The Independent
Sivulta puuttuu | The Independent | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | Independent Print Limited |
| Perustettu | 1986 |
| Päätoimittaja | Chris Blackhurst |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
| Kotipaikkakunta | Lontoo |
| Kotimaa |  Britannia |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kieli | englanti |
| Kotisivu | www.independent.co.uk/ |
The Independent on brittiläinen Tony O’Reillyn Independent News & Median julkaisema sanomalehti. Se perustettiin vuonna 1986, joten se on yksi nuorimmista brittiläisistä sanomalehdistä. Perustajina olivat kolme The Daily Telegraphin jättänyttä journalistia: Andreas Whittam Smith, Stephen Glover ja Matthew Symonds.
The Independent teki vuonna 2009 tappiota 12,4 miljoonaa puntaa. Lehden levikki on 92 000.[1]
The Independent on puolueista riippumaton, mutta se on kampanjoinut vaaliuudistuksen ja luonnonsuojelun puolesta ja kansallista henkilökorttia vastaan, ja sitä pidetään usein vasemmalle[2] kallistuvana. Lehti on tukenut Bonon Product Red -kampanjaa ja julkaisee ajoittain punaisen The (RED) Independentin, jonka tuotosta puolet menee Afrikan AIDSin vastaiseen taisteluun[3]. Ensimmäinen The (RED) Independent ilmestyi toukokuussa 2005 Bonon toimittamana ja houkutteli paljon ostajia.
Lehden perustamisen aikaan Rupert Murdochin News International taisteli ammattiliittoja vastaan ja irtisanoi yli 5 000. Useat ammattijournalistit jättivät Murdochin lehdet ja Independent sai ammattitaitoista toimituskuntaa. Independent haastoi The Guardianin liberaalien lukijoiden markkinoilla ja sen levikki nousi ennätykselliseen[1]400 000:een vuoteen 1989 mennessä. Kova kilpailu johti myös hintasotaan, eikä Independentin sunnuntainumero kerännyt tarpeeksi ostajia.
1990-luvun alussa julkaisijan Newspaper Publishing talousvaikeudet kävivät ilmeisiksi. Maaliskuussa 1995 Tony O’Reillyn yhtiöt ja Mirror Group Newspapers jakoivat yhtiön äänivallan (O’Reilly 43 %, MGN 43 % ja Prisa (El País), 12 %). Huhtikuussa 1996 O'Reilly osti 54 % yhtiöstä ja otti vastattavakseen sen velat. Päätoimittajaksi tuli Simon Kelner huhtikuussa 1998. Lehden levikki oli tällöin enää alle 200 000.
Syyskuussa 2003 lehti julkaisi ensimmäisen tabloid-kokoisen numeronsa, jota nimitetään ”compactiksi” tabloid-lehtiin liittyvien ennakkoluulojen vuoksi. Murdochin Times seurasi pian perässä ja 14. toukokuuta 2004 Independent julkaisi viimeisen broadsheet-kokoisen numeronsa. Maaliskuussa 2010 venäläinen Aleksandr Lebedev osti talousvaikeuksiin ajautuneen lehden yhden punnan nimellisellä hinnalla.[4]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Mikko Piiroinen: KGB:n ex-agentti osti koko brittilehden yhden irtonumeron hinnalla Tekniikka & Talous. 26.3.2010. Viitattu 28.3.2010.
- ↑ "Britannian lehdistö tyrmäsi EU:n Nobelin", Reuters-AFP-HS, Helsingin Sanomat 14.10.2012, sivu B1
- ↑ "Read Bono's 'Independent' tomorrow - the Red issue" Independent. Viitattu 26.06.2007.
- ↑ Venäläismiljönääri osti brittilehti Independentin yhdellä punnalla Helsingin Sanomat. 25.3.2010. Viitattu 25.3.2010.
