaa koostumusta kuin Espanjan kahdeksan realin kolikko, eli Espanjan dollari tai peso, ja ne kiersivät rinnan. Ne painoivat 550,209 graania ja sisälsivät 93,055 % hopeaa eli 25,560 grammaa. Vuoden 1792 lailla määrättiin Yhdysvaltain dollariin 371,25 graania hopeaa ja 24,75 graania kultaa (15:1). Vuonna 1834 kullan määrää vähennettiin 23,2 graaniin (1,5 grammaa) ja hiukan myöhemmin hopean ja kullan suhteeksi määrättiin 16:1 (23,22 graania kultaa).

5 dollarin seteli vuodelta 1853

Sisällissodan aikaan laskettiin liikkeelle ensimmäiset dollarimääräiset paperirahat, joita ei voinut vaihtaa kullaksi. Kulta- ja hopeakolikoita laskettiin edelleen liikkeelle ja 1878 metallikanta palautettiin. Vuonna 1900 bimetallismista (hopea ja kulta) luovuttiin ja dollari sidottiin kultakantaan. Dollariin tuli 23,22 graania kultaa, mikä vastasi yhtä troy-unssia 20 $ hintaan. Puolen dollarin hopeakolikoita laskettiin liikkeelle aina vuoteen 1969.

New deal -talousohjelmassa 1933 kultakolikot ja muukin kulta vedettiin liikkeeltä ja lunastettiin liittovaltion haltuun 20,67 dollarin hinnalla unssilta. Dollarin hintaa alennettiin 13,71 graaniksi, eli yksi troy-unssi 35 dollarin hintaan. Toisen maailmansodan jälkeisessä Bretton Woodsin järjestelmässä kaikki muut valuutat olivat sidoksissa kiinteällä vaihtosuhteella dollariin ja siten epäsuorasti kullan hintaan. Vuoteen 1963 asti dollarin setelissä oli keskuspankin lupaus vaihtaa dollarit kultaan pyynnöstä.

Kultakanta oli voimassa Yhdysvalloissa vuoteen 1971. Vuosien 1971 ja 1975 välillä käytettiin erinäisiä vaihtosuhteita, kunnes dollari päästettiin 1975 kellumaan vapaasti. Samalla myös Bretton Woods -järjestelmä romuttui.

Vuoden 2009 lopulla alkoi herätä keskustelua muun muassa YK:ssa ja Persianlahden öljynviejämaiden keskuudessa dollarin korvaamisesta johtavana kaupantekovaluuttana jollakin muulla. Syynä tähän oli Yhdysvaltain suuri velka ja työttömyys. Uusi valuutta rikkoisi riippuvaisuussuhteen Yhdysvaltain keskuspankkiin Federal Reserve Systemiin.[4][5]

Yhdysvaltain dollari ja maailmantalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain dollari on ollut maailman merkittävin valuutta koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Muita tämän ajanjakson merkittäviä valuuttoja ovat olleet Japanin jeni (JPY), Saksan markka (DEM) ja Ison-Britannian punta (GBP). Euron tulo markkinoille vuonna 2002 on tasapainottanut tilannetta, ja nykyään voidaan sanoa maailmantaloudessa olevan kaksi suurta valuuttaa.

Kun Yhdysvaltain dollarin ulkoinen kurssi alkoi alentua euroon nähden Irakin sodan myötä, kullan maailmanmarkkinahinta kiinnittyi euroon. Kullan USD/troy oz -hinnan nousun vuonna 2005 voitiin nähdä johtuvan USD/EUR kurssimuutoksesta ja kullan maailmanmarkkinahinnan kehitys euroissa oli kohtalaisen vakaata. Onkin poliittisesti erittäin merkittävä kysymys, joskaan ei välttämättä aina kovin näkyvästi esiintyvä, miten maailman eri maat suhtautuvat dollariin ja euroon. Yhdysvallat haluaisi, että maat pitäisivät dollarin reservivaluuttanaan. Esimerkiksi Irakin sodan taustalla on joskus pyritty näkemään Irakin siirtyminen pois dollarista (ns. petrodollari) euroon öljynhinnoittelussa. Jotkut pitävät tällaisia kysymyksiä merkittävinä myös Yhdysvaltojen suhteissa Iraniin.

Dollari on maailmantalouden johtava valuutta ja reservivaluutta. Tästä on suuri etu Yhdysvalloille, koska sen valuutalle riittää aina kysyntää, ja tämän ansiosta sen ei tarvitse huolehtia budjetti- ja maksutasevajeistaan yhtä paljon kuin muiden maiden. Samoin velkaantumisessa on johtovaluutan maalle se etu, että ulkomaanvelka on pitkälti sen omassa rahassa, joten velan kasvamiseen tai moninkertaistumiseen liittyvää devalvaatioriskiä ei ole. Muissa maissa rahan arvon aleneminen johtaa ulkomaanvelkataakan suurenemiseen.

