The Times

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
The Times
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja News Corp UK & Ireland Limited
Perustettu 1785
Päätoimittaja James Harding
Sitoutuneisuus maltillinen konservatiivinen
Kotipaikkakunta Lontoo
Kotimaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Sivukoko broadsheet
Ilmestymistiheys päivittäin
Kieli englanti
Kotisivu www.thetimes.co.uk

The Times on Isossa-Britanniassa kuusi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. Vuonna 1785 perustettu The Times oli pitkään sekä Ison-Britannian johtava sanomalehti että yksi kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpia sanomalehtiä. Lukuisat nuoremmat sanomalehdet, kuten The New York Times, Los Angeles Times tai The Times of India, ovat nimenneet itsensä sen mukaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden perusti kirjanpainaja John Walter vuonna 1785, ensin nimellä Daily Universal Register ja 1. tammikuuta 1788 alkaen nimellä The Times. The Times säilyi hänen sukunsa omistuksessa lähes 125 vuotta. Lehti tuli nopeasti tunnetuksi ulkomaanuutisten nopeana ja luotettavana välittäjänä, muun muassa raportoidessaan Ranskan vallankumouksesta. John Walterin poika John Walter II, joka johti lehteä vuodesta 1803, ryhtyi perustamaan sille ulkomaankirjeenvaihtajien verkostoa ensimmäisenä maailmassa. The Times kehitti ulkomaisen uutispalvelun niin korkealle tasolle, että Waterloon taistelun aikana 1815 Britannian ulkoministeriön oli turvauduttava sen kirjeenvaihtajien tietoihin, koska ne olivat paljon luotettavampia kuin ministeriön omat tietolähteet. Tehokkaan uutishankintansa ansiosta The Timesin levikki kasvoi 1800-luvun alkupuoliskolla moninkertaiseksi muihin brittiläisiin lehtiin nähden.[1].

Päätoimittaja John Delanen kaudella vuosina 18411877 The Times oli suosionsa huipulla ja sen poliittinen merkitys oli korkealla. Muun muassa Krimin sodasta ja Yhdysvaltojen sisällissodasta toimitettiin uutisia kirjeenvaihtajan kautta. Erityisesti Krimin sodassa The Times näytti kyntensä: kirjeenvaihtaja William Howard Russel lähetti lehdelle realistisia rintamaraportteja, joissa hän kuvasi Britannian armeijan surkeita oloja Krimillä, ja päätoimittaja Delane hyökkäili artikkeleissaan hallituksen sotapolitiikkaa vastaan. Russelin sotareportaasit saivat Florence Nightingalen lähtemään sairaanhoitajaksi Krimille. The Times oli osaltaan vaikuttamassa Lordi Aberdeenin hallituksen kaatumiseen 1855 ja brittiarmeijan uudelleenorganisointiin. Buurisodassa The Timesillä oli jo 19 omaa kirjeenvaihtajaa.[1]

1800-luvun lopulla The Times alkoi kuitenkin ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Tärkeimpänä syynä tähän oli sanomalehtiveron poistaminen 1855, minkä jälkeen The Timesin kilpailijoiksi alkoi syntyä halpoja ja sensaatiohakuisia "pennyn lehtiä". Lordi Northcliffe osti 1908 kaksi kolmasosaa The Timesin osakkeista ja kaappasi lehden Walterin suvulta. Hän nosti The Timesin jälleen vankalle taloudelliselle pohjalle modernisoimalla sitä ja alentamalla sen hintaa, mutta samalla lehti muuttui omistajansa poliittisten päämäärien puolestapuhujaksi. Lordi Northcliffen kuoltua 1922 lehden osti majuri J.J. Astor, joka palautti The Timesille sen riippumattoman aseman.[1]

1930-luvulla The Times ja sen päätoimittaja Geoffrey Dawson kannattivat näyttävästi pääministeri Neville Chamberlainin myöntyväisyyspolitiikkaa, joka pyrki säilyttämään hyvät suhteet Saksaan myötäilemällä Adolf Hitlerin ja kansallissosialistien vaatimuksia. Päätoimittaja Dawson oli Chamberlainin hyvä ystävä ja kuului hallituksen lähipiiriin. 7. syyskuuta 1938 The Times julkaisi pääkirjoituksen, jossa se suositteli Sudeettialueiden luovuttamista Saksalle; näin myös tapahtui kolme viikkoa myöhemmin solmitussa Münchenin sopimuksessa, jossa Tšekkoslovakia pakotettiin alueluovutuksiin Saksalle. Toisen maailmansodan puhjettua lehti kuitenkin siirtyi Winston Churchillin sotapolitiikan taakse.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen The Timesin taloudellinen asema kävi yhä tukalammaksi muiden lehtien puristuksessa, ja myöntyväisyyspolitiikan tukeminen oli tuonut kolhuja sen vanhaan maineeseen. Vuonna 1967 kanadalainen sanomalehtikustantaja Roy Thomson osti The Timesin osake-enemmistön Astorin suvulta ja yhdisti sen The Sunday Timesin kanssa uudeksi The Times Newspapers Ltd. -yhtiöksi. Vaikka The Timesin journalismi säilyi korkeatasoisena, se ei kyennyt karistamaan taloudellisia vaikeuksia niskastaan. Erimielisyydet painatustyöntekijöiden kanssa johtivat siihen, että 30. marraskuuta 1978 The Times keskeytti ilmestymisensä lähes vuodeksi. Syyskuussa 1980 Thomson-yhtymä ilmoitti, että The Times on myytävänä, ja että lehti lakkautetaan ellei sille löydy ostajaa puolen vuoden kuluessa. Uudeksi omistajaksi tuli kansainvälinen lehtimagnaatti Rupert Murdoch, joka liitti The Times Newspapers Ltd:n omaan mediakonserniinsa News Internationaliin.[1]

Vuodesta 2003 alkaen The Timesia on voinut ostaa myös tabloidina. Lehden nykyinen päätoimittaja Robert Thompson on toiminut virassaan vuodesta 2002 lähtien.

The Sunday Times on lehden sunnuntaisin ilmestyvä erillispainos, jolla on myös erillinen toimituskuntansa.

Toukokuusta 2010 lähtien The Timesin verkkolehti on maksullinen.[2]

Times Books[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Times julkaisee myös kirjoja. Kustantamona on toiminut yleensä Collins.

Kirjoja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Taimi Torvinen: Ulkomaisen sanomalehdistön historia.. Weilin+Göös, 1982. ISBN 951-35-2760-3.
  2. The Timesin verkkolehti muuttuu maksulliseksi YLE Uutiset

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]