Dollarin tulevaisuudesta maailmantaloudessa on keskusteltu paljon. Optimistisimman skenaarion mukaan Yhdysvallat korjaa nykyään suuret maksutase- ja budjettivajeensa sekä hoitaa liiat ulkomaanvelkansa ajan kanssa ilman suurempia ongelmia. Pessimistisimmän skenaarion mukaan tilanne päättyy maailmanlaajuiseen talouskriisiin dollarin haltijoiden menettäessä luottamuksensa dollariin, mistä seuraa maailmanlaajuinen joukkopako pois dollarista.

Lähes kaikki raaka-ainepörssit tekevät noteeraukset USD:ssa. Noteerattavia raaka-aineita ovat esimerkiksi kaikki metallit, öljy ja tärkeimmät ruoka-aineet.

Monien maiden taloudet ovat dollarisoituneet, eli dollari on noussut niissä merkittävään asemaan ja toimii paikallisen valuutan rinnalla, jopa sen kokonaan syrjäyttäneenä. Dollarisoitumisen hyödyistä ja haitoista on keskusteltu paljon. Monissa maissa dollarisoituminen on myös sisäpoliittisesti tärkeä kysymys. Kuuba piti dollarisoitumista uhkana ja on pyrkinyt viime vuosina pääsemään irti dollarista.

Lokakuussa 2009 brittiläinen The Independent julkaisi Robert Fiskin artikkelin, jonka mukaan Saudi Arabia, Kiina, Ranska ja Venäjä ovat neuvotelleet siirtymisestä pois dollarin käytöstä maailman öljykaupassa. Tarkoitus olisi siirtyä monien valuuttojen, kuten eurojen, jenien ja vielä suunnitteluvaiheessa olevein valuuttojen käyttöön öljykaupassa.[6]

Valtiot, jotka ovat sitoneet valuuttansa Yhdysvaltain dollariin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio valuutta Tunnus Sidottu kurssi
Aruban lippu Aruba Aruban floriini AWG 1 £ = = 1,79 floriini
Bahaman lippu Bahama Bahaman dollari BSD at par (sama kurssi)
Bahrainin lippu Bahrain Bahrainin dinaari BHD 1 £ = 0,376 dinaaria
Barbadoksen lippu Barbados Barbadoksen dollari BBD 1 $ =Bds $ 2
Belizen lippu Belize Belizen dollari BZD 1 € = BZ$ 2
Bermudan lippu Bermuda Bermudan dollari BMD at par (sama kurssi)
Caymansaarten lippu Caymansaaret Caymansaarten dollari KYD KYD = US$1,2
Kuuba Kuuban vaihdettava peso CUX vaihdettava peso= 1,08 $
Djiboutin lippu Djibouti Djiboutin frangi DJF 1 $=177,721 frangia
Antigua ja Barbudan lippu Antigua ja Barbuda
Dominican lippu Dominica
Grenada
Saint Kitts ja Nevisin lippu Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucian lippu Saint Lucia
Saint Vincent ja Grenadiinien lippu Saint Vincent ja Grenadiinit.
Itä-Karibian dollari XCD 1 $ = 2,70 dollaria
Eritrean lippu Eritrea Eritrean nakfa ERN 1 $=16,5 nakfaa
Hongkong Hongkongin dollari HKD 1 $= 7,75–7,85 HK$
Jordania Jordanian dinaari JOD 1 $= 0,709 dinaaria
Libanon Libanonin punta LBP 1 $=1507,5 puntaa
Malediivien lippu Malediivit Malediivien rufiyaa MVR 1 $ =12,8 rufiyaa
Curaçaon lippu Curaçao
Sint Maartenin lippu Sint Maarten
Alankomaiden Antillien guldeni ANG 1$= ƒ1,79
Omanin lippu Oman Omanin rial OMR 1 rial = 2,6008 $
Panaman lippu Panama Panaman balboa PAB at par (sama kurssi)
Qatarin lippu Qatar Qatarin rial QAR 1 $=3,64 rialia
Saudi-Arabia Saudi-Arabia Saudi-Arabian rial SAR 1$=3,75 rialia
Trinidad ja Tobagon lippu Trinidad ja Tobago Trinidad ja Tobagon dollari TTD 1$=6,25050 dollaria
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami AED 1$=3,6725 dirhamia
Venezuelan lippu Venezuela Venezuelan bolívar VEF 1$= 4,30

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin käytössä olevat setelit ovat arvoiltaan 1, 2, 5, 10, 20, 50 ja 100 dollaria. Seuraavissa kuvissa olevista seteleistä osa ei ole uusinta käytössä olevaa mallia. Kaikki vanhatkin Yhdysvaltain setelit ovat kuitenkin edelleen käypää rahaa[7], vaikka vanhempia malleja ei rahaliikenteessä enää käytännössä kierräkään ja osasta on tullut nimellisarvoaan arvokkaampia keräilykohteina.

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa on käytössä 1, 5, 10, 25 ja 50 sentin sekä 1 dollarin kolikot.

Kuva Arvo Mitat ja koostumus Kuvaus Käyttöönottovuosi Käyttö Nimitys
Kruuna Klaava Läpimitta Paksuus Massa Metalliseos Reuna Kruuna Klaava
2010 cent obverse.jpg Wheat Penny.jpg 0.01 $ 19.00 mm 1.55 mm 3.11 g kuparia 95%
tinaa/sinkkiä 5%
Sileä Abraham Lincoln Vehnä 1909 yleisessä käytössä Wheat Penny (vehnäpenni), Penny, Cent (sentti)
2005 Penny Rev Unc D.png 0,01 $ 19.05 mm 2.50 g sisus:
sinkkiä 97.5%, pinnoitus:
kuparia 2.5%1
Lincolnin muistomerkki 1959 yleisessä käytössä
2010 cent reverse.jpg 0,01 $ Union shield 2010
Jefferson-Nickel-Unc-Obv.jpg US Nickel Reverse.jpg 0,05 $ 21.21 mm 1.95 mm 5.00 g kuparia 75%
nikkeliä 25%3
Sileä Thomas Jefferson Monticello 1938 yleisessä käytössä Nickel (nikkeli)
2006 Nickel Proof Obv.png 2006 Nickel Proof Rev.png 0,05 $ Monticello 2006
2005 Dime Obv Unc P.png 2005 Dime Rev Unc P.png 0,10 $ 17.91 mm 1.35 mm 2.268 g kuparia 91.67%
nikkeliä 8.33%
118 uraa Franklin D. Roosevelt Soihtu, tammen ja oliivipuun oksat 1946 yleisessä käytössä Dime
Washington Quarter 79.PNG USQuarter1a.jpg 0.25 $ 24.26 mm 1.75 mm 5.67 g 119 uraa George Washington Kotka 1932 (uudestaan 1977) Yleisessä käytössä Quarter
1976 Bicentennial Quarter Rev.png 0,25 $ Bicentennial colonial military drummer (1975) 19765
2006 Quarter Proof.png 0,25 $ State Quarter Series 1999
0,25 $ D.C. and U.S. Territories Quarters 2009
0,25 $ America the Beautiful Quarters 2010
2005 Half Dollar Obv Unc P.png 2005 Half Dollar Rev Unc P.png 0,50 $ 30.61 mm 2.15 mm 11.34 g 150 uraa John F. Kennedy Yhdysvaltojen presidentin sinetti, ympärillä 50 tähteä 1964 (uudestaan 1977) rajoitetusti
Kennedy200coinback.jpg 0,50 $ Independence Hall (1975) 19765
1999 SBA Obv P.png 1999 SBA Rev P.png 1 $ 26.50 mm 2.00 mm 8.10 g kaiverrettu Susan B. Anthony Apollo 11:n lähetystunnus 1979 (uudestaan 1999) rajoitetusti SBA, Suzie B.
United States one dollar coin, reverse.jpg 1 $ 26.50 mm 2.00 mm 8.10 g kuparia 77%
sinkkiä 12%
mangaania 7%
nikkeliä 4%
sileä Sacagawea Kotka lennossa 2000 Gold(en) dollar (kultadollari), Sacagawea, Sackies
1 $ sileä, kaiverrettuja merkintöjä Native American themes 2009
LineartPresRev.png 1 $ Edesmenneet Yhdysvaltojen presidentit Vapaudenpatsas 2007 Gold(en) dollar (kultadollari)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.translationdirectory.com/article167.htm
  2. Euro ja sentti suomeksi Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 14.1.2012. (suomeksi)
  3. Constitution Society: Coinage Act 1792, haettu 20.8.2007
  4. UN dollar to replace US dollar? 8. syyskuuta 2009. Russia Today. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  5. Persianlahden öljyvaltiot neuvottelevat dollarin syrjäyttämisestä 6.10.2009. YLE. Viitattu 6.10.2009.
  6. The Independent: The demise of the dollar by Robert Fisk Viitattu 8.10.2009
  7. FAQs About Redesigned Currency (ensimmäisen kysymyksen vastaus) (htm) Bureau of Engraving and Printing, U.S. Department of the Treasury. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  8. Federal Reserve Announces Delay in the Issue Date of Redesigned $100 Note (htm) 1.10.2010. Bureau of Engraving and Printing, U.S. Department of the Treasury. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  9. Federal Reserve Announces Day of Issue of Redesigned $100 Note April 24, 2013. Bureau of Engraving and Printing.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämänhetkiset USD-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY